Kirvu 

Kirvun sankarihautausmaahan on haudattu 18 vapaussodan ja 214 viime sotien sankarivainajaa.

Vapaussodan sankaripatsas

Kirvussa suojeluskunta otti sankaripatsaan hankinnan vastuulleen. Suojeluskunta lahjoitti omia varojaan patsaaseen, sekä pyysi kunnalta avustusta ja mitä ilmeisemmin he pyysivät myös tarjouksia sankaripatsaista, sillä heidän arkistoihinsa on säilynyt Tamperelaisen P. Toivosen tarjous.

Sankaripatsaan lopulta suunnitteli Ilmari Wirkkala ja sen valmisti Oy Granit. Kirvun kirkon viereen pystytetty sankaripatsas vihittiin 19.6.1921. Neljä metriä korkeassa sankaripatsaassa kaksinkertaisen jalustan päällä oli pystykivi, johon oli kaiverrettu teksti: ”Eestä Karjalan, kotiseudun, isänmaan / nämä urhot kulkivat kuolemaan / Tää kumpu on kruunu sankarien / käy haudalle hiljaa rukoillen”.

Pystykiven kolmelle sivulle oli kaiverrettu kaatuneiden nimet. Pystykiven päällä oli polvillaan oleva naishahmo, joka katsoi oikealle ja naishahmolla oli käsissään vapaudenmiekka ja voitonseppele. Hauta-alue oli reunustettu reunakivin ja patsaalle johtavien portaiden vieressä oli tykinammuksia kuvaavat koristepylväät.

Välirauhan aikana venäläiset eivät olleet tuhonneet sankaripatsasta, niin kuin monilla muilla paikkakunnilla. Patsas jäi ehjänä paikoilleen, kun alueet jouduttiin pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle vuonna 1944.

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat haudattiin vapaussodan sankarivainajien kanssa samalle sankarihautausmaalle, kirkon viereen. Alueelta lähdettäessä kauniilla hautausmaalla oli sankaripatsaan lisäksi puiset ristit jokaisella haudalla.

Nykyaika

Kun suomalaiset pääsivät uudelleen alueelle 1990-luvun alussa, oli patsas kadonnut. Vuonna 1992 kirkon raunioiden kaivausten yhteydessä löydettiin sankarihautausmaan reunuskiviä. Sankaripatsaan naishahmon jalkaosa löytyi jo edellisenä kesänä maahan haudattuna hautausmalta ja päätön yläosa savikuopasta muutaman sadan metrin päästä mutta alkuperäistä pystykiveä ei löydetty. Päätön patsas pystytettiin takaisin alkuperäiselle paikalleen uuden pystykiven päälle ja se paljastettiin 27.6.1993 järjestetyssä juhlassa. Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan juhlapuheen pitänyt valtioneuvos Johannes Virolainen puolisonsa kanssa, sekä Svobodnojen (Kirvun) varuskunnan päällikkö Tsuksin Aleksandr Borisovits, sillä entinen kirkon alue ympäristöineen on nykyisin varuskunta-aluetta. Juhlajumalanpalvelus järjestettiin neljän pastorin ja Kirvun Lauluseuran kuoron voimin.

Uudessa patsaan pystykivessä on etusivulla Karjalan vaakuna ja toisella sivulla on teksti: 

”1918, 1939-1944 Vapaus- talvi- ja jatkosodan kirvulaisia sankarivainajia on siunattu tähän hauta-alueelle noin 300 / Yllä olevat lohkareet ovat säilyneet 19.06.1921 pystytetystä muistomerkistä”

Pystykiven toisella puolella on teksti: ”Eestä Karjalan kotiseudun isänmaan / nämä urhot kulkivat kuolemaan / tää kumpu on kruunu sankarien / käy haudalle hiljaa rukoillen / sanat alkuperäisestä muistomerkistä”.

Pystykiven takana on teksti: ”Tämän muistomerkin pystyttivät 27.6.1993 Kirvun pitäjäseura / Kirvu-säätiö”

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Свободное – Svobodnoye

Sankarihautausmaan koordinaatit:

61.073136, 29.292577

Google maps street view

Street view näkymä tieltä Kirvun kirkon alueelle. Alueen opastaulu näkyy kuusen takaa mutta sankaripatsas on puiden takana piilossa vasemmassa laidassa.