Salmi-Uuksu

Uuksuun on haudattu kuusi vapaussodan ja 34 viime sotien sankarivainajaa.

Vapaussodan sankaripatsas

Uuksun sankaripatsas paljastettiin 19.8.1934. Tämä muistomerkki erosi muista tuon ajan sankaripatsaista, sillä muistomerkki muurattiin mukulakivistä kolme metriä korkeaksi, pienen talon muotoiseksi ja pyramidimaisen katon huipulla on pallo. Katon etuseinässä oli risti ja laatta, jossa oli kaatuneiden nimet, sekä syntymä- ja kaatumisajat. Hauta-alue oli ympäröity mukulakivistä muuratulla matalalla aidalla, jossa oli pylväät, joiden väleissä kulki kettinki. Sankaripatsas toteutettiin kokonaisuudessaan talkootyönä ja paikkakunnalla toimineet yritykset lahjoittivat varoja hankkeen toteuttamiseen. Sankaripatsaan suunnitteli ja rakennustöitä johti rakennusmestari G. Hellman.

Sankarimuistomerkin paljastusjuhlaan osallistui paikkakunnalla ennen näkemätön yleisön paljous, noin 1500 henkeä. Rintamamiehet olivat ryhmittyneet riviin patsaan edustalle ja suojeluskunta patsaan sivustoille. Tilaisuuden alkuun veisattiin virsi;

O Herra, siunaa Suomen kansa, Suo sille
runsas armosi, Se kaikiss’ että vaiheissansa Sun
oma kansas olisi! Suo uskollisuus, vakuus meille,
Menestys elämämme teille!

O Herra, siunaa Suomen maamme Runsailla
taivaan lahjoilla, Ett’ ahkeralla työllä saamme Ain’
elämämme tarpeita! Suo lastenlastemmekin siitä Sun
laupiudestas vielä kiittää!

Paljastuspuheen piti Pitkärannan rintamamiesyhdistyksen puheenjohtaja hra. K. Ahonen. Tilaisuudessa lämminhenkisen ja isänmaallisen puheen poiti Pitkärannan seurakunnan esimies V. Petsalo ja tilaisuudessa lauloi kirkkokuoro. Pitkärannan suojeluskunnan torvisoittokunnan soitettua Sotilaspojan oli vuorossa seppelten lasku. Sankaripatsaalle laskettiin yli kaksikymmentä seppelettä, jotka muodostivat kummun sankaripatsaan eteen. Seppeltenlaskun yhteydessä pitivät maanviljelijä Yrjö Seiste ja maanviljelijä J. Pusa voimakashenkiset puheet.

Kun tilaisuuden päätteeksi oli vielä veisattu virsi, oli maantiellä vuorossa rintamamiesten ja suojeluskunnan ohimarssi, jonka vastaanotti majuri Inkala.

Kahvin jälkeen siirryttiin läheiselle kansakoululle, jossa alkoivat iltamat.

Rakennelma on edelleen pystyssä mutta risti ja tekstilaatta ovat poissa samoin pylväiden välissä kulkenut kettinki. Rakennelma on myös yhdestä kulmastaan sortunut.

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Viime sotien sankarivainajat haudattiin vapaussodan sankarivainajien viereen.

Nykypäivä

Sankaripatsaan vieressä sijaitsevalle viime sotien sankarihautausmaalle pystytettiin vuonna 1998 muistoristi, jossa on laatta. Ristin rakensivat Joel ja Juho Jestoi, sekä Vilho Jonninen Juankoskella Jonnisen autotallissa. Risti vietiin osina Uuksuun linja-auton tavaratilassa, jossa se kasattiin. Muistolaatta kiinnitettiin ristiin ennen pystytystä. Tuolla matkalla syntyi ajatus aidan rakentamisesta sankarihauta-alueen ympärille, sillä venäläiset olivat alkaneet enenevässä määrin käyttää hautausmaata omiin hautauksiinsa.

Vuoden 1999 sukukokouksessa Jestoin sukuseura päätti anoa opetusministeriöltä apurahaa aidan rakentamiseen ja alueen kunnostamiseen. Jo saman vuoden heinäkuussa toimitettiin Pitkärannan paikallishallinnon johtajalle, V. G. Zaharoville anomuskirje, jonne myöhemmin vielä pyynnöstä toimitettiin viralliset tiedot hauta-alueella sijaitsevasta sankaripatsaasta ja Mikkelin maakunta-arkistosta saatu selvitys, josta näkyi, että alueelle haudatut 34 salmilaista sankarivainajaa, olivat suomen kansalaisia. Pitkärannasta asiakirjat lähetettiin edelleen Moskovaan Vojennye Memorialy-yhdistykselle käsiteltäväksi.

Opetusministeriö myönsi vuonna 2000 aidan rakentamiselle 25.000 mk avustuksen ja helmikuussa 2001 tuli Moskovasta tieto, että oli saatu hyväksyntä 225m2 hauta-alueelle, ja Vojennye Memorialyn oli aloittanut työn, jotta alue saadaan rekisteröityä. Lopullinen lupa aidan rakentamiseen saatiin kesäkuussa 2002, kun 600USD rekisteröintimaksu oli maksettu.
Heinäkuussa 2002 aitaelementit rakennettiin valmiiksi Risto Jonnisen konehallissa. Ei kulunut kuin viikko, kun rakentajat Risto, Vilho, Aulis ja Niko Jonninen, Heikki Hiltunen ja Raimo Vinni olivat saaneet työn valmiiksi. Oli aika siirtää elementit Uuksuun ja siellä kasata aita paikoilleen.

Elementit vietiin Uuksuun Jonnisen lava-autolla ja 21 hengen talkooporukka seurasi bussilla perässä. Perille saavuttua oli tarkoitus ensin suunnitella pystytys ja seuraavana päivänä suorittaa pystytys, mutta jo ensimmäisenä iltana aita oli pystyssä. Valitettavasti jo syksyllä tuli tieto, että aita oli rikottu. Seuraavana kesänä Jestoit korjasivat aidan ja vielä kertaalleen se rikottiin ja korjattiin, mutta sen jälkeen aita on saanut olla rauhassa. Vuosien saatossa aluetta on siistitty ja aitaa ja ristiä on maalattu uudelleen. Vuonna 2012 sukuseura laittoi haudalle muistelupöydän. Myöhemmin aitaan on vielä kiinnitetty venäjänkielinen kyltti, jossa aidan kerrotaan olevan Vojennye Memorialyn-yhdistyksen hoidossa ja lakipykälien numerot, millä perusteella alue on suojeltu.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Ууксу – Uuksu

Sankarihautausmaan koordinaatit:

61.5043841, 31.6023448

Matkapäiväkirja Uuksu