|

Valkjärvi

Valkjärven sankarihautausmaalle on haudattu 22 vapaussodan ja 153 viime sotien sankarivainajaa.

Vapaussodan sankaripatsas


Valkjärvelle oli pystytetty vapaussodan sankaripatsas vuonna 1922. Sankaripatsas sai paikan kirkkomaan pääportista tultaessa oikealta puolelta. Graniittisessa sankaripatsaassa oli polvistunut sotilas. Sankaripatsaan venäläiset hävittivät välirauhan aikana.

Vuonna 1922 pystytetty Valkjärven sodan 1918 sankaripatsas laatija Heikkilän valokuvaamo – Finnish Heritage Agency, Finland – CC BY.
Vuonna 1922 pystytetty Valkjärven sodan 1918 sankaripatsas – Finnish Heritage Agency, Finland – CC BY.

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Vapaussodan sankarivainajien viereen haudattiin talvi- ja jatkosodan sankarivainajat, joiden haudoille laitettiin pienet puiset ristit, joissa oli nimet. Lisäksi, jatkosodan aikana sankarihautausmaalle, paikalle jossa aiemmin oli sankaripatsas, pystytettiin suuri valkoinen risti. Tähän kuntoon sankarihautausmaa jäi, kun alueet jouduttiin pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle.

Valkjärven kirkko ja hautausmaa; sankarihautausmaalla valkoisia uusia ristejä
Kuva: Toivonen, Bruno, 1943
Ratsuväkimuseo

Nykyaika

Kun valkjärveläiset pääsivät 1990-luvulla käymään kotiseudullaan, löysivät he kirkon rauniot ja hautausmaan, joka oli otettu uusiokäyttöön.

Aivan ensimmäiseksi sankarihaudan kohdalle muurattiin luonnonkivistä muistomerkki venäläisen laivastoupseeri Victor Dektjarevun toimesta. Muistomerkkiin tuli valkoinen risti ja Suomen vaakuna. Myöhemmin Valkjärven Pitäjäseura kiinnitti siihen laatan, jossa lukee:
”Tällä hautausmaalla lepäävät / Valkjärven sankarivainajat / jotka antoivat henkensä / itsenäisen Suomen puolesta / vuosina 1918, 1939-1944”.

Vuonna 2010 sankarihautausmaan alueelle pystytettiin noin viisi metriä korkea valkoinen muistoristi Versowood Group Oy:n ja Siparila Oy:n tuella. Samanlainen risti oli sankarihautausmaalla ollut jatkosodan aikana. Ristin pystytystilaisuudessa puhunut kansleri Kauko Sipponen totesi puheensa loppuun Sillanpään marssilaulun sanoin: ”Mitä lieneekin aarteita Suomessa, toki kallehin on vapaus”.
Vuonna 2012 muistoristiin kiinnitettiin venäjänkielinen laatta: ”Sotilashautausmaata kunnioittaen” Mitshurisnkojen paikallisjohtajan ristin pystytystilaisuudessa esittämän toiveen mukaisesti. Sankarihautausmaan alue on ympäröity valkoisella aidalla.

Sankarihautausmaan aita on nykyisin ehjä. Se kunnostettiin kesällä 2022.

Paikkakunnan nykyinen venäläisasukas löysi kirkonkellon Valkjärvestä. Pitäjäseura rakensi kirkon entisten portaiden viereen kellojalan, johon kirkonkello asennettiin. Samalla kirkon raunioita raivattiin ja saatiin kirkko, jossa on katto korkealla ja seinät leveällä ja tässä kirkossa pitäjäseuralaiset ovat järjestäneet jumalanpalveluksia. Venäläiset käyttävät kirkonkelloa hautausten yhteydessä.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Мичуринское – Michurinskoye

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.558013, 29.857089

Google maps street view

Street view näkymän oikeassa reunassa näkyvät Valkjärven sankarihautausmaan valkoinen viisi metrinen risti ja aita. Vasemmalla portti, joka johtaa entisen kirkon perustuksille.

Matkapäiväkirja Valkjärvi

Similar Posts

  • |

    Hulluja nuo venäläiset

    Kollaanjoki on tunnettu talvisodassa käydyn Kollaan taistelun ansiosta, joka oli yksi talvisodan ratkaisevista torjuntataisteluista. Kollaanoki on 76 km pitkä, se alkaa Kollasjärvestä entisen Suistamon kunnan alueelta, virtaa jonkin matkaa entisen Suojärven kunnan alueella ja laskee Tulemajärveen. Talvisodan taistelupaikat sijoittuivat joen latvoille, missä joki muistuttaa puroa.

  • |

    Vuoksela

    Vuokselaan on haudattu 46 viime sotien sankarivainajaa.
    Vuokselan sankarihautatoimikunta, joka koostui seurakunnan, kunnan, suojeluskunnan, lottien, marttojen, aseveljien ja asevelinaisten, sekä kaatuneitten omaisten edustajista, kääntyi syksyllä 1943 sakarivainajain muistotoimikunnan puoleen uuden sankarihautausmaan perustamiseksi.

  • |

    Suistamo

    Suistamon kirkonkylällä vietettiin sankaripatsaan paljastusjuhlaa 29.6.1924. Siniristiliput liehuivat kaikkien julkisten rakennusten kuin myös yksityisten lipputangoissa. Patsasta varten oli Suojeluskunta kerännyt rahaa yksityisiltä ja Suistamon kunta oli antanut patsashankkeeseen 15000 markkaa.
    Vuoden 1918 sankarivainajien lisäksi Suistamolle on haudattu 247 viime sotien sankarivainajaa.

  • |

    Kaikki viihtyi Viipurissa

    Viipurin uusi tuomiokirkko rakennettiin vuosina 1889-1893 suunnittelukilpailun voittaneen viipurilaisen arkkitehti Eduard Dippelin suunnitelmien mukaan. Kirkko vihkiäisiä vietettiin 3. joulukuuta 1893. Tiilistä rakennettu uusgoottilaistyylinen kirkko oli poikkilaivainen pitkäkirkko, jossa oli istumapaikat 1800 sanankuulijalle. Kirkon länsipäässä kohosi korkea ja kapea kellotorni, jonka molemmin puolin oli lisäksi pienet kulmatornit. Kirkkosalin holveissa oli Lauri Välkkeen maalaukset ja alttaritaulun ”Kristuksen…

  • |

    Kuolemajärvi 

    Ennen sotaa pitäjässä asui runsaat 5000 ihmistä, joista sodassa kaatui 244 eli lähes 5% väestöstä. Sankarivainajista 91 on haudattu Kuolemanjärven kirkon sankarihautausmaahan. Kuolemajärven sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1903 valmistuneen, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman graniittikirkon viereen. Talvisodan alussa, 8.12.1939 suomalaisjoukot vetäytyessään räjäyttivät kirkon tornin, jotta venäläiset eivät olisi voineet käyttää tornia tähystys- ja tulenjohtopaikkana.  Kun alueet jouduttiin…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *