|

Lumivaara 

Lumivaaran sankarihautausmaahan on haudattu 111 tai 112 sankarivainajaa.

Lumivaaralainen muistelee

“Talvisodan alkaessa marraskuun lopulla 1939, tuli joulukuun alussa käsky, että Lumivaaraankin piti varata paikka sankarihautoja varten. Olimme pienoinen joukko eri järjestöjen edustajia sitä valitsemassa. Tuntui sanomattoman ahdistavalta etsiä hautapaikkaa pitäjämme parhaille miehille, pojillemme, ja useille parhaille ystävillemme, jotka olivat rintamilla isänmaallista velvollisuuttaan suorittamassa. Ilman muuta katsoimme, että sen tulisi olla mahdollisimman kiinteässä yhteydessä kirkkoomme. Kun kirkkomme oli kallioisella mäellä, ei ollut paljoakaan valitsemisen varaa. Kuitenkin sopivin paikka löytyi aivan kirkon lähituntumassa, jonka valitsimme, ja jolle haettiin asianomainen vahvistus.

Lumivaaran sankarihautausmaa-alue oli korkealla mäellä, ylevällä paikalla aivan kirkon vieressä. Sitä rakastettiin ja vaalittiin koko pitäjän voimalla. Siinä ei ollut vielä patsasta eikä yhtenäistä muistomerkkiä, mutta varmasti olisi hankittu, jos olisimme saaneet asua siellä ja rakentaa sitä kaunista Laatokan rantapitäjää. Jokaisella haudalla oli vain koruton valkea risti. Kun kuljimme niiden ristirivien välissä, niin useimmat nimet olivat tuttuja lapsuudesta asti ja usein oli kyseessä perheen ainoa poika tai ainoa lapsi. Jokaisen ristin eteen ilmestyi usein tuoreita kukkia, lähiomaisten hellin käsin itse kasvattamia. Ja usein toi kylän opettaja oppilaansa haudoille ja selitti sen merkityksen ja arvon. Keväisin kokoonnuimme talkoisiin laittamaan hautoja kesäkuntoon. Monella oli sisällä kasvatettuja koivunoksia ristin eteen, sillä eihän kukkakauppoja ollut. Sitten istutimme kesäksi kukkia ja koetimme saada kauniiksi ja yhtenäiseksi poikiemme lepopaikan. Kaikki olivat samanarvoisia, saman uhrin antaneita. Se oli nuorten, terveiden miesten hautausmaa.

Joulun edellä lapioimme lumen pois ja koristimme koko hauta-alueen tuoreilla kuusenoksilla. Sitten tuotiin yksi suuri yhteinen joulukuusi ja joka ristin eteen pieni kuusi. Jouluaamuna kello 6 sytytettiin kynttilät suureen kuuseen ja joka haudalle yksi kynttilä. Se oli kaunis näky jouluaamun hämärässä. Omaiset ja kaikki läsnäolijat virittivät herkistynein mielin jouluvirren. Pastori luki joulurukouksen ja puhui Ikuisesta joulurauhasta. Sitten vielä laulettiin yhdessä iki-ihana joululaulu “Kautta tyynen vienon yōn, päältä kirkkaan tähtivyön enkel, ääni helähtää, suuret, pienet herättää”. Se ikään kuin yhdisti meidät nurmen alla nukkujiin. Sitten siirryttiin kirkkoon jouluaamun Jumalanpalvelukseen ja meillä oli tunne, kuin nuo sankaripoikamme olisivat olleet mukanamme. Pois lähtiessä kävimme vielä kohentamassa kynttilöitä ja hyvästelemässä vainajiamme.

Lumivaaran 157 sankarivainajasta 99 tuli sitten aikanaan tähän haudatuksi, taikka kentälle jääneenä siunatuksi. Siellä he nyt lepäävät rautaisen rajan takana. Eivät sinne aikaisemmin päässeet omaiset eikä ystävät kevätkukkia istuttamaan, eikä joulukynttilöitä sytyttämään. Vain muuttolintujen mukana lähettivät heille tervehdykset. “

Lähde: Karjala-lehti, No: 22, v. 1971, Lumivaara-liite, Ester Kuutsa

Neuvostoaika

Kun alueet jouduttiin pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle, oli Ilmari Launiksen suunnitteleman ja Viipurin hiippakunnan piispan Yrjö Loimaranta 7. heinäkuuta 1935 vihkimän kirkon vieressä jokaisen sankarivainajan haudalla valkoinen risti, jossa oli sankarivainajan tiedot. Sankarihautausmaan alue säilyi koskemattoman koko neuvostoajan, vaikka ristit hävitettiin.

Nykyaika

Martti Mörskyn suunnittelema muistokivi paljastettiin sankarihautausmaalla 5.7.1992. Tilaisuudessa puhui muistomerkkitoimikunnan puheenjohtaja Matti Rapo, ja muistomerkin vastaanottopuheen piti Lahdenpohjan kaupunginjohtaja Gennadin Platnev. 

Vuonna 1995 autioituneen Lumivaaran kirkon seinään kiinnitettiin muistolaatta, jossa on sankarivainajien nimet, sekä syntymä- ja kuolin vuosi.

Sankarihautausmaata on vuosien ajan kunnostettu ahkerasti ja viimein sankarihautausmaa saatiin ennallistettua, kun 9.9 – 10.9.2016 asennettiin Sortavalassa valmistetut valkoiset hautaristit, jokaisen sankarivainajan haudalle.  Lupa ristien pystyttämiseen saatiin paikallisviranomaisilta.

Nyt sankarihautausmaalla on 112 valkoista ristiä ja hautausmaa on samassa kunnossa kuin se oli vuonna 1944, kun lumivaaralaiset joutuivat lähtemään evakkoon.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Лумиваара – Lumivaara

Sankarihautausmaan koordinaatit:

61.432808, 30.143179

Google maps street view

Matkapäiväkirja Lumivaara

Similar Posts

  • |

    Työhän paskotte meijän puhtaat tiet

    Kaunis aurinkoinen päivä ja hyväkuntoinen tie, niin Pälkjärven sankarihautausmaan viitta tuli nopeammin kuin uskoi ja kaahasin kovaa vauhtia ohi. Kävin vain vähän matkan päässä kääntymässä ja palasin takaisin sankarihautausmaalle. Pälkjärven sankarihautausmaa sijaitsee ison tien vieressä ja sinne on tienviitta, jossa lukee isolla suomeksi Pälkjärven sankarihaudat ja alla sama pienemmällä venäjäksi.

  • |

    Soanlahti

    Juhannuksena 1920 paljastettiin Soanlahdella sankaripatsas vapaussodan sankarivainajille, suuren ihmispaljouden läsnä ollessa. Tuo sankaripatsas oli korkea kapea paasi, jonka huipulla oli kivinen pallo. Patsaan etupuolella oli Karjalan vaakuna, jonka alla oli kymmenen kaatuneen nimet. Patsaaseen oli myös kaiverrettu teksti: ”Eestä lain vapauden ja isänmaan”.

  • |

    Kaukola 

    Kaukolaan on haudattu 19 vapaussodan ja 142 viime sotien sankarivainajaa. Vapaussodan sankaripatsas paljastettiin Kaukolassa elokuussa 1921. Tilaisuuteen oli saapunut niin paljon väkeä, että jumalanpalveluksen ajaksi kaksi kolmasosaa ihmisistä joutui jäämään ulos, sillä he eivät mahtuneet sisälle kirkkoon.

  • |

    Rajan pintaan

    Ajelin kohti Kirvua, joka sijaitsee rajavyöhykkeellä ja ilahduin, kun huomasin ettei missään näkynyt miliisejä, vaan rajalle päin kulkeva hiekkatie oli vapaa ja hyvässä kunnossa, joten painoin kaasua ja nautin vauhdin hurmasta. Olen nuoruuteni asunut Keski-Suomessa, joka on kuuluisa hienoista rallipätkistä ja niissä tuli joskus kokeiltua rallitaitoja ja edelleen tykkään, kun sora lentää ja joskus mahanpohjasta…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *