|

Kanneljärvi 

Kanneljärven sankarihautoihin on haudattu 88 jatkosodan sankarivainajaa.

Jatkosodan sankarivainajat

Kanneljärven sankarihautausmaa perustettiin, arkkitehti Uno Ullbergin suunnitteleman ja vuonna 1934 valmistuneen kirkon viereen, kun alue saatiin takaisin hallintaan jatkosodan alussa. Sankarihautausmaahan haudattiin 88 sankarivainajaa. Kun alueet jouduttiin luovittamaan Neuvostoliitolle, oli jokaisella haudalla oli valkoinen puinen risti missä oli sankarivainajan tiedot.

Kanneljärven kirkko 1941.09.01.
Sankarihaudat kirkon oikealla puolella
Vierailevat ruotsalaiset Kanneljärven sankarihaudalla.
Kanneljärvi 1942.10.23

Nykyaika

Hauta-alue sijaitsee vuonna 1984 osittain palaneen mutta edelleen käytössä olevan suomalaisten rakentaman kirkon vieressä. Osa sankarihautausmaasta on jäänyt venäläishautojen alle mutta säilynyt sankarihaudan alue on erotettu aidalla paikallisten käyttämästä hauta-alueesta.

Sankarihauta-alueelle paljastettiin muistomerkki 4.6.1991. Muistomerkin paljastuspuheen piti everstiluutnantti Viljo Terho, joka totesi ennen puhetta lauletun Karjalan kunnailla- laulun palauttaneen mieleen entisen kotiseudun sellaisena kuin se oli runsas viisikymmentä vuotta sitten. ”Me rakastimme sitä silloin ja yhä rakkaammaksi se on muodostunut sen jälkeen, kun sen jouduimme luovuttamaan. – Surun murtamina heidän omaisensa saattoivat nuoren elämänsä isänmaan hyväksi uhranneet sankarimme kotikirkon viereen, kotiseudun multiin, siinä toivossa, että rauha pian palaisi ja että saisimme elää ja kehittyä rauhanomaisissa olosuhteissa, sanoi Viljo Terho puheessaan.

Artturi Kaltokari esitti tilaisuudessa kirjoittamansa runon Kotikirkko ja paikallisten puheenvuoron käytti Kanneljärven kyläpäällikkö Yrjö Hizhnjakov.

Muistomerkissä on teksti: ”Tälle paikalle perustettiin 1923 Kanneljärven seurakunnan hautausmaa, johon on haudattu myös sankarivainajat 1941-1944. Kirkko valmistui 1934 ja oli toiminnassa vuoteen 1944. Kotikunnan mullassa lepäävien vainajien muistoa kunnioittaen Kannel-säätiö”.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Победа – Pobeda

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.3565840, 29.4440021

Google maps street view

Similar Posts

  • |

    Rannat rakkaat Antrean 

    Olin kerran aiemmin käynyt Antreassa ajaen vain sen läpi ja matkalla pysähtynyt entisen kirkon paikalla mutta sankarihautausmaan muistomerkillä en ollut koskaan käynyt.

    Tällä kertaa ajelin Antreaan Viipurista, jossa olin yöpynyt. Matkalla oli miliisin tarkistuspiste, jossa ensin minulle näytettiin stop-merkkiä mutta ilmeisesti punaisista kilvistä johtuen, sitten näytettiin, että saan jatkaa matkaa.

  • |

    En osaa pelätä

    Rautu sijaitsee vain pienen matkan päässä isosta tiestä, jota pitkin usein ajelin ja siksi usein myös poikkesin Raudun sankarihautausmaalle. Aikoinaan alue oli hautausmaa, jonka läheisyydessä oli kirkko. Neuvostotavan mukaan myös Raudun sankarihautausmaalta poistettiin muistomerkit ja vapaussodan sankarihautausmaan päälle rakennettiin taloja ja rakentamisen yhteydessä myös osa viime sotien sankarihautausmaasta tuhoutui. Vanhan hautausmaan alueelle neuvostoaikana myös haudattiin…

  • |

    Rautu 

    Raudun sanakarihautausmaalle on siunattu 23 vapaussodan ja 159 viime sotien sankarivainajaa.
    Rautulaiset pystyttivät veljeshaudalle Ilmari Wirkkalan suunnitteleman sankaripatsaan, johon oli kultakirjaimin kirjoitettu kaatuneitten nimet, sekä teksti: ”Raudun sankarit, rajavartijat Suomen, kaatuneet Karjalan kilpeä kantaen, Isänmaan eestä 1918”

  • |

    Pyhäjärvi Vpl 

    Pyhäjärvi Vpl:n on haudattu 19 vapaussodan sankarivainajaa, sekä yli 130 viime sotien sankarivainajaa.

    Kunnan nimen yhteydessä ollut tunnus Vpl tarkoittaa Viipurin lääniä, sillä Suomessa oli tuolloin kaksi muutakin Pyhäjärvi-nimistä kuntaa: Pyhäjärvi Ol eli nykyinen Pyhäjärvi Oulun läänissä, sekä nykyään Karkkilaan kuuluva Pyhäjärvi Ul Uudenmaan läänissä.

  • |

    Vuoksela

    Vuokselaan on haudattu 46 viime sotien sankarivainajaa.
    Vuokselan sankarihautatoimikunta, joka koostui seurakunnan, kunnan, suojeluskunnan, lottien, marttojen, aseveljien ja asevelinaisten, sekä kaatuneitten omaisten edustajista, kääntyi syksyllä 1943 sakarivainajain muistotoimikunnan puoleen uuden sankarihautausmaan perustamiseksi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *