Ensimmäisiä sankarihautajaisia vietettiin Uudenkirkon sankarihautausmaalla pian Uudenkirkon takaisinvaltauksen jälkeen syksyllä 1941. Ensimmäinen haudattu sankarivainaja oli Tauno Johannes Anttalainen, joka haudattiin 26.10.1941 ja viimeinen hautaus suoritettiin 11.6.1944. Sankarihautausmaan koko oli noin 60 m x 35 m ja syksyllä 1942 tilattiin sankarihautausmaan puutarhasuunnitelma, jonka toteutti Helsingin Puutarhatoimisto Oy.
Rintamakirjeenvaihtaja Veikko Itkonen oli Terijoella, kun se saatiin vallattua takaisin jatkosodan alussa ja hän kirjoitti seuraavaa:
”Luterilaisen kirkon ympärillä oleva kaunis puisto on muutettu huvittelupaikaksi. Käytävien reunamille on istutettu kirkkaan punaisia kukkia ja niiden keskelle kannettu kirkuvan vihreitä penkkejä. Sankaripatsas on poistettu eikä siitä näy lähistöllä jälkeäkään.
Itse kirkosta on purettu torni, joten rakennuksen ulkonäkö on huomattavasti muuttunut. Kirkon seinässä olevat venäläiset kirjaimet kertovat, millaisia tarkoitusperiä temppeli on Kuusisen hallituskaupungissa palvellut: Kino-Teatteri”
Kirkkotarha, jossa Säkkijärven sankarihautausmaa sijaitsi, oli neuvostoaikana tuhottu kokonaan ja jätetty oman onnensa nojaan. 1990 -luvun alkupuolella Säkkijärvi-säätiö raivasi kirkon vieressä olleen sankarihauta-alueen ja pystytti sinne Lauri Nikusen suunnitteleman muistomerkin. Juhlallinen muistomerkin vihkiäistilaisuus oli 11.7.1993, jonka jälkeen on Säkkijärvellä järjestetty muistohetki aina heinäkuun toisena sunnuntaina.
Suojärven sankarihautausmaalle on haudattu 272 sankarivainajaa, joista osa oli talvisodassa haudattu ensin Värtsilään ja Sortavalaan ja jatkosodassa Jerosten kylän väliaikaishautoihin. Karjalaisten palattua kotiseudulleen vuonna 1942 muualle haudatut siirrettiin kotiseudun multiin, Kuikanniemeen perustettuun sankarihautausmaahan.
Suistamon kirkonkylällä vietettiin sankaripatsaan paljastusjuhlaa 29.6.1924. Siniristiliput liehuivat kaikkien julkisten rakennusten kuin myös yksityisten lipputangoissa. Patsasta varten oli Suojeluskunta kerännyt rahaa yksityisiltä ja Suistamon kunta oli antanut patsashankkeeseen 15000 markkaa.
Vuoden 1918 sankarivainajien lisäksi Suistamolle on haudattu 247 viime sotien sankarivainajaa.
Sortavalan sankarihautausmaahan on haudattu 452 sankarivainajaa.
Uudemman tutkimuksen mukaan haudattuja on enemmän, sillä sankarivainajia siirrettiin myös väliaikaishaudoista kotiseudun sankarihautausmaahan. Luetteloa tarkennetaan, täydennetään ja korjataan edelleen tarpeen mukaan.
Juhannuksena 1920 paljastettiin Soanlahdella sankaripatsas vapaussodan sankarivainajille, suuren ihmispaljouden läsnä ollessa. Tuo sankaripatsas oli korkea kapea paasi, jonka huipulla oli kivinen pallo. Patsaan etupuolella oli Karjalan vaakuna, jonka alla oli kymmenen kaatuneen nimet. Patsaaseen oli myös kaiverrettu teksti: ”Eestä lain vapauden ja isänmaan”.
Salmin sankarihautausmaalle haudattiin vapaussodan sankarivainajat vuonna 1918 ja myöhemmin heille pystytettiin, kivinen korkea muistomerkki, joka oli ympäröity ketjuilla. Muistomerkki katosi jatkosodan jälkeen, niin kuin Neuvostoliitossa oli tapana…
Salmiin on haudattu lisäksi yli 400 viime sotien sankarivainajaa.
Uuksuun on haudattu kuusi vapaussodan ja 34 viime sotien sankarivainajaa.
Vanhaan Sallaan on haudattu 220 viime sotien sankarivainajaa.
Vanhassa Sallassa sankarihautausmaan kunnostusurakka huipentui 18.7.1996, kun siellä paljastettiin sankarivainajien muistomerkki juhlajumalanpalveluksen yhteydessä.