|

Petsamon kaksi sankarihautausmaata – ortodoksinen ja luterilainen

Petsamon sankarihautausmaihin on haudattu noin 40 sankarivainajaa.
Petsamoon perustettiin kaksi sankarihautausmaata, toinen ortodoksisen- ja toinen evankelisluterilaisen hautausmaan yhteyteen.

Ortodoksinen sankarihautausmaa

Parkkinan kirkko eli Apostoli Andreaksen ja Pyhän Nikolaoksen kirkko oli Petsamon ortodoksisen seurakunnan pääkirkko Petsamon kirkonkylässä Parkkinassa, jonka hautausmaalle toinen sankarihautausmaista perustettiin.

Parkkinan sankarihautausmaa
Kuva: Olli Klemolan kokoelma
Parkkinan kirkko

Talvisodan aikana kirkossa majoittui venäläisiä sotilaita jotka tuhosivat ja sotkivat sisätilat. Kirkon penkit oli ilmeisesti poltettu polttopuina, ikonit ja arvoesineet varastettu, sekä ikonostaasi tuhottu. Sisälle oli rakennettu lämmitysuuni öljytynnyreistä, jonka savuputki oli vedetty seinästä ulos.

Kirkko korjattiin jatkosodan aikana ja se jäi ehjänä paikalleen, kun Petsamo jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle vuonna 1944.

Venäläiset käyttivät kirkkoa ensin hevostallina mutta, kun alueelle tarvittiin paloasemaa, niin kirkon seiniin tehtiin aukot, jotta paloautot saatiin ajettua sisälle ja pihaan rakennettiin vielä letkutorni, niin palolaitos oli valmis. Kun uusi palolaitos myöhemmin valmistui, toimi rakennus autokorjaamona kunnes se viimein paloi. Letkutorni on edelleen paikoillaan.

Petsamo seuran sivuilla lukee: ”Alueelle on vedetty rautatie ja kerrotaan, että haudat olisivat sen alla. Kartat kyllä kertovat, että rata ei kulje hautojen yli. Hautuumaan takana alkaa saksalais-itävaltalainen sotilashautuumaa muistomerkkeineen. Suomalaisten hautausmaalla näkyy hautakumpuja rivinä ja pari hautakiveäkin. Muistomerkkiä sinne ei ole saatu rakentaa.”

Luterilainen sankarihautausmaa

Salmijärvellä sijainnut Jäkälävaaran luterilainen sankarihautausmaa sijaitsee noin kymmenen kilometriä Nikkelin kaivosalueelta Suomeen päin. Hautausmaahan on haudattu alle kymmenen sankarivainajaa. Alue on osittain tuhottu ja osittain jäänyt maantien alle. Hautausmaalle ei ole pystytetty muistomerkkiä ja alueelle ei ole nykyisin pääsyä.

Petsamon luterilainen kirkko. Valkoiseksi maalattu puukirkko, keskellä ja itäpäädyssä sipulikupolit, joiden päällä ristit
Kuva: Saverikko Arvi
Lusto – Suomen Metsämuseo

Kiveen kirjoitettu

Rovaniemen Arktikumissa paljastettiin vuonna 1997 Petsamon sankarivanajien muistolaatat, joihin on kaiverrettu kaikkien Petsamon sankarivainajien nimet.

Vuonna 2014 muistolaatat siirtyivät Lapin maakuntamuseon omistukseen.

Similar Posts

  • |

    Rajan pintaan

    Ajelin kohti Kirvua, joka sijaitsee rajavyöhykkeellä ja ilahduin, kun huomasin ettei missään näkynyt miliisejä, vaan rajalle päin kulkeva hiekkatie oli vapaa ja hyvässä kunnossa, joten painoin kaasua ja nautin vauhdin hurmasta. Olen nuoruuteni asunut Keski-Suomessa, joka on kuuluisa hienoista rallipätkistä ja niissä tuli joskus kokeiltua rallitaitoja ja edelleen tykkään, kun sora lentää ja joskus mahanpohjasta…

  • |

    Hiitola

    Hiitolan sankarihautausmaalle on haudattu 16 vapaussodan ja 173 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa. Hiitolassa, Suomen valtion kolmantena itsenäisyyspäivänä 6.12.1920 paljastettiin vuoden 1918 sodan sankaripatsas 16 sankarivainajan muistolle.

  • |

    Karavaani kulkee

    Edellinen päivä oli mennyt enemmän ja vähemmän lepäillessä, starttasin Nivan aamulla ajoissa ja otin suunnaksi Lahdenpohjan. Aurinko paistoi taas ja vähän mieltäni painoi se, että Korpiselkä jäi väliin mutta oli pakko lähteä kohti etelää ja Pietaria mutta matkalla oli tarkoitus vielä laittaa muutamat sankarihautausmaat kuntoon. Lahdenpohjassa laitoin Nivan parkkiin ja käveleskelin kylän raitilla. Istuin Kalevala-puiston…

  • |

    Johannes 

    Luovutetussa Karjalassa, Johanneksessa on kaksi sankarivainajien hauta-aluetta, toinen sijaitsee välirauhan aikana puretun kirkon lähellä ja toinen noin kilometrin päässä Ristimäen uudella hautausmaalla. Johanneksen kahdelle sankarihautausmaalle on haudattu yhteensä 18 vapaussodan ja 227 viime sotien sankarivainajaa.

  • |

    Suojärvi

    Suojärven sankarihautausmaalle on haudattu 272 sankarivainajaa, joista osa oli talvisodassa haudattu ensin Värtsilään ja Sortavalaan ja jatkosodassa Jerosten kylän väliaikaishautoihin. Karjalaisten palattua kotiseudulleen vuonna 1942 muualle haudatut siirrettiin kotiseudun multiin, Kuikanniemeen perustettuun sankarihautausmaahan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *