|

Petsamon kaksi sankarihautausmaata – ortodoksinen ja luterilainen

Petsamon sankarihautausmaihin on haudattu noin 40 sankarivainajaa.
Petsamoon perustettiin kaksi sankarihautausmaata, toinen ortodoksisen- ja toinen evankelisluterilaisen hautausmaan yhteyteen.

Ortodoksinen sankarihautausmaa

Parkkinan kirkko eli Apostoli Andreaksen ja Pyhän Nikolaoksen kirkko oli Petsamon ortodoksisen seurakunnan pääkirkko Petsamon kirkonkylässä Parkkinassa, jonka hautausmaalle toinen sankarihautausmaista perustettiin.

Parkkinan sankarihautausmaa
Kuva: Olli Klemolan kokoelma
Parkkinan kirkko

Talvisodan aikana kirkossa majoittui venäläisiä sotilaita jotka tuhosivat ja sotkivat sisätilat. Kirkon penkit oli ilmeisesti poltettu polttopuina, ikonit ja arvoesineet varastettu, sekä ikonostaasi tuhottu. Sisälle oli rakennettu lämmitysuuni öljytynnyreistä, jonka savuputki oli vedetty seinästä ulos.

Kirkko korjattiin jatkosodan aikana ja se jäi ehjänä paikalleen, kun Petsamo jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle vuonna 1944.

Venäläiset käyttivät kirkkoa ensin hevostallina mutta, kun alueelle tarvittiin paloasemaa, niin kirkon seiniin tehtiin aukot, jotta paloautot saatiin ajettua sisälle ja pihaan rakennettiin vielä letkutorni, niin palolaitos oli valmis. Kun uusi palolaitos myöhemmin valmistui, toimi rakennus autokorjaamona kunnes se viimein paloi. Letkutorni on edelleen paikoillaan.

Petsamo seuran sivuilla lukee: ”Alueelle on vedetty rautatie ja kerrotaan, että haudat olisivat sen alla. Kartat kyllä kertovat, että rata ei kulje hautojen yli. Hautuumaan takana alkaa saksalais-itävaltalainen sotilashautuumaa muistomerkkeineen. Suomalaisten hautausmaalla näkyy hautakumpuja rivinä ja pari hautakiveäkin. Muistomerkkiä sinne ei ole saatu rakentaa.”

Luterilainen sankarihautausmaa

Salmijärvellä sijainnut Jäkälävaaran luterilainen sankarihautausmaa sijaitsee noin kymmenen kilometriä Nikkelin kaivosalueelta Suomeen päin. Hautausmaahan on haudattu alle kymmenen sankarivainajaa. Alue on osittain tuhottu ja osittain jäänyt maantien alle. Hautausmaalle ei ole pystytetty muistomerkkiä ja alueelle ei ole nykyisin pääsyä.

Petsamon luterilainen kirkko. Valkoiseksi maalattu puukirkko, keskellä ja itäpäädyssä sipulikupolit, joiden päällä ristit
Kuva: Saverikko Arvi
Lusto – Suomen Metsämuseo

Kiveen kirjoitettu

Rovaniemen Arktikumissa paljastettiin vuonna 1997 Petsamon sankarivanajien muistolaatat, joihin on kaiverrettu kaikkien Petsamon sankarivainajien nimet.

Vuonna 2014 muistolaatat siirtyivät Lapin maakuntamuseon omistukseen.

Similar Posts

  • |

    Rahalla saa ja hevosella pääsee

    Pitää paikkansa, että olen kirjoittanut ja edelleen kirjoitan Sotavainajien muiston vaalimisyhdistykselle raportteja sankarihautausmailta ja laitan valokuvia ja he jakavat ne edelleen pitäjäseuroille mutta kukaan edellä mainittu ei maksa minulle tästä.  Virallinen työnantajani, jolle työskentelen Pietarissa elokuun loppuun saakka ei ole millään tavalla mukana tässä sankarihautausmaa projektissa.

  • |

    Tuhotut kylät, poltetut talot

    Jatkosodan alussa, kun pakkoluovutettuja alueita saatiin vallattua takaisin, paljastui karu todellisuus paikkakunnilta, joissa oli sodittu kahteen kertaan eli paikkakunnilta jotka sijaitsivat Venäjän rajan tuntumassa. Noilla paikkakunnilla iso osa rakennuksista oli tuhoutunut, sillä talvisodan alussa taloja oli poltettu, sillä ei haluttu jättää viholliselle lämpimiä tupia, osa taloista oli tuhoutunut pommituksissa ja osan taloista polttivat venäläiset perääntyessään…

  • |

    Äyräpää

    Äyräpään sankarihautausmaalle on haudattu 76 Äyräpään sankarivainajaa ja viereen perustetulle kenttähautausmaalle 99 tunnistamatonta suomalaista sankarivainajaa. Molempien sotien päätyttyä Äyräpäähän on myös venäläisten toimesta haudattu, sekä suomalaisia, että venäläisiä sotilaita, joten kukaan ei tiedä, kuinka monen kaatuneen viimeinen leposija Äyräpää todellisuudessa on.

  • |

    Sortavala

    Sortavalan sankarihautausmaahan on haudattu 452 sankarivainajaa.
    Uudemman tutkimuksen mukaan haudattuja on enemmän, sillä sankarivainajia siirrettiin myös väliaikaishaudoista kotiseudun sankarihautausmaahan. Luetteloa tarkennetaan, täydennetään ja korjataan edelleen tarpeen mukaan.

  • |

    Karavaani kulkee

    Edellinen päivä oli mennyt enemmän ja vähemmän lepäillessä, starttasin Nivan aamulla ajoissa ja otin suunnaksi Lahdenpohjan. Aurinko paistoi taas ja vähän mieltäni painoi se, että Korpiselkä jäi väliin mutta oli pakko lähteä kohti etelää ja Pietaria mutta matkalla oli tarkoitus vielä laittaa muutamat sankarihautausmaat kuntoon. Lahdenpohjassa laitoin Nivan parkkiin ja käveleskelin kylän raitilla. Istuin Kalevala-puiston…

  • |

    Pihakaivot kunniaan

    Taas oli kaunis kuuma aurinkoinen päivä, kun ajelin Soanlahdelle. Tie oli hyväkuntoista hiekkatietä, joten matkanteko eteni vauhdikkaasti. Olin lukenut että, Suomen aikaan Soanlahti oli harvaan asuttu pitäjä. Suurin osa pitäjästä oli metsää ja joutomaata. En siksi edes isoa taajamaa etsinyt, kun nykyisin kaikki paikat ovat näivettyneet, myös ne jotka Suomen aikaan olivat vireitä ja elinvoimaisia.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *