|

Johannes 

Johanneksessa on kaksi sankarivainajien hauta-aluetta. Talvisodan sankarihautausmaa sijaitsi noin kilometrin päässä kirkosta Ristimäen hautausmaalla eli uudella hautausmaalla.
Jatkosodan sankarihautausmaa perustettiin vanhalle Vaahtolan hautausmaalle lähelle kirkkoa, jonka tornin suomalaiset pioneerit räjäyttivät perääntyessään vuonna 1940. Venäläiset purkivat kirkon rauniot välirauhan aikana.
Johanneksen kahdelle sankarihautausmaalle on haudattu yhteensä 18 vapaussodan ja 227 viime sotien sankarivainajaa.

Puretun kirkon lähelle, tien toiselle puolelle on haudattu 110 viime sotien sankarivainajaa, joista viisi on lottia. Hauta-alueelle paljastettiin 13.9.1992 muistomerkki, joka on luonnonkivi, johon on kiinnitetty pronssilaatta, jossa on teksti: ”1939-1944 Sodan uhrien muistolle”. 

Johannes-seuran puheenjohtaja Kauko Hörkkö sanoi puheessaan: ”Olkoon tämä muistomerkki kehotus tuleville sukupolville rakentaa parempi maailma, jossa sodalla ja keskinäisellä vihan pidolla ei ole sijaa.” Tilaisuudessa puhui myös konsuli Markus Lyyra ja Venäjän suurlähetystön tervehdyksen toi ministerineuvos Ignatiev. ”Muistomerkin paljastaminen sodan uhreille osoittaa, että meidän maittemme välisessä suhteessa on alkanut uusi ajanlasku. Meidän kansamme tulevat ikuisesti elämään naapureina, ystävinä ja sen vuoksi ajatellen menneitä aikoja meidän kuin tulevienkin sukupolvien on tehtävä kaikki mahdollinen, että meidän valtioittemme suhteissa ei olisi enää mustia sivuja”, sanoi ministerineuvos.

Puheen sankarivainajille piti Eino Raininko, ja tilaisuuden musiikista vastasi Johannes-pelimannit, pietarilainen Rimski-Korsakov-kvintetti ja kalevalaisia säveliä esittänyt sovjetskiläinen lauluryhmä.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Советский – Sovetski

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.52967, 28.67000

Google maps street view

Google maps näkymässä kaikkein vasemmanpuoleisin kivi heinikossa, on sankarihautausmaan muistomerkki. Tien toisella puolella oli aikoinaan kirkko, jonka perustuksille venäläiset ovat aloittaneet rakentamaan kirkkoa, jonka pitäisi valmistua vuonna 2023.

Matkapäiväkirja Johannes

Similar Posts

  • |

    Uusi tuttavuus

    En muista kuulleeni Hiitola nimistä paikkakuntaa ennen kuin asuessani Pietarissa aloin etsiä tietoa luovutetussa Karjalassa sijaitsevista sankarihautausmaista. Siltä varalta, että jollain toisella on sama tilanne, niin kirjoitan tähän pienen tietoiskun Hiitolasta. Hiitola on Laatokan länsirannikon keskiosassa sijaitseva Laatokan rantapitäjä. Hiitolan läpi virtaa Hiitolanjoki, joka laskee Laatokkaan. Suomen aikaan Hiitola oli tyypillinen karjalainen maanviljelyspitäjä, jossa asukkaita ennen…

  • |

    Niin metsä vastaa kuin huudetaan

    Syksyllä kävin haravoimassa sankarihautausmaita ja pitäjäseura, josta sain kiitoksia ja palautetta, sekä pitäjäseuran puolesta, että useammalta yksityishenkilöltä oli Äyräpää. Tänä kesänä kävin Äyräpäässä vasta kaksi viikkoa sitten ja syksyisten kauniiden palautteiden tähden päätin, että Äyräpään pitäjäseuran ansaitsee terveiset nopeasti, joten tänään suuntaamme Äyräpäähän. Outo tunne Joka kerta, kun lähestyn Äyräpäätä vauhti hidastuu ja perillä ensimmäiseksi…

  • |

    Valkjärvi

    Valkjärvelle oli pystytetty vapaussodan sankaripatsas vuonna 1922. Sankaripatsas sai paikan kirkkomaan pääportista tultaessa oikealta puolelta. Graniittisessa sankaripatsaassa oli polvistunut sotilas. Sankaripatsaan venäläiset hävittivät välirauhan aikana.
    Valkjärven sankarihautausmaalle on haudattu 22 vapaussodan ja 153 viime sotien sankarivainajaa.

  • |

    Viikonloppu ilman raivaussahaa jatkuu

    Viikonloppu venäläisen työkaverini kanssa jatkui. Minulla päivät Venäjällä alkoivat käydä niin vähiin, että päivät pystyi jo laskemaan yhden käden sormilla. Viimeiselle päivälle ennen paluuta Pietariin, olin suunnitellut, että käymme katsomassa Vuokselan sankarihautausmaan ja matkalla sinne pysähdyimme Kiviniemen sillan kupeeseen lounaalle. Kiviniemi Vuoksi ja sen voima oli Suomen kansan tietoisuuteen tullut jo Kalevalan kautta. Kun Väinämöinen…

  • |

    Säkkijärven kenttähautausmaa

    Säkkijärven kenttähautausmaahan on haudattu 104 tunnistamatonta talvisodan sankarivainajaa. Säkkijärven kenttähautausmaan perustettiin kesällä 1941, kun suomalaiset joukot valtasivat alueen takaisin jatkosodan alkuvaiheessa. Alueen takaisinvallanneita sotilaita kohtasi kammottava näky, sillä venäläiset olivat haudanneet talvisodan loppuhetkien taisteluissa kaatuneet vainajat kuolinpaikoilleen niin huonosti, että osa vainajista oli edelleen osittain näkyvissä maan pinnalla. Suomalaiset tekivätkin ison työn, sillä he kaivoivat…

  • |

    Kuolemajärvi 

    Ennen sotaa pitäjässä asui runsaat 5000 ihmistä, joista sodassa kaatui 244 eli lähes 5% väestöstä. Sankarivainajista 91 on haudattu Kuolemanjärven kirkon sankarihautausmaahan. Kuolemajärven sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1903 valmistuneen, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman graniittikirkon viereen. Talvisodan alussa, 8.12.1939 suomalaisjoukot vetäytyessään räjäyttivät kirkon tornin, jotta venäläiset eivät olisi voineet käyttää tornia tähystys- ja tulenjohtopaikkana.  Kun alueet jouduttiin…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *