|

Kaikki viihtyi Viipurissa

Viipurin uusi tuomiokirkko rakennettiin vuosina 1889-1893 suunnittelukilpailun voittaneen viipurilaisen arkkitehti Eduard Dippelin suunnitelmien mukaan. Kirkko vihkiäisiä vietettiin 3. joulukuuta 1893.

Tiilistä rakennettu uusgoottilaistyylinen kirkko oli poikkilaivainen pitkäkirkko, jossa oli istumapaikat 1800 sanankuulijalle. Kirkon länsipäässä kohosi korkea ja kapea kellotorni, jonka molemmin puolin oli lisäksi pienet kulmatornit. Kirkkosalin holveissa oli Lauri Välkkeen maalaukset ja alttaritaulun ”Kristuksen ristiltä otto” maalasi Pekka Halonen.

Kuva: Karjalan Liiton kokoelma, Museovirasto
Kuva: M. L. Carstensin kokoelma, Museovirasto
Kuva: Dippell Eduard, Karjalan liiton kokoelma, Museovirasto

Sankarihautausmaa

Vapaussodassa kaatuneiden valkoisten joukkohauta perustettiin Viipurin tuomiokirkon viereen, kirkon eteläseinustalle.  Myöhemmin sinne pystytettiin sankaripatsas, jossa korkeassa polviasennossa oleva nuorukainen on kohottanut oikean käden valaan. Tälle samalle alueelle haudattiin noin 700 viipurilaista vuosien 1941-44 sankarivainajaa.

Sankarihautausmaa sijaitsee Aallon kirjaston vieressä olevassa puistossa, jota hoitavat Viipurin kaupungin työntekijät, joten sankarihautausmaalla ei ollut koskaan tarvetta leikata heinää. Kävin usein Viipurissa ja jokaisella käynnillä poikkesin sankarihautausmaalla nopeasti keräämässä puista pudonneet oksat ja jos haudalla oli poltettuja kynttilöitä, vein myös ne roskiin. Sankarihautausmaan muistomerkin ympärillä on puita, joten lehtiä haravoin kesän aikana pari kertaa, jotta alue oli siisti.

Vanhaa Viipuria

Viipurissa on paljon vanhaa ja melkein joka kerta huomasin, jotain mitä en ennen ollut huomannut – talossa hienon tornin, oven päällä olevan koristereliefin tai ikkunamaalauksen. 

Wiipurin Säästöpankki

Torikadulla Wiipurin Säästöpankin talo on vuodelta 1898. Taloa uudistettiin Uno Ullbergin johdolla vuonna 1910 ja tuolta ajalta on myös peräisin pääsisäänkäynnin portaikossa oleva lyhtypylväs. Lyhtypylvään jalusta on taiteilija Hilda Flodin tekemä graniittiveistos, jonka eri puolilla on satoa korjaavia lapsia.

Kauppahalli

Viipurin kauppahallin suunnitteli suomalainen arkkitehti Karl Hård at Segerstad ja se valmistui vuonna 1906.

Pyöreä torni

Pyöreä torni rakennettiin vuosina 1547–1550.

Espilä

Yksi Viipurin tärkeimmistä kokoontumispaikoista, oli Torkkelinpustossa sijainnut ravintola Espilä. Ravintola oli toiminnassa vuosina 1890–1944. Vuonna 2016 avattiin samalle paikalle uusi 200-paikkainen Espilä ravintola, joka on yksi minun suosikki ravintoloistani Viipurissa.

Similar Posts

  • |

    Rakkauteni Käkisalmi

    Käkisalmessa talvi- ja jatkosodan sankarivainajat on haudattu eri paikkoihin. Talvisodan sankarivainajat on haudattu vanhalle hautausmaalle, josta jo aiemmin kirjoitin ja jatkosodan sankarivainajat on haudattu Käkisalmen keskustassa sijaitsevan kirkon viereen, jonne nyt suuntasin. Kirkon viereinen alue, jossa sankarihautausmaa sijaitsee on nykyisin puisto ja sen hoidosta vastaa Priozerskin kaupunki mutta päätin katsoa, onko jotain mitä pitäisi tehdä….

  • |

    Vuoksenranta

    Vuoksenrannan sankarihautausmaalle on haudattu 111 sankarivainajaa.
    Vuoksenrannan sankarivainajat haudattiin arkkitehti Wäinö Keinäsen suunnitteleman ja vuonna 1935 valmistuneen punatiilikirkon viereen. Sodan aikana sankarihautajaiset olivat suurimpia tilaisuuksia mitä kirkonmäellä järjestettiin.

  • Blogi on avattu

    Nyt olen avannut blogin Nainen Lada ja raivaussaha, jossa tulen jakamaan tarinoita ja valokuvia näiltä retkiltäni. Lisäksi listaan sivuilleni kaikki sankari- ja kenttähautausmaat ja pyrin keräämään niihin mahdollisimman paljon tietoa, sekä myös vanhoja valokuvia. Tietoja tulen täydentämään matkan varrella, sitä mukaa kun saan tietoa kerättyä.

  • |

    Säkkijärven kenttähautausmaa

    Säkkijärven kenttähautausmaahan on haudattu 104 tunnistamatonta talvisodan sankarivainajaa. Säkkijärven kenttähautausmaan perustettiin kesällä 1941, kun suomalaiset joukot valtasivat alueen takaisin jatkosodan alkuvaiheessa. Alueen takaisinvallanneita sotilaita kohtasi kammottava näky, sillä venäläiset olivat haudanneet talvisodan loppuhetkien taisteluissa kaatuneet vainajat kuolinpaikoilleen niin huonosti, että osa vainajista oli edelleen osittain näkyvissä maan pinnalla. Suomalaiset tekivätkin ison työn, sillä he kaivoivat…

  • |

    Rautu 

    Raudun sanakarihautausmaalle on siunattu 23 vapaussodan ja 159 viime sotien sankarivainajaa.
    Rautulaiset pystyttivät veljeshaudalle Ilmari Wirkkalan suunnitteleman sankaripatsaan, johon oli kultakirjaimin kirjoitettu kaatuneitten nimet, sekä teksti: ”Raudun sankarit, rajavartijat Suomen, kaatuneet Karjalan kilpeä kantaen, Isänmaan eestä 1918”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *