|

Rautu 

Raudun sanakarihautausmaalle on siunattu 23 vapaussodan ja 159 viime sotien sankarivainajaa.

Vapaussota

Vapaussodan sankarivainajien hautajaisista, jotka järjestettiin Raudussa huhtikuussa 1918, kirjoitti eräs tilaisuuteen osallistunut: “Raudussa ei koskaan ole ollut niin valtavaa kansanpaljoutta koolla kuin sankarihautajaisissa huhtikuun 17 päivänä, jolloin kätkettiin isänmaan multaan sankarivainajat, jotka olivat vapaaehtoisena lähteneet taiston tielle isänmaan vaaran hetkellä.”

Raudussa osa vapaussodan sankarivainajista haudattiin omiin sukuhautoihin ja osa yhteiseen veljeshautaan uudelle hautausmaalle. Sankarivainajia ei haudattu vanhaan hautausmaahan kirkkotarhaan, kuten muualla Suomessa, sillä kirkko ja sen ympärillä ollut vanha hautausmaa olivat vapaussodan aikana jatkuvasti tykkitulen kohteena.

Rautulaiset pystyttivät veljeshaudalle Ilmari Wirkkalan suunnitteleman sankaripatsaan, johon oli kultakirjaimin kirjoitettu kaatuneitten nimet, sekä teksti: ”Raudun sankarit, rajavartijat Suomen, kaatuneet Karjalan kilpeä kantaen, Isänmaan eestä 1918”

Sankaripatsaan lisäksi eri kouluille valmistettiin sankaritaulut sodassa kaatuneista koulun oppilaista, jotta kaatuneiden nimet säilyisivät jälkipolville.

Raudun sankaripatsas 
Rautulaisten pitäjäseura ry.
Matti Meskasen arkisto
Raudun sankaripatsas 
Rautulaisten lehden arkisto
Vapaussodan sankaripatsaan paljastus
Rautuseuran arkisto
Vapaussodan sankaripatsaan paljastus
Rautulaisten pitäjäseura ry.
Matti Meskasen arkisto

Raudun taistelun kymmenvuotisjuhlassa vuonna 1928 asemarakennuksen seinään kiinnitettiin muistolaatta.

”Tämä on rajalla Rautu tanner taistelun tulisen, otti uhrin, antoi voiton, tietäin tämän vanno vala: ilman miekan iskemättä mene ei tää voitto meiltä. Raudun valloituksen muistoksi.”

Asemarakennus tuhoutui jatkosodan aikana ja laatta hävisi.

Raudun valloituksen muistotaulu asematalon odotushuoneessa
Suomen Rautatiemuseo

Vuonna 1968 Raudun eli nykyisen Sosnovon uuteen asemanrakennukseen asennettiin venäjänkielinen muistolaatta, jossa nostetaan esille puna-armeija ja punakaartin taistelu valkosuomalaisia vastaan: ”Täällä Raudun rajalla maa oli taistelujen tulen valtaama. Tämä maa otti vastaan ​​uhrin ja antoi meille voiton, kun vannoimme taistelevamme sen puolesta miekka käsissämme. Raudun valloituksen muistoksi.” Sanotaan, että taulu roikkuu edelleen Sosnovon asemalla sisäänkäynnin vasemmalla puolella mutta en ole asiaa tarkistanut.

Talvi-ja jatkosodan sankarivainajat

Rautu oli rajan lähellä ja joutui talvisodan alussa ottamaan vastaan venäläisten hyökkäyksen ja joutui miehitysvallan alle. Syksyllä 1941 suomalaiset pääsivät palaamaan, mutta kesällä 1944 alue piti luovuttaa lopullisesti.

Viime sotien sankarivainajat haudattiin vapaussodan sankarihautausmaan viereen. Raudussa, jossa käytiin Vapaussodan ratkaisutaisteluja, sankarivainajien muistomerkkien ja sankarihautausmaiden hoitoon kiinnitettiin erityistä huomiota ja sankarihautausmaat olivat hyvin hoidettuja, kun alueet jouduttiin luovuttamaan.

Nykyaika

Vapaussodan sankarihautausmaasta on jäljellä vain muisto, sillä se on jäänyt asuinrakennusten alle. Talvi- ja jatkosodan sankarivainajien hautausmaa on osittain säilynyt.

Sankarihautausmaalle paljastettiin muistomerkki 13.8.1995. Muistomerkki toimii kaikkien hautausmaahan haudattujen rautulaisten sankarivainajien muistomerkkinä. 

Muistomerkki on panssariestekivi, johon on kiinnitetty metallilaatta. Metallilaatassa ylimpänä on vuosiluvut 1939 / 1944 ja vuosilukujen välissä on vapaudenristi. Vuosilukujen alla on teksti: ”Raudun sankarivainajien muistolle / Entiset rautulaiset.”

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi: 

Сосново – Sosnovo

Sankarihautausmaan koordinaatit: 

60.561917, 30.2510101

Similar Posts

  • Tilinpäätös

    Luin opasta projektisuunnitelman tekemisestä ja huomasin, että siinä on pointteja, jotka käyvät hyvin myös tähän suorittamaani sankarihautausmaa projektiin. Opas sanoo, että jokaisella projektilla pitää olla tavoite ja suunnitelma, sillä ne ovat jokaisen onnistuneen projektin lähtökohdat. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi mitä projektilla tavoitellaan ja miksi. Minun projektinisuunnitelmani oli hyvin yksinkertainen ja selkeä. Tavoite oli käydä kesän…

  • |

    Kauniit kesäyöt

    Yövyin kivassa melko uudessa hotellissa Suomenlahden rannalla, jonkun matkan päässä Koivistosta. Illalla nautiskelin hyvästä ruoasta ja otin myös lasillisen kuohuvaa ja katselin, kun aurinko laskiessaan värjäsi taivaan oranssin sävyihin. Kesäyöt ovat kauniita, joten en pitänyt kiirettä mutta puolilta öin suuntasin nukkumaan.
    Aamulla maisema näytti eriltä mutta taas niin kauniilta!

  • |

    Suomen Riviera 

    Terijoen alueen pitkät hiekkarannat ja aurinkoinen sää houkuttelivat kesänviettäjiä ja pietarilainen yläluokan varakkaat kauppiaat ja virkamiehet ryhtyivät rakentamaan huviloita Terijoelle ja sen lähikyliin Kuokkalaan ja Raivolaan, joihin Pietarista pääsi kesällä kätevästi junalla monta kertaa päivässä.

  • |

    Viimeinkin Vuokselaan

    Olin etukäteen jo päättänyt, että en lähde Nivalla ajamaan Vuokselaan, vaan haluan venekyydin Vuoksen yli, sillä se olisi nopein tapa. Katsoin kartasta Vuoksen rannalla olevan paikan, joka tarjosi veneretkiä ja ajoin kyseisen paikan pihaan. Paikalla oli kaksi nuorta miestä, jotka kertoivat, että omistaja ei ole paikalla, sillä veneretkiä ei kyseiselle päivälle ollut varattu. Hetken siinä…

  • |

    Soanlahti

    Juhannuksena 1920 paljastettiin Soanlahdella sankaripatsas vapaussodan sankarivainajille, suuren ihmispaljouden läsnä ollessa. Tuo sankaripatsas oli korkea kapea paasi, jonka huipulla oli kivinen pallo. Patsaan etupuolella oli Karjalan vaakuna, jonka alla oli kymmenen kaatuneen nimet. Patsaaseen oli myös kaiverrettu teksti: ”Eestä lain vapauden ja isänmaan”.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *