|

Kivennapa 

Kivennavan sankarihautausmaalle on haudattu 158 sotilasta, kolme Lottaa, sekä vapaussodan sankarivainajat.

Vapaussodan sankaripatsas

Vapaussodan sankarivainajille aikoinaan pystytetyn patsaan kohtalosta ei ole tietoa.

Kivennavan vuoden 1918 sankaripatsas
Karjalan Liiton kokoelma
Kivennavan vuoden 1918 sankaripatsas
Karjalan Liiton kokoelma

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Kivennavan sankarihautausmaa perustettiin kirkonmäelle Pietarin päivänä 29.6.1812 vihityn kirkon jäänteiden viereen. Kirkko tuhoutui täydellisesti talvisodan alussa suomalaisten joukkojen polttamana.

Kivennapa jäi talvisodan alkupäivinä venäläisille ja siksi sakarihautaukset Kivennavalla aloitettiin vasta jatkosodan alussa, kun suomalaiset saivat alueet taas hallintaansa. Muualle haudattuja sankarivainajia siirrettiin Kivennavan sankarihautaan yhteensä 26 ja neljä kadonnutta siunattiin poissaolevana.

Sankarihautaus, Kivennapa
Veikko Kanninen, valokuvaaja 1941 
Museokeskus Vapriikki
Sankarihautaus
Veikko Kanninen, valokuvaaja 1941 
Museokeskus Vapriikki
Sankarihautaus
Veikko Kanninen, valokuvaaja 1941 
Museokeskus Vapriikki

Kivennavan uusi kirkko valmistui jatkosodan aikana kenraali Pajarin joukkojen toimesta. Kapteeni Matti Lampenin piirtämä kirkko vihittiin käyttöön 26.9.1943.

Kun suomalaiset joutuivat lähtemään Kivennavalta vuonna 1944, oli jokaisen sankarivainajan haudalla puinen risti, jossa oli vainajan tiedot.

Nykypäivä

Kirkonmäelle, pystytettiin muistomerkki vuonna 1993. Ikuisuuden portti – muistomerkin on suunnitellut Kivennapaseuran kunniapuheenjohtaja Kauko Ilonen ja toteutuksesta vastasi taiteilija Valentin Zasorin.

Muistomerkki paljastettiin 31.7.1993 heinäkuussa Kivennavalla järjestetyssä juhlassa, johon osallistui noin 1500 vierasta. Tilaisuuden alkuun soivat Kivennavan kirkon kello ääninauhalta, jonka jälkeen veisattiin Suvivirsi. Muistomerkin suunnitellut Ikonen sanoi puheessaan: ”Tänään me teemme kunniaa menneille sukupolville ja heidän työlleen seisoessamme juuri paikalla, jossa jalkojemme alla lepää monta sukupolvea, meille läheisiä vainajia”.

Tilaisuudessa puhui kirkkoherra Pentti Hytönen ja paikkakuntalaisten puolesta patsaan vastaanottopuheen piti pormestari Nikolai Matvejev. 

Ikuisuuden portti muistomerkin aihe on otettu kirkkomaan entisestä portista. Muistomerkin takana kohoava kahdeksan metriä korkea puinen risti on paikalla, jossa sankaripatsas aikoinaan sijaitsi. Ikuisuuden portti muistomerkin etupuolella on teksti: ”Tällä kirkkomäellä on sijainnut Kivennavan kuudes kirkko, vanha hautausmaa ja sankarivainajien leposija. Menneitä sukupolvia ja synnyinseutuja muistaen” ja sama venäjäksi.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Первомайское – Pervomaiskoje

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.3560661, 29.7353852

Google maps street view

Matkapäiväkirja Kivennapa

Similar Posts

  • |

    Hiitola

    Hiitolan sankarihautausmaalle on haudattu 16 vapaussodan ja 173 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa. Hiitolassa, Suomen valtion kolmantena itsenäisyyspäivänä 6.12.1920 paljastettiin vuoden 1918 sodan sankaripatsas 16 sankarivainajan muistolle.

  • |

    Olit kunniaksi isänmaallesi

    Suistamon kirkko oli ehjä, kun se talvisodan jälkeen jouduttiin jättämään Neuvostoliitolle. Sodan jälkeen venäläiset tekivät kirkosta teatterin ja poistivat alttarin. Jatkosodan alussa vuonna 1941 Suomi valtasi alueen takaisin. Vetäytyessä venäläiset sotilaat sytyttivät kirkon tuleen, mutta suomalaiset sotilaat ehtivät sammuttaa palon ennen kuin suuria vahinkoja ehti syntyä.

  • |

    En osaa pelätä

    Rautu sijaitsee vain pienen matkan päässä isosta tiestä, jota pitkin usein ajelin ja siksi usein myös poikkesin Raudun sankarihautausmaalle. Aikoinaan alue oli hautausmaa, jonka läheisyydessä oli kirkko. Neuvostotavan mukaan myös Raudun sankarihautausmaalta poistettiin muistomerkit ja vapaussodan sankarihautausmaan päälle rakennettiin taloja ja rakentamisen yhteydessä myös osa viime sotien sankarihautausmaasta tuhoutui. Vanhan hautausmaan alueelle neuvostoaikana myös haudattiin…

  • |

    Säkkijärvi

    Kirkkotarha, jossa Säkkijärven sankarihautausmaa sijaitsi, oli neuvostoaikana tuhottu kokonaan ja jätetty oman onnensa nojaan. 1990 -luvun alkupuolella Säkkijärvi-säätiö raivasi kirkon vieressä olleen sankarihauta-alueen ja pystytti sinne Lauri Nikusen suunnitteleman muistomerkin. Juhlallinen muistomerkin vihkiäistilaisuus oli 11.7.1993, jonka jälkeen on Säkkijärvellä järjestetty muistohetki aina heinäkuun toisena sunnuntaina.

  • Suuret Sankarihautajaiset

    Lappeenrannassa järjestettiin Sankarihautajaiset, Kaatuneitten muistopäivänä sunnuntaina 21. toukokuuta 2023.  Sankarihautajaisissa siunattiin 48 tunnistamatonta Venäjältä maastoetsinnöissä löydettyä suomalaista sotilasta. Sankarihautajaiset alkoivat muistojumalanpalveluksella Lappeen Marian kirkossa, jonka jälkeen sankarivainajien siunaaminen, arkkujen hautaan laskeminen ja seppeleiden lasku tapahtuivat Lappeenrannan sankarihautausmaalla. Muistojumalanpalvelus Muistojumalanpalveluksessa liturgina toimi piispa Seppo Häkkinen ja jumalanpalveluksessa saarnasi kenttärovasti Markus Korpela. Kirkossa musiikista vastasivat Karjalan lauluveikot…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *