Kaukolaan on haudattu 19 vapaussodan ja 142 viime sotien sankarivainajaa. Vapaussodan sankaripatsas paljastettiin Kaukolassa elokuussa 1921. Tilaisuuteen oli saapunut niin paljon väkeä, että jumalanpalveluksen ajaksi kaksi kolmasosaa ihmisistä joutui jäämään ulos, sillä he eivät mahtuneet sisälle kirkkoon.
Kanneljärven sankarihautausmaa perustettiin, arkkitehti Uno Ullbergin suunnitteleman ja vuonna 1934 valmistuneen kirkon viereen, kun alue saatiin takaisin hallintaan jatkosodan alussa. Sankarihautausmaahan haudattiin 88 sankarivainajaa. Kun alueet jouduttiin luovittamaan Neuvostoliitolle, oli jokaisella haudalla oli valkoinen puinen risti missä oli sankarivainajan tiedot.
Enson Vastasmäkeen on haudattu 115 viime sotien kaatunutta. Hauta-alue vihittiin käyttöön ensimmäisten sankarihautajaisten yhteydessä 25.12.1939.
Sankarihautausmaalla ei ollut muistomerkkiä tai kiviä vaan valkoinen iso puuristi. Lisäksi jokaisella haudalla oli pienet puuristit.
Jääsken kirkkomaalle on haudattu 22 vapaussodan, sekä arviolta noin 80 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa. Viimeisiä vainajia Jääskeen haudattiin vielä juuri ennen alueluovutusten täyttöön panoa.
Luovutetussa Karjalassa sijainneen Johanneksen seurakunnan Ristimäen uudelle hautausmaalle on haudattu talvisodan sankarivainajia.
Luovutetussa Karjalassa, Johanneksessa on kaksi sankarivainajien hauta-aluetta, toinen sijaitsee välirauhan aikana puretun kirkon lähellä ja toinen noin kilometrin päässä Ristimäen uudella hautausmaalla. Johanneksen kahdelle sankarihautausmaalle on haudattu yhteensä 18 vapaussodan ja 227 viime sotien sankarivainajaa.
Jaakkiman sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1918 vapaussodan kaatuneille. Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat haudattiin samaan sankarihautausmaahan, kirkon eteen. Jokaisella sankarihaudalla oli puinen valkoinen risti ja vapaussodan sankarihaudoilla nimikivet ja sankaripatsas jäi ehjänä paikalleen, kun alueet jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle 1944.
Impilahden sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1939 Impilahden kirkon läheisyyteen. Ensimmäiset sankarihautajaiset järjestettiin 20.12.1939. Sankarihautausmaalle pystytettiin iso, valkoinen puuristi ensimmäisen sankarihautauksen yhteydessä. Ristin valmisti pastori Yrjö Kohonen.
Sodan aikana Ihantalassa tehtiin talkoilla hautausmaa oman seurakunnan sankarivainajille. Hautausmaan suunnitteli kirkkoherra Suomi Huolila tullessaan rintamalta lomalle Ihantalaan. Sankarihaudat sijaitsivat muutaman kymmenen metrin päässä vuonna 1927 valmistuneesta kirkosta, jonka venäläiset purkivat välirauhan aikana ja siirsivät tuntemattomaksi jääneeseen paikkaan.
Hiitolan sankarihautausmaalle on haudattu 16 vapaussodan ja 173 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa. Hiitolassa, Suomen valtion kolmantena itsenäisyyspäivänä 6.12.1920 paljastettiin vuoden 1918 sodan sankaripatsas 16 sankarivainajan muistolle.