|

Kollaan kenttähautausmaa

Kollaan kenttähautausmaahan, on haudattu 104 tunnistamatonta sankarivainajaa.

Talvisodan jälkeen venäläiset aloittivat Kollaalla kaatuneiden hautaamisen ja löydetyt suomalaisvainajat haudattiin Kollaanmäen kohdalle maantien pohjoispuolelle Jokelan tilan peltoon. Kesällä 1941 Jatkosodan hyökkäysvaiheen rintaman siirryttyä kauemmas itään, suomalaiset aloittivat Kollaan alueella Talvisodan kaatuneiden etsinnät. Tunnistetut lähetettiin kotipitäjiinsä, mutta tunnistamattomat haudattiin edelleen Jokelan tilan peltoon.

Maastosta löydettyjen Kollaan sankarivainajien arkkuja 26-6-1942
Kollaan maastoa haravoiva KEK lottineen sekä S Häyhä (edessä oik) majoitustalonsa edustalla Loimola 1942.06.27

Vuonna 1943 pellon sankarivainajat siirrettiin maantien eteläpuolelle Kollaanmäelle perustettuun kenttähautausmaahan, mäelle jota talvisodassa alettiin kutsua Bomban mäeksi, sinne kaivetun Villa Bomba -nimisen korsun mukaan. Kenttähautausmaan koko oli 28 m x 28 m. 104 sankarivainajaa haudattiin lauta-arkuissa seitsemään riviin keskikäytävän molemmin puolin. Jokaiselle haudalle laitettiin puinen valkoinen risti, jossa luki “Tuntematon”.

Kollaa 1943.07.10
Kollaa 1943.07.10

Kenttähautausmaa löydettiin uudelleen kesällä 1995, jolloin tehdyissä kaivauksissa löytyi arkkujen jäänteitä. Kenttähautausmaan alue raivattiin ympäristöstään hyvin varovasti erottuvaksi ja paikalle pystytettiin 13.8.1996 Heikki Häiväojan suunnittelema ja Ari Laitilan sekä Sakari Karjulan toteuttama “Kollaan miekka” niminen muistomerkki. Muistomerkki on kolmimetrinen mustaksi maalattu metallinen muistomerkki, poiketen muiden kenttähautausmaiden muistomerkeistä, jotka ovat kiveä. Muistomerkki oli tuotava paikalleen kantamalla mikä varmasti vaikutti muistomerkin materiaalin valintaan.

Muistomerkin vihkimistilaisuudessa paljastuspuheen piti kansliapäällikkö Jaakko Numminen valtiovallanedustajan roolissa ja hautausmaa-alueen vihki käyttöön kenttäpiispa Hannu Niskanen.

Kollaan kenttähautausmaa, sijaitsee Loimolasta Suojärvelle johtavan tien (A 121) varrella noin 10 kilometrin päässä Loimolasta. Kenttähautausmaan etäisyys maantieltä on noin 200 metriä ja Kollaanjoen ylittävältä sillalta vajaat 400 metriä. Hiekkatien A121 varressa on sinivalkoinen opasviitta kenttähautausmaalle.

Polku Kollaan kenttähautausmaalle

Kollaan alueelta löytyy myös neuvostojoukkojen hauta-alue, sekä useampia muistomerkkejä.

Tiedot:

Koordinaatit:

62.01507702, 31.8991962

Google maps street view

Näkymä hiekkatien varresta polulle, joka vie kenttähautausmaalle.

Similar Posts

  • |

    Säkkijärven kenttähautausmaa

    Säkkijärven kenttähautausmaahan on haudattu 104 tunnistamatonta talvisodan sankarivainajaa. Säkkijärven kenttähautausmaan perustettiin kesällä 1941, kun suomalaiset joukot valtasivat alueen takaisin jatkosodan alkuvaiheessa. Alueen takaisinvallanneita sotilaita kohtasi kammottava näky, sillä venäläiset olivat haudanneet talvisodan loppuhetkien taisteluissa kaatuneet vainajat kuolinpaikoilleen niin huonosti, että osa vainajista oli edelleen osittain näkyvissä maan pinnalla. Suomalaiset tekivätkin ison työn, sillä he kaivoivat…

  • |

    Taipaleenjoen kenttähautausmaa

    Taipaleenjoen kenttähautausmaahan on haudattu 126 tuntemattomaksi jäänyttä suomalaista talvisodan sankarivainajaa. Höylätystä laudasta valmistetut sankarivainajien arkut ovat hautakartan mukaan seitsemässä rivissä. Ensimmäistä kertaa suomalaiset alkoivat etsiä kentälle jääneitä talvisodan sankarivainajia syyskuussa 1941 joukkojemme vallattua takaisin alueet, jotka jouduttiin talvisodan jälkeen luovuttamaan Neuvostoliitolle. Tuolloin Taipaleenjoen alueelta löydettiin 36 kaatunutta, joista 16 jäi tuntemattomiksi ja heidän hautapaikaksi valittiin…

  • |

    Uusi tuttavuus

    En muista kuulleeni Hiitola nimistä paikkakuntaa ennen kuin asuessani Pietarissa aloin etsiä tietoa luovutetussa Karjalassa sijaitsevista sankarihautausmaista. Siltä varalta, että jollain toisella on sama tilanne, niin kirjoitan tähän pienen tietoiskun Hiitolasta. Hiitola on Laatokan länsirannikon keskiosassa sijaitseva Laatokan rantapitäjä. Hiitolan läpi virtaa Hiitolanjoki, joka laskee Laatokkaan. Suomen aikaan Hiitola oli tyypillinen karjalainen maanviljelyspitäjä, jossa asukkaita ennen…

  • Tilinpäätös

    Luin opasta projektisuunnitelman tekemisestä ja huomasin, että siinä on pointteja, jotka käyvät hyvin myös tähän suorittamaani sankarihautausmaa projektiin. Opas sanoo, että jokaisella projektilla pitää olla tavoite ja suunnitelma, sillä ne ovat jokaisen onnistuneen projektin lähtökohdat. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi mitä projektilla tavoitellaan ja miksi. Minun projektinisuunnitelmani oli hyvin yksinkertainen ja selkeä. Tavoite oli käydä kesän…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *