|

Viipuri – Maaseurakunnan sankarihautausmaa

Viipurin maaseurakunnan sankarihautausmaalle on haudattu 206 sankarivainajaa.

Viipurin Pitäjäseura ja Pro Monrepos-yhdistysten talkoolaiset tekivät vuosia töitä Viipurin Maaseurakunnan sankarihautausmaan kunnostuksessa. Kesällä 1996 paljastettiin Heikki Häiväojan ja Ari Laitilan suunnittelema sankarivainajien muistopaasi Viipurin Maaseurakunnan kirkon jäännösten viereen. Muistomerkin paljastuspuheen pitänyt valtioneuvos Johannes Virolainen totesi puheessaan:
”Kotikirkon viereen haudatut saavat nyt arvokkaan muistomerkin kertomaan isänmaalle antamastaan uhrista”. Kirkollisesta osuudesta tilaisuudessa vastasivat kenttäpiispa Hannu Niskanen ja rovasti Markus Petsalo.

Syksyllä 1999 muistomerkki saatiin siirrettyä varsinaiselle sankarihautausmaan alueelle, joka aiemmin oli ollut vuokrattuna yksityisen kasvimaana ja romujen säilytyspaikkana. Vuonna 2001 muistomerkin lähelle pystytettiin vielä neljä graniittikiveä, joihin on kaiverrettu 206 sankarihautausmaahan haudatun sankarivainajan nimet. Nimikivien paljastusjuhlaa vietettiin 19.5.2002.

Sankarihautausmaan aluetta on vuosien saatossa kunnostettu lisää, sinne on kylvetty nurmikko, istutettu ruusun taimia ja asetettu laatoitusta.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Выборг – Viborg

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.710128, 28.733624

Google maps street view

Street view näkymässä näkyy kaksi nimikiveä ja korkea sankarihautausmaan muistomerkki nimikivistä vasemmalla osittain puun takana.

Matkapäiväkirja Viipurin Maaseurakunnan sankarihautausmaa

Similar Posts

  • |

    Säkkijärven kenttähautausmaa

    Säkkijärven kenttähautausmaahan on haudattu 104 tunnistamatonta talvisodan sankarivainajaa. Säkkijärven kenttähautausmaan perustettiin kesällä 1941, kun suomalaiset joukot valtasivat alueen takaisin jatkosodan alkuvaiheessa. Alueen takaisinvallanneita sotilaita kohtasi kammottava näky, sillä venäläiset olivat haudanneet talvisodan loppuhetkien taisteluissa kaatuneet vainajat kuolinpaikoilleen niin huonosti, että osa vainajista oli edelleen osittain näkyvissä maan pinnalla. Suomalaiset tekivätkin ison työn, sillä he kaivoivat…

  • |

    Syksyn muistoja

    Hymy huulilla kaasuttelin Jaakkimasta kohti Lumivaaraa muistellen kuinka loppusyksystä taitoin tätä samaa matkaa myös Ladalla ja miten hauska reissu Lumivaaran syksyn haravointireissu oli! Syksyllä sain järjestettyä Lahdenpohjasta kuskiksi ihastuttavan reilun kuuskymppisen venäläismiehen Ladallaan. Mies otti Ladastaan kaiken irti hiekkatiellä ja pari kertaa olimme auton kanssa ilmassa ja mahasta otti useammankin kerran. Kuski kysyi jossain vaiheessa,…

  • |

    Kuolemajärvi 

    Ennen sotaa pitäjässä asui runsaat 5000 ihmistä, joista sodassa kaatui 244 eli lähes 5% väestöstä. Sankarivainajista 91 on haudattu Kuolemanjärven kirkon sankarihautausmaahan. Kuolemajärven sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1903 valmistuneen, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman graniittikirkon viereen. Talvisodan alussa, 8.12.1939 suomalaisjoukot vetäytyessään räjäyttivät kirkon tornin, jotta venäläiset eivät olisi voineet käyttää tornia tähystys- ja tulenjohtopaikkana.  Kun alueet jouduttiin…

  • |

    Luvatta rajavyöhykkeelle

    Mennessäni aamupalan jälkeen laukkuni kanssa ulos majapaikastani tunsin ilman viilenneen todella paljon yön aikana. Olin lähdössä liikkeelle farkkuhameessa ja t-paidassa, niin kuin melkein koko kesän mutta nyt etsin Nivasta neuletakin ja puin sen päälleni ennen kuin lähdin ajamaan. Yöllä oli satanut vettä reippaasti, sillä paikoin oli isoja lätäköitä ja taivas oli harmaa, enteili lisää sadetta…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *