Metsäpirtin sankarihautausmaalle on haudattu neljä vapaussodan ja noin 90 viime sotien sankarivainajaa.
Venäläiset tuhosivat kirkkotarhassa olleen vapaussodan sankaripatsaan 1940-luvun lopulla, vain sankaripatsaan jalusta on edelleen paikoillaan.
”Lumivaaran 157 sankarivainajasta 99 tuli sitten aikanaan tähän haudatuksi, taikka kentälle jääneenä siunatuksi. Siellä he nyt lepäävät rautaisen rajan takana. Eivät sinne aikaisemmin päässeet omaiset eikä ystävät kevätkukkia istuttamaan, eikä joulukynttilöitä sytyttämään. Vain muuttolintujen mukana lähettivät heille tervehdykset. ”
Käkisalmen vanhalle hautausmaalle on haudattu 37 vapaussodan sankarivainajaa, sekä viisi talvisodan sankarivainajaa. Jatkosodan sankarivainajat haudattiin kivikirkon viereen.
Käkisalmen kivikirkon viereen on haudattu 130 jatkosodan sankarivainajaa. Talvisodan viisi sankarivainajaa, oli haudattu Käkisalmen vanhalle hautausmaalle, jossa oli myös vapaussodan sankarihautausmaa. Jatkosodan sytytty päätettiin uusi sankarihautausmaa perustaa arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitteleman ja vuonna 1930 vihityn kirkon viereen.
Ennen sotaa pitäjässä asui runsaat 5000 ihmistä, joista sodassa kaatui 244 eli lähes 5% väestöstä. Sankarivainajista 91 on haudattu Kuolemanjärven kirkon sankarihautausmaahan. Kuolemajärven sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1903 valmistuneen, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman graniittikirkon viereen. Talvisodan alussa, 8.12.1939 suomalaisjoukot vetäytyessään räjäyttivät kirkon tornin, jotta venäläiset eivät olisi voineet käyttää tornia tähystys- ja tulenjohtopaikkana. Kun alueet jouduttiin…
Korpiselkäläisiä sotilaita kuoli talvi- ja jatkosodassa yhteensä 138, joista Korpiselän sankarihautoihin on haudattu 85 sankarivainajaa ja yksi sankarivainaja siunattiin kentälle jääneenä.
Korpiselällä oli kaksi sankarihautausmaata: toinen Pyhän Nikolaoksen ortodoksikirkon vieressä ja toinen luterilaisella hautausmaalla.
Kurkijoella vapaussodan 27 sankarivainajaa sekä talvi- ja jatkosodan 148 sankarivainajaa on haudattu yhteiselle sankarihautausmaalle.
Koiviston sankarihautausmaahan on haudattu 102 sankarivainajaa. Koiviston sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1904 valmistuneen Josef Stenbäckin suunnitteleman kirkon viereen. Sankarihautausmaa vihittiin käyttöön jatkosodan aikana, takaisinvaltauksen ensimmäisenä vuosipäivänä 6.9.1942, jonka jälkeen talvisodassa ja jatkosodan alussa muualle haudattuja koivistolaisia alettiin siirtämään kotiseudun multiin.
Kivennavan sankarihautausmaalle on haudattu 158 sotilasta, kolme Lottaa, sekä vapaussodan sankarivainajat.
Vapaussodan sankarivainajille aikoinaan pystytetyn patsaan kohtalosta ei ole tietoa.
Kirvun sankarihautausmaahan on haudattu 18 vapaussodan ja 214 viime sotien sankarivainajaa. Vuoden 1918 sankaripatsaasta on tehty kaikkien kolmen sodan sankarivainajien muistomerkki.