|

Kanneljärvi 

Kanneljärven sankarihautoihin on haudattu 88 jatkosodan sankarivainajaa.

Jatkosodan sankarivainajat

Kanneljärven sankarihautausmaa perustettiin, arkkitehti Uno Ullbergin suunnitteleman ja vuonna 1934 valmistuneen kirkon viereen, kun alue saatiin takaisin hallintaan jatkosodan alussa. Sankarihautausmaahan haudattiin 88 sankarivainajaa. Kun alueet jouduttiin luovittamaan Neuvostoliitolle, oli jokaisella haudalla oli valkoinen puinen risti missä oli sankarivainajan tiedot.

Kanneljärven kirkko 1941.09.01.
Sankarihaudat kirkon oikealla puolella
Vierailevat ruotsalaiset Kanneljärven sankarihaudalla.
Kanneljärvi 1942.10.23

Nykyaika

Hauta-alue sijaitsee vuonna 1984 osittain palaneen mutta edelleen käytössä olevan suomalaisten rakentaman kirkon vieressä. Osa sankarihautausmaasta on jäänyt venäläishautojen alle mutta säilynyt sankarihaudan alue on erotettu aidalla paikallisten käyttämästä hauta-alueesta.

Sankarihauta-alueelle paljastettiin muistomerkki 4.6.1991. Muistomerkin paljastuspuheen piti everstiluutnantti Viljo Terho, joka totesi ennen puhetta lauletun Karjalan kunnailla- laulun palauttaneen mieleen entisen kotiseudun sellaisena kuin se oli runsas viisikymmentä vuotta sitten. ”Me rakastimme sitä silloin ja yhä rakkaammaksi se on muodostunut sen jälkeen, kun sen jouduimme luovuttamaan. – Surun murtamina heidän omaisensa saattoivat nuoren elämänsä isänmaan hyväksi uhranneet sankarimme kotikirkon viereen, kotiseudun multiin, siinä toivossa, että rauha pian palaisi ja että saisimme elää ja kehittyä rauhanomaisissa olosuhteissa, sanoi Viljo Terho puheessaan.

Artturi Kaltokari esitti tilaisuudessa kirjoittamansa runon Kotikirkko ja paikallisten puheenvuoron käytti Kanneljärven kyläpäällikkö Yrjö Hizhnjakov.

Muistomerkissä on teksti: ”Tälle paikalle perustettiin 1923 Kanneljärven seurakunnan hautausmaa, johon on haudattu myös sankarivainajat 1941-1944. Kirkko valmistui 1934 ja oli toiminnassa vuoteen 1944. Kotikunnan mullassa lepäävien vainajien muistoa kunnioittaen Kannel-säätiö”.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Победа – Pobeda

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.3565840, 29.4440021

Google maps street view

Similar Posts

  • |

    Kuolemajärvi 

    Ennen sotaa pitäjässä asui runsaat 5000 ihmistä, joista sodassa kaatui 244 eli lähes 5% väestöstä. Sankarivainajista 91 on haudattu Kuolemanjärven kirkon sankarihautausmaahan. Kuolemajärven sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1903 valmistuneen, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman graniittikirkon viereen. Talvisodan alussa, 8.12.1939 suomalaisjoukot vetäytyessään räjäyttivät kirkon tornin, jotta venäläiset eivät olisi voineet käyttää tornia tähystys- ja tulenjohtopaikkana.  Kun alueet jouduttiin…

  • |

    Soanlahti

    Juhannuksena 1920 paljastettiin Soanlahdella sankaripatsas vapaussodan sankarivainajille, suuren ihmispaljouden läsnä ollessa. Tuo sankaripatsas oli korkea kapea paasi, jonka huipulla oli kivinen pallo. Patsaan etupuolella oli Karjalan vaakuna, jonka alla oli kymmenen kaatuneen nimet. Patsaaseen oli myös kaiverrettu teksti: ”Eestä lain vapauden ja isänmaan”.

  • |

    Lumivaara 

    “Lumivaaran 157 sankarivainajasta 99 tuli sitten aikanaan tähän haudatuksi, taikka kentälle jääneenä siunatuksi. Siellä he nyt lepäävät rautaisen rajan takana. Eivät sinne aikaisemmin päässeet omaiset eikä ystävät kevätkukkia istuttamaan, eikä joulukynttilöitä sytyttämään. Vain muuttolintujen mukana lähettivät heille tervehdykset. “

  • |

    Terijoen huvilat

    Venäjälle pakkoluovutetuista alueista on paljon ”kultaisia muistoja” ja osa muistoista liittyy Terijokeen. Moni on myös kuullut tarinoita Terijoen lomista, vaikka itse ei siellä koskaan olisikaan käynyt. Terijoki tunnettiin pitkistä, kauniista hiekkarannoistaan ja pitsihuviloistaan. Suurruhtinaskunnan aikana kesäisin alueen huvilat täyttyivät Pietarin yläluokasta, jolloin Terijoen asukasluku noin kymmenkertaistui. Terijoki alkoi vilkastua, kun Pietarin ja Viipurin välinen rautatie…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *