|

Kanneljärvi 

Kanneljärven sankarihautoihin on haudattu 88 jatkosodan sankarivainajaa.

Jatkosodan sankarivainajat

Kanneljärven sankarihautausmaa perustettiin, arkkitehti Uno Ullbergin suunnitteleman ja vuonna 1934 valmistuneen kirkon viereen, kun alue saatiin takaisin hallintaan jatkosodan alussa. Sankarihautausmaahan haudattiin 88 sankarivainajaa. Kun alueet jouduttiin luovittamaan Neuvostoliitolle, oli jokaisella haudalla oli valkoinen puinen risti missä oli sankarivainajan tiedot.

Kanneljärven kirkko 1941.09.01.
Sankarihaudat kirkon oikealla puolella
Vierailevat ruotsalaiset Kanneljärven sankarihaudalla.
Kanneljärvi 1942.10.23

Nykyaika

Hauta-alue sijaitsee vuonna 1984 osittain palaneen mutta edelleen käytössä olevan suomalaisten rakentaman kirkon vieressä. Osa sankarihautausmaasta on jäänyt venäläishautojen alle mutta säilynyt sankarihaudan alue on erotettu aidalla paikallisten käyttämästä hauta-alueesta.

Sankarihauta-alueelle paljastettiin muistomerkki 4.6.1991. Muistomerkin paljastuspuheen piti everstiluutnantti Viljo Terho, joka totesi ennen puhetta lauletun Karjalan kunnailla- laulun palauttaneen mieleen entisen kotiseudun sellaisena kuin se oli runsas viisikymmentä vuotta sitten. ”Me rakastimme sitä silloin ja yhä rakkaammaksi se on muodostunut sen jälkeen, kun sen jouduimme luovuttamaan. – Surun murtamina heidän omaisensa saattoivat nuoren elämänsä isänmaan hyväksi uhranneet sankarimme kotikirkon viereen, kotiseudun multiin, siinä toivossa, että rauha pian palaisi ja että saisimme elää ja kehittyä rauhanomaisissa olosuhteissa, sanoi Viljo Terho puheessaan.

Artturi Kaltokari esitti tilaisuudessa kirjoittamansa runon Kotikirkko ja paikallisten puheenvuoron käytti Kanneljärven kyläpäällikkö Yrjö Hizhnjakov.

Muistomerkissä on teksti: ”Tälle paikalle perustettiin 1923 Kanneljärven seurakunnan hautausmaa, johon on haudattu myös sankarivainajat 1941-1944. Kirkko valmistui 1934 ja oli toiminnassa vuoteen 1944. Kotikunnan mullassa lepäävien vainajien muistoa kunnioittaen Kannel-säätiö”.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Победа – Pobeda

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.3565840, 29.4440021

Google maps street view

Similar Posts

  • |

    Matkan varrella

    Kävin aika usein Viipurissa ja Kanneljärvi oli siinä matkan varrella, kun Pietarista ajelin, niin toisinaan kävin Kanneljärven kirkolla vain ajamassa lenkin, jonka jälkeen jatkoin matkaa. Tälläkin kertaa sankarihautausmaa ja sen ympäristö olivat kauniit ja hyvässä kunnossa, kuten joka kerta, kun Kanneljärvelle olen käynyt. Paikallinen seurakunta huolehti alueesta esimerkillisesti. Otin sankarihautausmaan muistomerkistä kuvan ja muutamia muitakin…

  • |

    Karjalan tunnettu hevoskasvatuspitäjä

    Loma Suomessa reilun kolmen viikon Karjalan kierroksen jälkeen teki hyvää, sillä edellisestä Suomen visiitistä oli jo useampi kuukausi. Sain heti ensimmäiseen loman jälkeiseen työviikkoon järjestettyä kolmen päivän viikonlopun ja lähdin liikkeelle aikaisin lauantaiaamuna, sillä perjantaina meni töissä melkein puolille öin. Kesää, viikonloppuja ja ylipäätänsä elämää Venäjällä ei minun osaltani ollut enää paljoa jäljellä, niin piti…

  • |

    Suomen Riviera 

    Terijoen alueen pitkät hiekkarannat ja aurinkoinen sää houkuttelivat kesänviettäjiä ja pietarilainen yläluokan varakkaat kauppiaat ja virkamiehet ryhtyivät rakentamaan huviloita Terijoelle ja sen lähikyliin Kuokkalaan ja Raivolaan, joihin Pietarista pääsi kesällä kätevästi junalla monta kertaa päivässä.

  • Tammiston hautausmaa

    Minulta kysyttiin miksi sivuillani ei ole mainittu Viipurin Tammisuolla sijaitsevaa Tammiston sankarihautausmaata ja lyhyt vastaus on, ettei Tammistolla ole sankarihautausmaata. Olen etsinyt tietoa ja vaikka Karjalansankarihaudat sivuston mukaan siellä sijaitsi vuoden 1918 vapaussodan sankarivainajien hautausmaa ei tuo tieto pidä paikkaansa. Sivustolla myös sanotaan, että siellä sijaitsi talvisodan sankarivainajien hautausmaa mutta myöhemmin sivulla lukee: Vuonna 1942…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *