|

Kaikki viihtyi Viipurissa

Viipurin uusi tuomiokirkko rakennettiin vuosina 1889-1893 suunnittelukilpailun voittaneen viipurilaisen arkkitehti Eduard Dippelin suunnitelmien mukaan. Kirkko vihkiäisiä vietettiin 3. joulukuuta 1893.

Tiilistä rakennettu uusgoottilaistyylinen kirkko oli poikkilaivainen pitkäkirkko, jossa oli istumapaikat 1800 sanankuulijalle. Kirkon länsipäässä kohosi korkea ja kapea kellotorni, jonka molemmin puolin oli lisäksi pienet kulmatornit. Kirkkosalin holveissa oli Lauri Välkkeen maalaukset ja alttaritaulun ”Kristuksen ristiltä otto” maalasi Pekka Halonen.

Kuva: Karjalan Liiton kokoelma, Museovirasto
Kuva: M. L. Carstensin kokoelma, Museovirasto
Kuva: Dippell Eduard, Karjalan liiton kokoelma, Museovirasto

Sankarihautausmaa

Vapaussodassa kaatuneiden valkoisten joukkohauta perustettiin Viipurin tuomiokirkon viereen, kirkon eteläseinustalle.  Myöhemmin sinne pystytettiin sankaripatsas, jossa korkeassa polviasennossa oleva nuorukainen on kohottanut oikean käden valaan. Tälle samalle alueelle haudattiin noin 700 viipurilaista vuosien 1941-44 sankarivainajaa.

Sankarihautausmaa sijaitsee Aallon kirjaston vieressä olevassa puistossa, jota hoitavat Viipurin kaupungin työntekijät, joten sankarihautausmaalla ei ollut koskaan tarvetta leikata heinää. Kävin usein Viipurissa ja jokaisella käynnillä poikkesin sankarihautausmaalla nopeasti keräämässä puista pudonneet oksat ja jos haudalla oli poltettuja kynttilöitä, vein myös ne roskiin. Sankarihautausmaan muistomerkin ympärillä on puita, joten lehtiä haravoin kesän aikana pari kertaa, jotta alue oli siisti.

Vanhaa Viipuria

Viipurissa on paljon vanhaa ja melkein joka kerta huomasin, jotain mitä en ennen ollut huomannut – talossa hienon tornin, oven päällä olevan koristereliefin tai ikkunamaalauksen. 

Wiipurin Säästöpankki

Torikadulla Wiipurin Säästöpankin talo on vuodelta 1898. Taloa uudistettiin Uno Ullbergin johdolla vuonna 1910 ja tuolta ajalta on myös peräisin pääsisäänkäynnin portaikossa oleva lyhtypylväs. Lyhtypylvään jalusta on taiteilija Hilda Flodin tekemä graniittiveistos, jonka eri puolilla on satoa korjaavia lapsia.

Kauppahalli

Viipurin kauppahallin suunnitteli suomalainen arkkitehti Karl Hård at Segerstad ja se valmistui vuonna 1906.

Pyöreä torni

Pyöreä torni rakennettiin vuosina 1547–1550.

Espilä

Yksi Viipurin tärkeimmistä kokoontumispaikoista, oli Torkkelinpustossa sijainnut ravintola Espilä. Ravintola oli toiminnassa vuosina 1890–1944. Vuonna 2016 avattiin samalle paikalle uusi 200-paikkainen Espilä ravintola, joka on yksi minun suosikki ravintoloistani Viipurissa.

Similar Posts

  • |

    Impilahti 

    Impilahden sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1939 Impilahden kirkon läheisyyteen. Ensimmäiset sankarihautajaiset järjestettiin 20.12.1939. Sankarihautausmaalle pystytettiin iso, valkoinen puuristi ensimmäisen sankarihautauksen yhteydessä. Ristin valmisti pastori Yrjö Kohonen.

  • |

    Olit kunniaksi isänmaallesi

    Suistamon kirkko oli ehjä, kun se talvisodan jälkeen jouduttiin jättämään Neuvostoliitolle. Sodan jälkeen venäläiset tekivät kirkosta teatterin ja poistivat alttarin. Jatkosodan alussa vuonna 1941 Suomi valtasi alueen takaisin. Vetäytyessä venäläiset sotilaat sytyttivät kirkon tuleen, mutta suomalaiset sotilaat ehtivät sammuttaa palon ennen kuin suuria vahinkoja ehti syntyä.

  • |

    Koivisto 

    Koiviston sankarihautausmaahan on haudattu 102 sankarivainajaa. Koiviston sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1904 valmistuneen Josef Stenbäckin suunnitteleman kirkon viereen. Sankarihautausmaa vihittiin käyttöön jatkosodan aikana, takaisinvaltauksen ensimmäisenä vuosipäivänä 6.9.1942, jonka jälkeen talvisodassa ja jatkosodan alussa muualle haudattuja koivistolaisia alettiin siirtämään kotiseudun multiin.

  • |

    Käkisalmen markkinoilla

    ”Kun Käkisalmen markkinoilta ennen sotia väärän vitosen isä toi kotia. Sanoi, että raha meille onnen suo, rikkautta, rakkautta pirttiin tuo…” lauloi Veikko Lavi itse kirjoittamassaan Väärä vitonen laulussa. Suomen aikaan Käkisalmen markkinat olivat käsite ja kuuluisa tapahtuma Kannaksella, jonne saavuttiin pitkistäkin matkoista, koko perheen voimin. Markkinat tarjosivat maaseudun väestölle tilaisuuden myydä tuotteitaan kaupunkilaisille ja vastaavasti…

  • |

    Viikonloppu ilman raivaussahaa jatkuu

    Viikonloppu venäläisen työkaverini kanssa jatkui. Minulla päivät Venäjällä alkoivat käydä niin vähiin, että päivät pystyi jo laskemaan yhden käden sormilla. Viimeiselle päivälle ennen paluuta Pietariin, olin suunnitellut, että käymme katsomassa Vuokselan sankarihautausmaan ja matkalla sinne pysähdyimme Kiviniemen sillan kupeeseen lounaalle. Kiviniemi Vuoksi ja sen voima oli Suomen kansan tietoisuuteen tullut jo Kalevalan kautta. Kun Väinämöinen…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *