Sakkolaan on haudattu 20 vapaussodan ja noin 120 viime sotien sankarivainajaa.
Sakkolan kirkonkylän nuorisoseura alkoi sisällissodan päätyttyä syksyllä 1918 puuhaamaan muistomerkkiä sankarihaudalle. Muistomerkin valmisti Kiviveistämö Oy Granit yrityksen taiteilijan Ilmari Wirkkalan suunnitelman mukaan.
Ruskealaan on haudattu 17 vapaussodan ja 183 viime sotien sankarivainajaa myös päätön sankaripatsas on pystytetty alkuperäiselle paikalleen.
Ensimmäisiä talvisodan sankarihautajaisia vietettiin itsenäisyyspäivänä ja viimeisiä 10.3.1940. Yhteensä 52 talvisodan sankarivainajaa haudattiin Räisälään.
Jatkosodan aikana vielä 124 sankarivainajaa sai viimeisen leposijansa täältä.
Raudun sanakarihautausmaalle on siunattu 23 vapaussodan ja 159 viime sotien sankarivainajaa.
Rautulaiset pystyttivät veljeshaudalle Ilmari Wirkkalan suunnitteleman sankaripatsaan, johon oli kultakirjaimin kirjoitettu kaatuneitten nimet, sekä teksti: ”Raudun sankarit, rajavartijat Suomen, kaatuneet Karjalan kilpeä kantaen, Isänmaan eestä 1918”
Ilmeen sankarihautausmaalle on haudattu kahdeksan vapaussodan ja 38 viime sotien sankarivainajaa.
Sankaripatsashanke oli ollut koko paikkakunnan yhteinen ponnistus, jossa varainkeruun päävastuussa olleet paikkakunnan nuorisoseura ja suojeluskunta, järjestivät arpajaisia, juhlia, keräyksiä ja myyjäisiä, patsaskassan kartuttamiseksi.
Kivenhakkaaja Kassisen valmistama Pälkjärven sankaripatsas paljastettiin vuoden 1922 helluntaina suurin juhlallisuuksin ja runsaan yleisöjoukon läsnäollessa viiden Pälkjärven sankarivainajan kunniaksi.
Myös viime sotien sankarivainajat haudattiin samalle sankarihautausmaalle, joka oli perustettu Ferdinand Öhmanin suunnitteleman ja vuonna 1869 vihityn puukirkon lähelle.
Pyhäjärvi Vpl:n on haudattu 19 vapaussodan sankarivainajaa, sekä yli 130 viime sotien sankarivainajaa.
Kunnan nimen yhteydessä ollut tunnus Vpl tarkoittaa Viipurin lääniä, sillä Suomessa oli tuolloin kaksi muutakin Pyhäjärvi-nimistä kuntaa: Pyhäjärvi Ol eli nykyinen Pyhäjärvi Oulun läänissä, sekä nykyään Karkkilaan kuuluva Pyhäjärvi Ul Uudenmaan läänissä.
Petsamon sankarihautausmaihin on haudattu noin 40 sankarivainajaa.
Petsamoon perustettiin kaksi sankarihautausmaata, toinen ortodoksisen- ja toinen evankelisluterilaisen hautausmaan yhteyteen.
Kyyrölän sankarihautausmaalla valkoisten ristien alla viimeisen leposijan saivat kymmenet suomalaiset sankarivainajat, joiden äidinkieli oli venäjä ja uskonnoltaan he olivat ortodokseja.
Vapaussodassa kaatui noin 30 valkoista muolaalaista, joista ilmeisesti 11 haudattiin kirkkomaahan, sillä sankaripatsaassa on 11 nimeä. Kirkkomaahan on haudattu myös 165 jatkosodan sankarivainajaa.