|

Valkjärvi

Valkjärven sankarihautausmaalle on haudattu 22 vapaussodan ja 153 viime sotien sankarivainajaa.

Vapaussodan sankaripatsas


Valkjärvelle oli pystytetty vapaussodan sankaripatsas vuonna 1922. Sankaripatsas sai paikan kirkkomaan pääportista tultaessa oikealta puolelta. Graniittisessa sankaripatsaassa oli polvistunut sotilas. Sankaripatsaan venäläiset hävittivät välirauhan aikana.

Vuonna 1922 pystytetty Valkjärven sodan 1918 sankaripatsas laatija Heikkilän valokuvaamo – Finnish Heritage Agency, Finland – CC BY.
Vuonna 1922 pystytetty Valkjärven sodan 1918 sankaripatsas – Finnish Heritage Agency, Finland – CC BY.

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Vapaussodan sankarivainajien viereen haudattiin talvi- ja jatkosodan sankarivainajat, joiden haudoille laitettiin pienet puiset ristit, joissa oli nimet. Lisäksi, jatkosodan aikana sankarihautausmaalle, paikalle jossa aiemmin oli sankaripatsas, pystytettiin suuri valkoinen risti. Tähän kuntoon sankarihautausmaa jäi, kun alueet jouduttiin pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle.

Valkjärven kirkko ja hautausmaa; sankarihautausmaalla valkoisia uusia ristejä
Kuva: Toivonen, Bruno, 1943
Ratsuväkimuseo

Nykyaika

Kun valkjärveläiset pääsivät 1990-luvulla käymään kotiseudullaan, löysivät he kirkon rauniot ja hautausmaan, joka oli otettu uusiokäyttöön.

Aivan ensimmäiseksi sankarihaudan kohdalle muurattiin luonnonkivistä muistomerkki venäläisen laivastoupseeri Victor Dektjarevun toimesta. Muistomerkkiin tuli valkoinen risti ja Suomen vaakuna. Myöhemmin Valkjärven Pitäjäseura kiinnitti siihen laatan, jossa lukee:
”Tällä hautausmaalla lepäävät / Valkjärven sankarivainajat / jotka antoivat henkensä / itsenäisen Suomen puolesta / vuosina 1918, 1939-1944”.

Vuonna 2010 sankarihautausmaan alueelle pystytettiin noin viisi metriä korkea valkoinen muistoristi Versowood Group Oy:n ja Siparila Oy:n tuella. Samanlainen risti oli sankarihautausmaalla ollut jatkosodan aikana. Ristin pystytystilaisuudessa puhunut kansleri Kauko Sipponen totesi puheensa loppuun Sillanpään marssilaulun sanoin: ”Mitä lieneekin aarteita Suomessa, toki kallehin on vapaus”.
Vuonna 2012 muistoristiin kiinnitettiin venäjänkielinen laatta: ”Sotilashautausmaata kunnioittaen” Mitshurisnkojen paikallisjohtajan ristin pystytystilaisuudessa esittämän toiveen mukaisesti. Sankarihautausmaan alue on ympäröity valkoisella aidalla.

Sankarihautausmaan aita on nykyisin ehjä. Se kunnostettiin kesällä 2022.

Paikkakunnan nykyinen venäläisasukas löysi kirkonkellon Valkjärvestä. Pitäjäseura rakensi kirkon entisten portaiden viereen kellojalan, johon kirkonkello asennettiin. Samalla kirkon raunioita raivattiin ja saatiin kirkko, jossa on katto korkealla ja seinät leveällä ja tässä kirkossa pitäjäseuralaiset ovat järjestäneet jumalanpalveluksia. Venäläiset käyttävät kirkonkelloa hautausten yhteydessä.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Мичуринское – Michurinskoye

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.558013, 29.857089

Google maps street view

Street view näkymän oikeassa reunassa näkyvät Valkjärven sankarihautausmaan valkoinen viisi metrinen risti ja aita. Vasemmalla portti, joka johtaa entisen kirkon perustuksille.

Matkapäiväkirja Valkjärvi

Similar Posts

  • |

    Uusi tuttavuus

    En muista kuulleeni Hiitola nimistä paikkakuntaa ennen kuin asuessani Pietarissa aloin etsiä tietoa luovutetussa Karjalassa sijaitsevista sankarihautausmaista. Siltä varalta, että jollain toisella on sama tilanne, niin kirjoitan tähän pienen tietoiskun Hiitolasta. Hiitola on Laatokan länsirannikon keskiosassa sijaitseva Laatokan rantapitäjä. Hiitolan läpi virtaa Hiitolanjoki, joka laskee Laatokkaan. Suomen aikaan Hiitola oli tyypillinen karjalainen maanviljelyspitäjä, jossa asukkaita ennen…

  • |

    Säkkijärven kenttähautausmaa

    Säkkijärven kenttähautausmaahan on haudattu 104 tunnistamatonta talvisodan sankarivainajaa. Säkkijärven kenttähautausmaan perustettiin kesällä 1941, kun suomalaiset joukot valtasivat alueen takaisin jatkosodan alkuvaiheessa. Alueen takaisinvallanneita sotilaita kohtasi kammottava näky, sillä venäläiset olivat haudanneet talvisodan loppuhetkien taisteluissa kaatuneet vainajat kuolinpaikoilleen niin huonosti, että osa vainajista oli edelleen osittain näkyvissä maan pinnalla. Suomalaiset tekivätkin ison työn, sillä he kaivoivat…

  • |

    Kollaan kenttähautausmaa

    Kollaan kenttähautausmaahan, on haudattu 104 tunnistamatonta sankarivainajaa. Talvisodan jälkeen venäläiset aloittivat Kollaalla kaatuneiden hautaamisen ja löydetyt suomalaisvainajat haudattiin Kollaanmäen kohdalle maantien pohjoispuolelle Jokelan tilan peltoon. Kesällä 1941 Jatkosodan hyökkäysvaiheen rintaman siirryttyä kauemmas itään, suomalaiset aloittivat Kollaan alueella Talvisodan kaatuneiden etsinnät. Tunnistetut lähetettiin kotipitäjiinsä, mutta tunnistamattomat haudattiin edelleen Jokelan tilan peltoon. Vuonna 1943 pellon sankarivainajat siirrettiin…

  • |

    Käkisalmen markkinoilla

    ”Kun Käkisalmen markkinoilta ennen sotia väärän vitosen isä toi kotia. Sanoi, että raha meille onnen suo, rikkautta, rakkautta pirttiin tuo…” lauloi Veikko Lavi itse kirjoittamassaan Väärä vitonen laulussa. Suomen aikaan Käkisalmen markkinat olivat käsite ja kuuluisa tapahtuma Kannaksella, jonne saavuttiin pitkistäkin matkoista, koko perheen voimin. Markkinat tarjosivat maaseudun väestölle tilaisuuden myydä tuotteitaan kaupunkilaisille ja vastaavasti…

  • |

    Pihakaivot kunniaan

    Taas oli kaunis kuuma aurinkoinen päivä, kun ajelin Soanlahdelle. Tie oli hyväkuntoista hiekkatietä, joten matkanteko eteni vauhdikkaasti. Olin lukenut että, Suomen aikaan Soanlahti oli harvaan asuttu pitäjä. Suurin osa pitäjästä oli metsää ja joutomaata. En siksi edes isoa taajamaa etsinyt, kun nykyisin kaikki paikat ovat näivettyneet, myös ne jotka Suomen aikaan olivat vireitä ja elinvoimaisia.

  • Suuret Sankarihautajaiset

    Lappeenrannassa järjestettiin Sankarihautajaiset, Kaatuneitten muistopäivänä sunnuntaina 21. toukokuuta 2023.  Sankarihautajaisissa siunattiin 48 tunnistamatonta Venäjältä maastoetsinnöissä löydettyä suomalaista sotilasta. Sankarihautajaiset alkoivat muistojumalanpalveluksella Lappeen Marian kirkossa, jonka jälkeen sankarivainajien siunaaminen, arkkujen hautaan laskeminen ja seppeleiden lasku tapahtuivat Lappeenrannan sankarihautausmaalla. Muistojumalanpalvelus Muistojumalanpalveluksessa liturgina toimi piispa Seppo Häkkinen ja jumalanpalveluksessa saarnasi kenttärovasti Markus Korpela. Kirkossa musiikista vastasivat Karjalan lauluveikot…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *