Tuuloksen kenttähautausmaa

Tuuloksen kenttähautausmaahan haudattiin vuonna 1944 pikaisesti 51 tunnistettua ja kuusi tuntematonta kaatunutta. Kenttähautauksen pakotti neuvostojoukkojen rintaman taakse suorittama maihinnousu, joka katkaisi tieyhteyden.

Keväällä 1944 oli päädytty arvioon, että vihollinen suorittaisi maihinnousun RTR 13:n lohkolle, Viteleen ja Tuulosjoen väliselle rannikolle. Arvio muuttui todeksi 23. kesäkuuta, kun neuvostoliittolainen 70. merijalkaväenprikaati nousi maihin kolme kilometriä Tuulosjoen suusta lounaaseen. Prikaatin komentajalle, everstiluutnantti Aleksandr Blakille oli annettu käsky: ”Nouskaa maihin Tuulosjoen alueella, katkaiskaa rannikon suunnassa kulkevat rauta- ja maantiet, estäkää vihollisen vetäytyminen Aunuksesta ja sen reservien siirto Viteleen suunnasta, sekä pitäkää valtaamanne sillanpää lujasti, kunnes 7. armeijan päävoimat saapuvat.”

Päämaja oli suhtautunut maihinnousu-uhkaan vähätellen mutta 23. kesäkuuta neuvostoilmavoimat hiljensivät ensin Hatsin patterin ja sen jälkeen merijalkaväki nousi maihin vaivatta, sillä ranta oli vain tähystäjien miehittämä. Puoleenpäivään mennessä sillanpää oli laajentunut kilometrin syväksi ja neljä kilometriä leveäksi. Suomalaisten huoltotiet PSS-aseman puolustajille olivat katkenneet. Toinnuttuaan ensijärkytyksestä suomalaiset aloittivat vastatoimet. Vastahyökkäykset olivat kuitenkin ponnettomia ja johtivat raskaisiin tappioihin.

Veteraanin lausunnon mukaan kesäkuussa 1944 kaatuneet haudattiin noin 2 x 10 metrin suuruiseen hautaan ilman arkkuja, useampi kaatunut päällekkäin. Päällimmäisten vainajien päälle tuli maata noin 50-70 cm ja haudalle muodostui selvä kumpu. Haudatuista oli 51 tunnistettua ja kuusi tuntematonta. Haudalle ei keretty rakentamaan edes ristiä, sillä joukkojen oli vetäydyttävä alueelta pikaisesti. 

Hauta-alue oli aikoinaan mäntymetsikköä mutta tien kunnostuksen yhteydessä puusto kaadettiin ja hauta- alueen päälle lisättiin metrin maakerros ja alue otettiin viljelykäyttöön. Tiedot kenttähautausmaan sijainnista perustuvat vuonna 1944 hautaukseen osallistuneen veteraanin lausuntoon, paikallisten asukkaiden yhdenmukaisiin kertomuksiin, sekä sotapäiväkirjojen tietoihin. Kenttähautausmaan paikka selvitettiin vuonna 1994. Koska virallinen hautausmaan alue on jatkuvassa viljelykäytössä hautapaikan tarkkaa sijaintia ei ole varmennettu koekaivauksin.

Puutarhaneuvos Iisakkilan laatiman suunnitelman mukaan, yksityisen vuokrahallinnassa ollut aidattu peltoalue eli virallinen hauta-alue jäi kokonaan viljelijän käyttöön ja muistomerkki sijoitettiin aidan ulkopuolelle eli varsinaisen hauta-alueen ulkopuolelle. Muistomerkin suunnittelivat kuvanveistäjä Heikki Häiväoja ja taiteilija Ari Laitila. Muistomerkki paljastettiin 14.8.1996. Muistomerkissä on teksti: Tuuloksen kenttähautausmaa. Toisessa maailmansodassa kaatuneen tässä lepäävän 57 suomalaisen sotilaan muistoksi. Suomen valtio. Ja sama venäjäksi. Muistomerkki paljastettiin 14.8.1996 kutsuvierasjoukon ja runsaslukuisen kyläläisjoukon läsnäollessa.

Tuuloksen kenttähautausmaa sijaitsee Tuuloksen kylässä, Aunuksesta Pitkärantaan johtavan tien (A130) vasemmalla puolella, aukion laidalla, jonka kautta on kulku asuinrakennukseen. Muistomerkkiä ei huomaa ohi ajaessa, sillä tien varren puut ja pensaat peittävät nykyisin näkyväisyyden. Muistomerkin takana kasvaa tiukka pajukko, joka ottaa kiinni muistomerkkiin. Pajukko odottaa raivaajaa.

Tiedot

Paikan nimi venäjäksi:

Тулокса – Tuloksa

Koordinaatit:

61.120907, 32.582119

Google kartan maisemaa Tuuloksen kenttähautausmaalta. Kyseinen maisema on yhdeksän vuoden takaa. Etualalla kasvava kuusi alkaa olla jo täysikasvuinen.