|

Kivennapa 

Kivennavan sankarihautausmaalle on haudattu 158 sotilasta, kolme Lottaa, sekä vapaussodan sankarivainajat.

Vapaussodan sankaripatsas

Vapaussodan sankarivainajille aikoinaan pystytetyn patsaan kohtalosta ei ole tietoa.

Kivennavan vuoden 1918 sankaripatsas
Karjalan Liiton kokoelma
Kivennavan vuoden 1918 sankaripatsas
Karjalan Liiton kokoelma

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Kivennavan sankarihautausmaa perustettiin kirkonmäelle Pietarin päivänä 29.6.1812 vihityn kirkon jäänteiden viereen. Kirkko tuhoutui täydellisesti talvisodan alussa suomalaisten joukkojen polttamana.

Kivennapa jäi talvisodan alkupäivinä venäläisille ja siksi sakarihautaukset Kivennavalla aloitettiin vasta jatkosodan alussa, kun suomalaiset saivat alueet taas hallintaansa. Muualle haudattuja sankarivainajia siirrettiin Kivennavan sankarihautaan yhteensä 26 ja neljä kadonnutta siunattiin poissaolevana.

Sankarihautaus, Kivennapa
Veikko Kanninen, valokuvaaja 1941 
Museokeskus Vapriikki
Sankarihautaus
Veikko Kanninen, valokuvaaja 1941 
Museokeskus Vapriikki
Sankarihautaus
Veikko Kanninen, valokuvaaja 1941 
Museokeskus Vapriikki

Kivennavan uusi kirkko valmistui jatkosodan aikana kenraali Pajarin joukkojen toimesta. Kapteeni Matti Lampenin piirtämä kirkko vihittiin käyttöön 26.9.1943.

Kun suomalaiset joutuivat lähtemään Kivennavalta vuonna 1944, oli jokaisen sankarivainajan haudalla puinen risti, jossa oli vainajan tiedot.

Nykypäivä

Kirkonmäelle, pystytettiin muistomerkki vuonna 1993. Ikuisuuden portti – muistomerkin on suunnitellut Kivennapaseuran kunniapuheenjohtaja Kauko Ilonen ja toteutuksesta vastasi taiteilija Valentin Zasorin.

Muistomerkki paljastettiin 31.7.1993 heinäkuussa Kivennavalla järjestetyssä juhlassa, johon osallistui noin 1500 vierasta. Tilaisuuden alkuun soivat Kivennavan kirkon kello ääninauhalta, jonka jälkeen veisattiin Suvivirsi. Muistomerkin suunnitellut Ikonen sanoi puheessaan: ”Tänään me teemme kunniaa menneille sukupolville ja heidän työlleen seisoessamme juuri paikalla, jossa jalkojemme alla lepää monta sukupolvea, meille läheisiä vainajia”.

Tilaisuudessa puhui kirkkoherra Pentti Hytönen ja paikkakuntalaisten puolesta patsaan vastaanottopuheen piti pormestari Nikolai Matvejev. 

Ikuisuuden portti muistomerkin aihe on otettu kirkkomaan entisestä portista. Muistomerkin takana kohoava kahdeksan metriä korkea puinen risti on paikalla, jossa sankaripatsas aikoinaan sijaitsi. Ikuisuuden portti muistomerkin etupuolella on teksti: ”Tällä kirkkomäellä on sijainnut Kivennavan kuudes kirkko, vanha hautausmaa ja sankarivainajien leposija. Menneitä sukupolvia ja synnyinseutuja muistaen” ja sama venäjäksi.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Первомайское – Pervomaiskoje

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.3560661, 29.7353852

Google maps street view

Matkapäiväkirja Kivennapa

Similar Posts

  • |

    Kaukola 

    Kaukolaan on haudattu 19 vapaussodan ja 142 viime sotien sankarivainajaa. Vapaussodan sankaripatsas paljastettiin Kaukolassa elokuussa 1921. Tilaisuuteen oli saapunut niin paljon väkeä, että jumalanpalveluksen ajaksi kaksi kolmasosaa ihmisistä joutui jäämään ulos, sillä he eivät mahtuneet sisälle kirkkoon.

  • |

    Karavaani kulkee

    Edellinen päivä oli mennyt enemmän ja vähemmän lepäillessä, starttasin Nivan aamulla ajoissa ja otin suunnaksi Lahdenpohjan. Aurinko paistoi taas ja vähän mieltäni painoi se, että Korpiselkä jäi väliin mutta oli pakko lähteä kohti etelää ja Pietaria mutta matkalla oli tarkoitus vielä laittaa muutamat sankarihautausmaat kuntoon. Lahdenpohjassa laitoin Nivan parkkiin ja käveleskelin kylän raitilla. Istuin Kalevala-puiston…

  • |

    Lisää rahaa korruptioon 

    Viipuriin suuntasin usein, toisinaan vain päiväksi, sillä sinne pääsee Pietarista nopeasti, vaikka junalla. Joka käynnillä kiersin ensin nopeasti meidän kolme keskustassa sijaitsevaa hautausmaata, kaksi sankarihautausmaata ja kenttähautausmaan, sytytin kynttilän ja keräsin roskat pois ja kaksi kertaa vuodessa puuhastelin vähän enemmän. Eniten kerättävää ja tapahtumia oli Maaseurakunnan sankarihautausmaalla, joka on suojainen kaunis paikka, niin jotkut viettävät…

  • |

    Korpiselkä 

    Korpiselkäläisiä sotilaita kuoli talvi- ja jatkosodassa yhteensä 138, joista Korpiselän sankarihautoihin on haudattu 85 sankarivainajaa ja yksi sankarivainaja siunattiin kentälle jääneenä.

    Korpiselällä oli kaksi sankarihautausmaata: toinen Pyhän Nikolaoksen ortodoksikirkon vieressä ja toinen luterilaisella hautausmaalla.

  • |

    Suojärvi

    Suojärven sankarihautausmaalle on haudattu 272 sankarivainajaa, joista osa oli talvisodassa haudattu ensin Värtsilään ja Sortavalaan ja jatkosodassa Jerosten kylän väliaikaishautoihin. Karjalaisten palattua kotiseudulleen vuonna 1942 muualle haudatut siirrettiin kotiseudun multiin, Kuikanniemeen perustettuun sankarihautausmaahan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *