> Sankarihautausmaat

  • |

    Terijoki

    Rintamakirjeenvaihtaja Veikko Itkonen oli Terijoella, kun se saatiin vallattua takaisin jatkosodan alussa ja hän kirjoitti seuraavaa:
    ”Luterilaisen kirkon ympärillä oleva kaunis puisto on muutettu huvittelupaikaksi. Käytävien reunamille on istutettu kirkkaan punaisia kukkia ja niiden keskelle kannettu kirkuvan vihreitä penkkejä. Sankaripatsas on poistettu eikä siitä näy lähistöllä jälkeäkään.

    Itse kirkosta on purettu torni, joten rakennuksen ulkonäkö on huomattavasti muuttunut. Kirkon seinässä olevat venäläiset kirjaimet kertovat, millaisia tarkoitusperiä temppeli on Kuusisen hallituskaupungissa palvellut: Kino-Teatteri”

  • |

    Säkkijärvi

    Kirkkotarha, jossa Säkkijärven sankarihautausmaa sijaitsi, oli neuvostoaikana tuhottu kokonaan ja jätetty oman onnensa nojaan. 1990 -luvun alkupuolella Säkkijärvi-säätiö raivasi kirkon vieressä olleen sankarihauta-alueen ja pystytti sinne Lauri Nikusen suunnitteleman muistomerkin. Juhlallinen muistomerkin vihkiäistilaisuus oli 11.7.1993, jonka jälkeen on Säkkijärvellä järjestetty muistohetki aina heinäkuun toisena sunnuntaina.

  • |

    Suojärvi

    Suojärven sankarihautausmaalle on haudattu 272 sankarivainajaa, joista osa oli talvisodassa haudattu ensin Värtsilään ja Sortavalaan ja jatkosodassa Jerosten kylän väliaikaishautoihin. Karjalaisten palattua kotiseudulleen vuonna 1942 muualle haudatut siirrettiin kotiseudun multiin, Kuikanniemeen perustettuun sankarihautausmaahan.

  • |

    Suistamo

    Suistamon kirkonkylällä vietettiin sankaripatsaan paljastusjuhlaa 29.6.1924. Siniristiliput liehuivat kaikkien julkisten rakennusten kuin myös yksityisten lipputangoissa. Patsasta varten oli Suojeluskunta kerännyt rahaa yksityisiltä ja Suistamon kunta oli antanut patsashankkeeseen 15000 markkaa.
    Vuoden 1918 sankarivainajien lisäksi Suistamolle on haudattu 247 viime sotien sankarivainajaa.

  • |

    Sortavala

    Sortavalan sankarihautausmaahan on haudattu 452 sankarivainajaa.
    Uudemman tutkimuksen mukaan haudattuja on enemmän, sillä sankarivainajia siirrettiin myös väliaikaishaudoista kotiseudun sankarihautausmaahan. Luetteloa tarkennetaan, täydennetään ja korjataan edelleen tarpeen mukaan.

  • |

    Soanlahti

    Juhannuksena 1920 paljastettiin Soanlahdella sankaripatsas vapaussodan sankarivainajille, suuren ihmispaljouden läsnä ollessa. Tuo sankaripatsas oli korkea kapea paasi, jonka huipulla oli kivinen pallo. Patsaan etupuolella oli Karjalan vaakuna, jonka alla oli kymmenen kaatuneen nimet. Patsaaseen oli myös kaiverrettu teksti: ”Eestä lain vapauden ja isänmaan”.

  • |

    Salmi

    Salmin sankarihautausmaalle haudattiin vapaussodan sankarivainajat vuonna 1918 ja myöhemmin heille pystytettiin, kivinen korkea muistomerkki, joka oli ympäröity ketjuilla. Muistomerkki katosi jatkosodan jälkeen, niin kuin Neuvostoliitossa oli tapana…
    Salmiin on haudattu lisäksi yli 400 viime sotien sankarivainajaa.

  • |

    Salla

    Vanhaan Sallaan on haudattu 220 viime sotien sankarivainajaa.
    Vanhassa Sallassa sankarihautausmaan kunnostusurakka huipentui 18.7.1996, kun siellä paljastettiin sankarivainajien muistomerkki juhlajumalanpalveluksen yhteydessä.

  • |

    Sakkola

    Sakkolaan on haudattu 20 vapaussodan ja noin 120 viime sotien sankarivainajaa.
    Sakkolan kirkonkylän nuorisoseura alkoi sisällissodan päätyttyä syksyllä 1918 puuhaamaan muistomerkkiä sankarihaudalle. Muistomerkin valmisti Kiviveistämö Oy Granit yrityksen taiteilijan Ilmari Wirkkalan suunnitelman mukaan.