Terijoen alueen pitkät hiekkarannat ja aurinkoinen sää houkuttelivat kesänviettäjiä ja pietarilainen yläluokan varakkaat kauppiaat ja virkamiehet ryhtyivät rakentamaan huviloita Terijoelle ja sen lähikyliin Kuokkalaan ja Raivolaan, joihin Pietarista pääsi kesällä kätevästi junalla monta kertaa päivässä.
Ajelin Pietarista Terijoen kautta Raivolaan, josta olin varannut majoituksen Raivola nimisestä majapaikasta. Majapaikasta tuli mieleen neuvostoaika. Vastaanotossa kirjautuessa annettiin paperilappu, jolla sai kerrosemännätä avaimen. Käytävillä oli kuumavesipisteet teen valmistukseen eikä ravintola ja varsinkaan aamiainen olleet ihan tätä päivää.
Rintamakirjeenvaihtaja Veikko Itkonen oli Terijoella, kun se saatiin vallattua takaisin jatkosodan alussa ja hän kirjoitti seuraavaa:
”Luterilaisen kirkon ympärillä oleva kaunis puisto on muutettu huvittelupaikaksi. Käytävien reunamille on istutettu kirkkaan punaisia kukkia ja niiden keskelle kannettu kirkuvan vihreitä penkkejä. Sankaripatsas on poistettu eikä siitä näy lähistöllä jälkeäkään.
Itse kirkosta on purettu torni, joten rakennuksen ulkonäkö on huomattavasti muuttunut. Kirkon seinässä olevat venäläiset kirjaimet kertovat, millaisia tarkoitusperiä temppeli on Kuusisen hallituskaupungissa palvellut: Kino-Teatteri”