|

Vuoksenranta

Vuoksenrannan sankarihautausmaalle on haudattu 111 sankarivainajaa.

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Vuoksenrannan sankarivainajat haudattiin arkkitehti Wäinö Keinäsen suunnitteleman ja vuonna 1935 valmistuneen punatiilikirkon viereen. Sodan aikana sankarihautajaiset olivat paikkakunnan suurimpia tilaisuuksia.

Vuoksenrannan sankarihauta.

Nykyaika


19.7.1992 paljastettiin muistomerkki Vuoksenrannan pitäjäseuran toimesta kirkkomaahan haudattujen sankarivainajien muistolle.

Muistomerkin paljastustilaisuus aloitettiin kahvitarjoilulla, jonka jälkeen laulettiin yhdessä ”Karjalan kunnailla”. Muistomerkin suunnitellut ja toteuttanut Martti Talja kertoi puheenvuorossaan muistomerkkihankkeen taustasta ja kiitti Sokkalan sovhoosin johtoa ja paikallisia venäläisiä, hyvästä yhteistyöstä muistomerkkihankkeen aikana.
Maire Keltalan lauluesityksen jälkeen kansanedustaja Matti Vanhanen piti muistomerkin paljastuspuheen. Hän viittasi puheessaan Vuoksenrannan vuosituhantiseen historiaan ja ikivanhaan tapaan kunnioittaa vainajia, sekä Venäjän presidentti Jeltsinin Helsingin vierailun aikana tehtyyn sopimukseen, millä pyritään edistämään sodissa kaatuneiden muiston vaalimista ja muistomerkkien pystyttämistä. Puheen päätyttyä Antti Miikkulainen ja Aarne Ukonmäki paljastivat sankarivainajien haudalle kirkon viereen pystytetyn kivisen muistomerkin, jonka jälkeen laulettiin yhdessä virsi – Siunaa ja varjele meitä. Seuraavaksi laskettiin muistomerkille seppeleitä monien eri yhdistysten toimesta. Tilaisuuden päätteeksi puhui pastori Antti Mustonen.
Muistomerkin paljastamisen jälkeen siirryttiin noin 200:n metrin päässä sijaitsevalle venäläissotilaiden haudalle, jonne laskettiin vuoksenrantalaisten kukat.

Vuonna 1999 kiinnitettiin Vuoksenrannan kirkon seinään sankarivainajien muistolaatta, jossa on kaikkien sankarivainajien nimet.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Озёрское – Ozyorskoye

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.863682, 29.481883

Google maps street view

Street view näkymässä Vuoksenrannan kirkko, jonka vasemmalla sivustalla on sanakrihautausmaa.

Similar Posts

  • |

    Rakkauteni Käkisalmi

    Käkisalmessa talvi- ja jatkosodan sankarivainajat on haudattu eri paikkoihin. Talvisodan sankarivainajat on haudattu vanhalle hautausmaalle, josta jo aiemmin kirjoitin ja jatkosodan sankarivainajat on haudattu Käkisalmen keskustassa sijaitsevan kirkon viereen, jonne nyt suuntasin. Kirkon viereinen alue, jossa sankarihautausmaa sijaitsee on nykyisin puisto ja sen hoidosta vastaa Priozerskin kaupunki mutta päätin katsoa, onko jotain mitä pitäisi tehdä….

  • |

    Uusi tuttavuus

    En muista kuulleeni Hiitola nimistä paikkakuntaa ennen kuin asuessani Pietarissa aloin etsiä tietoa luovutetussa Karjalassa sijaitsevista sankarihautausmaista. Siltä varalta, että jollain toisella on sama tilanne, niin kirjoitan tähän pienen tietoiskun Hiitolasta. Hiitola on Laatokan länsirannikon keskiosassa sijaitseva Laatokan rantapitäjä. Hiitolan läpi virtaa Hiitolanjoki, joka laskee Laatokkaan. Suomen aikaan Hiitola oli tyypillinen karjalainen maanviljelyspitäjä, jossa asukkaita ennen…

  • |

    Pälkjärvi 

    Kivenhakkaaja Kassisen valmistama Pälkjärven sankaripatsas paljastettiin vuoden 1922 helluntaina suurin juhlallisuuksin ja runsaan yleisöjoukon läsnäollessa viiden Pälkjärven sankarivainajan kunniaksi.
    Myös viime sotien sankarivainajat haudattiin samalle sankarihautausmaalle, joka oli perustettu Ferdinand Öhmanin suunnitteleman ja vuonna 1869 vihityn puukirkon  lähelle.

  • |

    Kesän viimeiset lämpimät

    Ajelin Jääskesestä Antrean kautta Vuoksenrantaan, joka Suomen aikaan oli kunta, joka sijaitsi Vuoksen rannalla Karjalankannaksella ja asukkaita siellä oli vuonna 1939, ennen talvisodan syttymistä 3 602. Ajellessa muistelin edellistä retkeäni Vuoksenrantaan. Kevättalvella, kun aurinko paistoi jo lämpimästi ja alkoi olla viimeiset hetket, että Vuoksen jäälle uskalsi mennä, lähdin ystäväni kanssa käymään Vuokselassa ja Vuoksenrannassa. Päätimme ajaa Vuokselasta Vuoksenrantaan…

  • |

    Koivisto 

    Koiviston sankarihautausmaahan on haudattu 102 sankarivainajaa. Koiviston sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1904 valmistuneen Josef Stenbäckin suunnitteleman kirkon viereen. Sankarihautausmaa vihittiin käyttöön jatkosodan aikana, takaisinvaltauksen ensimmäisenä vuosipäivänä 6.9.1942, jonka jälkeen talvisodassa ja jatkosodan alussa muualle haudattuja koivistolaisia alettiin siirtämään kotiseudun multiin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *