|

Salmi

Salmiin on haudattu yli 400 sankarivainajaa.

Vapaussodan sankarivainajat


Salmin sankarihautausmaalle haudattiin vapaussodan sankarivainajat vuonna 1918 ja myöhemmin heille pystytettiin, kivinen korkea muistomerkki, joka oli ympäröity ketjuilla. Muistomerkki katosi jatkosodan jälkeen, niin kuin Neuvostoliitossa oli tapana…

Salmin vuoden 1918 sankaripatsas ortodoksisen kirkon sankarihautausmaalla Tulemalla
Karjalan Liiton kokoelma

Talvi-ja jatkosodan sankarivainajat

Viime sotien sankarivainajat, sekä ortodoksit, että luterilaiset haudattiin ortodoksisen hautausmaan yhteyteen perustettuun sankarihautausmaahan, jonne oli myös haudattu Vapaussodan sankarivainajat. Salmin sankarihautaan haudattiin yhteensä yli neljäsataa sankarivainajaa.

Suomen aikaan Salmin väestöstä isoin osa oli ortodokseja ja vähemmistö luterilaisia mutta ihmiset olivat oppineet elämään ja tuleman toimeen keskenään, vaikka heillä oli omat seurakunnat ja omat kirkkorakennukset. Sankarivainajien muistotilaisuuksissa Salmin sankarihautausmaalla oli tapana pitää ortodoksien rituaalin mukainen sielunrukous, jonka lisäksi tilaisuudessa puhui luterilainen pappi ja tilaisuudessa veisattiin luterilaisten virsiä, sillä tilaisuudet olivat paikkakunnan yhteisiä. Joillain toisilla paikkakunnilla missä ortodoksit olivat vähemmistönä, syntyi ongelmia eri kirkkokuntien pappien välillä ja tästä johtuen Salmin rovasti M. Michailov kirjoitti sanomalehteen: ”Älkäämme viekö kirkoissa vallitsevaa ahdasmielisyyttä ja riitaa sankarihautoja ympäröivään yksimielisyyteen ja rakkauteen. Älkäämme ainakaan me papit!”

Salmin uudelta suurelta sankarihautausmaalta.
Salmin sankarihautausmaalta.
Salmin pitäjän Tuleman kylässä sankarivainajien muistopäivänä
Toukokuu 1944
Museovirasto, Historian kuvakokoelma
Salmin pitäjän Tuleman kylässä sankarivainajien muistopäivänä
Toukokuu 1944
Museovirasto, Historian kuvakokoelma

Venäläiset hävittivät ristit, kun heistä tuli alueen isäntiä vuonna 1944 pakkoluovutuksen jälkeen ja hautasivat suomalaisten sankarivainajien päälle 718 omaa kaatunuttaan.

Nykyaika


Nykyisin Salmin sankarihautausmaalla on kaksi muistokiveä, toinen on suomalaisten ja toinen on venäläisten. Suomalaisten kivessä on teksti: ”Tässä lepää yli neljäsataa salmilaista sankarivainajaa / Olkaa iäti muistetut te autuuteen kutsutut”.

Suomalaisten muistokivi paljastettiin 27.6.1992. Tilaisuus alkoi Salmin ortodoksisen kirkon Pyhän Nikolaoksen rauniokirkossa pidetyllä rukouspalveluksella, joka oli sodan jälkeen ensimmäinen kirkollinen toimitus tuolla paikalla, sillä kirkko vaurioitui käyttökelvottomaksi sodassa. Palveluksen toimittivat metropoliitta Leo, sekä Aunuksen ja Petroskoin piispa Manuel. Palveluksen jälkeen juhlaväki siirtyi saattueena sankarihautausmaalle. Tilaisuudessa kuultiin sekä suomalaisten, että venäläisten puheita ja lopuksi laskettiin seppeleitä muistomerkille, joka pystytettiin yli 400 salmilaisen sankarivainajan muistolle.

Sankarihauta-alueen toisessa päässä on pieni suomalaisten pystyttämä muistomerkki ja alueen toisessa päässä venäläisten mahtipontinen muistomerkki patsaineen ja muovikukkineen.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Салми – Salmi

Sankarihautausmaan koordinaatit:

61.369190, 31.858892

Google maps street view

Matkapäiväkirja Salmi

Similar Posts

  • Ruskealan nähtävyydet

    Marmorilouhos Veden täyttämä entinen Ruskealan marmorilouhos on nykyisin nähtävyys ja suosittu matkailukohde. Alue on kaunis luonnonnähtävyys mutta siellä on myös mahdollisuus harrastaa monenlaisia aktiviteettejä – marmorilouhoksessa on mahdollista sukeltaa, vuokrata vene ja soudella tai liitää louhokseen muodostuneen järven yli vaijeria pitkin. Myös vanhoihin kaivostunneleihin järjestetään retkiä, jossa näkee maanalaisen järveen ja seinillä olevat vanhat kaivoksen…

  • |

    Vahviala

    Vahvialan hautausmaa Rauhamaa perustettiin vuonna 1915. Kahden hehtaarin suuruiselle hautausmaalle on haudattu noin 800 seurakunnan jäsentä. Keskelle hautausmaa-aluetta perustettiin sankarihautausmaa vuonna 1940 ja sinne on haudattu vuosien 1939-1944 vahvialaiset sankarivainajat.

  • |

    Voitonpäivää pakoon

    Voitonpäivä teki tuloaan ja kun kyse ei ole minun suosikkipäivästäni halusin pois Pietarista, mahdollisimman kauaksi paraatista ja muista juhlallisuuksista, sillä luulin, että Viipurissa ei ole paraatia.

    Katsoin missä Vahvialan sankarihautausmaa sijaitsee ja hävetti etten ollut edes sitä aiemmin katsonut, sillä käyn Viipurissa usein ja Vahvialahan on ihan naapurissa!

  • |

    Jalkoja polttelee

    Syksyllä päätin; jos keväällä, kun lumet sulavat raja on vielä kiinni, jatkan sankarihautausmaiden siivousta. Huhtikuussa lumet alkoivat sulamaan, jolloin päätin lähteä katsomaan, joko Karjalassa pääsee haravoimaan.

    Menin Pietarista junalla Raivolaan, josta soitin tutun taksikuskin viemään minut Uudenkirkon sankarihautausmaalle. Matkalla näkyi toisin paikoin paljon lunta ja pelkäsin etten pääsisi vielä aloittamaan haravointia. Onneksi pelko osoittautui turhaksi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *