Äyräpään sankarihautausmaalle on haudattu 76 Äyräpään sankarivainajaa ja viereen perustetulle kenttähautausmaalle 99 tunnistamatonta suomalaista sankarivainajaa. Molempien sotien päätyttyä Äyräpäähän on myös venäläisten toimesta haudattu, sekä suomalaisia, että venäläisiä sotilaita, joten kukaan ei tiedä, kuinka monen kaatuneen viimeinen leposija Äyräpää todellisuudessa on.
Värtsilän sankarihautausmaalle on haudattu vapaussodan sankarivainajat, sekä 196 viime sotien sankarivainajaa.
Vuoksenrannan sankarihautausmaalle on haudattu 111 sankarivainajaa.
Vuoksenrannan sankarivainajat haudattiin arkkitehti Wäinö Keinäsen suunnitteleman ja vuonna 1935 valmistuneen punatiilikirkon viereen. Sodan aikana sankarihautajaiset olivat suurimpia tilaisuuksia mitä kirkonmäellä järjestettiin.
Vuokselaan on haudattu 46 viime sotien sankarivainajaa.
Vuokselan sankarihautatoimikunta, joka koostui seurakunnan, kunnan, suojeluskunnan, lottien, marttojen, aseveljien ja asevelinaisten, sekä kaatuneitten omaisten edustajista, kääntyi syksyllä 1943 sakarivainajain muistotoimikunnan puoleen uuden sankarihautausmaan perustamiseksi.
Monalan sankarihautoihin on haudattu tai siunattu 14-16 sankarivainajaa, joista osan henkilöllisyys ei ole tiedossa.
Uuraan saarella, Monalan kankaalla sijaitseva hautausmaa vihittiin käyttöön 17.9.1933. Vihkimisen suorittivat Uuraan saariston pastori Paavo Törmänen ja Johanneksen seurakunnan kirkkoherra Aarne Halla.
Viipurin Uuden tuomiokirkon sankarihautausmaalle on haudattu 27 vapaussodan ja noin 700 viime sotien sankarivainajaa.
Sankarihauta-alue sijaitsee Aallon kirjaston vieressä olevassa puistossa.
Viipurin maaseurakunnan sankarihautausmaalle on haudattu 206 sankarivainajaa. Kesällä 1996 paljastettiin Heikki Häiväojan ja Ari Laitilan suunnittelema sankarivainajien muistopaasi Viipurin Maaseurakunnan kirkon jäännösten
viereen.
Valkjärvelle oli pystytetty vapaussodan sankaripatsas vuonna 1922. Sankaripatsas sai paikan kirkkomaan pääportista tultaessa oikealta puolelta. Graniittisessa sankaripatsaassa oli polvistunut sotilas. Sankaripatsaan venäläiset hävittivät välirauhan aikana.
Valkjärven sankarihautausmaalle on haudattu 22 vapaussodan ja 153 viime sotien sankarivainajaa.
Vahvialan hautausmaa Rauhamaa perustettiin vuonna 1915. Kahden hehtaarin suuruiselle hautausmaalle on haudattu noin 800 seurakunnan jäsentä. Keskelle hautausmaa-aluetta perustettiin sankarihautausmaa vuonna 1940 ja sinne on haudattu vuosien 1939-1944 vahvialaiset sankarivainajat.
Ensimmäisiä sankarihautajaisia vietettiin Uudenkirkon sankarihautausmaalla pian Uudenkirkon takaisinvaltauksen jälkeen syksyllä 1941. Ensimmäinen haudattu sankarivainaja oli Tauno Johannes Anttalainen, joka haudattiin 26.10.1941 ja viimeinen hautaus suoritettiin 11.6.1944. Sankarihautausmaan koko oli noin 60 m x 35 m ja syksyllä 1942 tilattiin sankarihautausmaan puutarhasuunnitelma, jonka toteutti Helsingin Puutarhatoimisto Oy.