|

Pälkjärvi 

Pälkjärvelle on haudattu viisi vapaussodan ja 64 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa.

Vapaussodan sankaripatsas

Kivenhakkaaja Kassisen valmistama Pälkjärven sankaripatsas paljastettiin vuoden 1922 helluntaina suurin juhlallisuuksin ja runsaan yleisöjoukon läsnäollessa viiden Pälkjärven sankarivainajan kunniaksi. Sankaripatsaalla, puhui ensin rovasti Siimes, joka otti Sankaripatsaan vastaan. Seuraavana vuorossa oli suojeluskuntapiirin Onni Ruthin isänmaallinen puhe, jonka jälkeen neiti Anni Lahtinen lausui tilaisuutta varten kirjoitetun runon. Tilaisuuden lopuksi laskettiin sankaripatsaalle seppeleitä.

Pälkjärven pitäjäseura ry. Annikki Yrjänäisen albumista

Talvisodan viimeisinä päivinä sankaripatsas onnistuttiin evakuoimaan Tohmajärvelle. Muistomerkin alkuperäiset jalustakivet jäivät Pälkjärvelle

Pitäjäseuran toimesta ja lahjoitusten avulla patsaalle teetettiin 1960-luvulla uusi jalusta ja sankaripatsas sijoitettiin Tohmajärven kirkon kirkkotarhaan.

Pälkjärven sankaripatsas Tohmajärven kirkkopuistossa. 
Kuvat 27.8.2022

Viime sotien sankarivainajat

Myös viime sotien sankarivainajat haudattiin samalle sankarihautausmaalle, joka oli perustettu Ferdinand Öhmanin suunnitteleman ja vuonna 1869 vihityn puukirkon  lähelle.

Arkkitehti Ferdinand Öhmanin suunnittelema, vuonna 1869 valmistunut Pälkjärven luterilainen kirkko Karjalan Liiton kokoelma

Kun alueet jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle, oli jokaisen sankarivainajan haudalla valkoinen risti, jossa oli sankarivainajan tiedot.

Nykyaika

Entiset pälkjärveläiset olivat viettämässä kesäjuhlia Pälkjärvellä 1990-luvun alussa, jolloin pitäjäseuraan kuuluva kuvanveistäjä Erkki Eronen lupautui tekemään sankarihautausmaalle muistomerkin omakustannushintaan. Myös opetusministeriöltä saatiin tukea hankkeeseen ja syksyllä 1994 johtokunta hyväksyi patsaan materiaalin, muodon ja muistomerkkiin tulevan tekstin ja Erosen kanssa sopimus saatiin tehtyä. Seuraavana vuonna sankarihautausmaan alue raivattiin ja muistomerkille rakennetiin perustukset. 

Sankarihautausmaan muistomerkin paljastusjuhlaa vietettiin 14.10.1995. Sankarihautausmaa viimeisteltiin vuonna 1998, jolloin sen ympärille rakennettiin valkoinen puuaita. Samalla asennettiin myös tienviitoitus sankarihautausmaalle.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Пялкярви – Pälkjärvi

Sankarihautausmaan koordinaatit:

62.05548, 30.69366

Matkapäiväkirja Pälkjärvi

Similar Posts

  • |

    Kauniit kesäyöt

    Yövyin kivassa melko uudessa hotellissa Suomenlahden rannalla, jonkun matkan päässä Koivistosta. Illalla nautiskelin hyvästä ruoasta ja otin myös lasillisen kuohuvaa ja katselin, kun aurinko laskiessaan värjäsi taivaan oranssin sävyihin. Kesäyöt ovat kauniita, joten en pitänyt kiirettä mutta puolilta öin suuntasin nukkumaan.
    Aamulla maisema näytti eriltä mutta taas niin kauniilta!

  • |

    Jalkoja polttelee

    Syksyllä päätin; jos keväällä, kun lumet sulavat raja on vielä kiinni, jatkan sankarihautausmaiden siivousta. Huhtikuussa lumet alkoivat sulamaan, jolloin päätin lähteä katsomaan, joko Karjalassa pääsee haravoimaan.

    Menin Pietarista junalla Raivolaan, josta soitin tutun taksikuskin viemään minut Uudenkirkon sankarihautausmaalle. Matkalla näkyi toisin paikoin paljon lunta ja pelkäsin etten pääsisi vielä aloittamaan haravointia. Onneksi pelko osoittautui turhaksi.

  • |

    Rannat rakkaat Antrean 

    Olin kerran aiemmin käynyt Antreassa ajaen vain sen läpi ja matkalla pysähtynyt entisen kirkon paikalla mutta sankarihautausmaan muistomerkillä en ollut koskaan käynyt.

    Tällä kertaa ajelin Antreaan Viipurista, jossa olin yöpynyt. Matkalla oli miliisin tarkistuspiste, jossa ensin minulle näytettiin stop-merkkiä mutta ilmeisesti punaisista kilvistä johtuen, sitten näytettiin, että saan jatkaa matkaa.

  • |

    Käkisalmen markkinoilla

    ”Kun Käkisalmen markkinoilta ennen sotia väärän vitosen isä toi kotia. Sanoi, että raha meille onnen suo, rikkautta, rakkautta pirttiin tuo…” lauloi Veikko Lavi itse kirjoittamassaan Väärä vitonen laulussa. Suomen aikaan Käkisalmen markkinat olivat käsite ja kuuluisa tapahtuma Kannaksella, jonne saavuttiin pitkistäkin matkoista, koko perheen voimin. Markkinat tarjosivat maaseudun väestölle tilaisuuden myydä tuotteitaan kaupunkilaisille ja vastaavasti…

  • Ruskealan nähtävyydet

    Marmorilouhos Veden täyttämä entinen Ruskealan marmorilouhos on nykyisin nähtävyys ja suosittu matkailukohde. Alue on kaunis luonnonnähtävyys mutta siellä on myös mahdollisuus harrastaa monenlaisia aktiviteettejä – marmorilouhoksessa on mahdollista sukeltaa, vuokrata vene ja soudella tai liitää louhokseen muodostuneen järven yli vaijeria pitkin. Myös vanhoihin kaivostunneleihin järjestetään retkiä, jossa näkee maanalaisen järveen ja seinillä olevat vanhat kaivoksen…

  • |

    Säkkijärven kenttähautausmaa

    Säkkijärven kenttähautausmaahan on haudattu 104 tunnistamatonta talvisodan sankarivainajaa. Säkkijärven kenttähautausmaan perustettiin kesällä 1941, kun suomalaiset joukot valtasivat alueen takaisin jatkosodan alkuvaiheessa. Alueen takaisinvallanneita sotilaita kohtasi kammottava näky, sillä venäläiset olivat haudanneet talvisodan loppuhetkien taisteluissa kaatuneet vainajat kuolinpaikoilleen niin huonosti, että osa vainajista oli edelleen osittain näkyvissä maan pinnalla. Suomalaiset tekivätkin ison työn, sillä he kaivoivat…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *