|

Johannes 

Johanneksessa on kaksi sankarivainajien hauta-aluetta. Talvisodan sankarihautausmaa sijaitsi noin kilometrin päässä kirkosta Ristimäen hautausmaalla eli uudella hautausmaalla.
Jatkosodan sankarihautausmaa perustettiin vanhalle Vaahtolan hautausmaalle lähelle kirkkoa, jonka tornin suomalaiset pioneerit räjäyttivät perääntyessään vuonna 1940. Venäläiset purkivat kirkon rauniot välirauhan aikana.
Johanneksen kahdelle sankarihautausmaalle on haudattu yhteensä 18 vapaussodan ja 227 viime sotien sankarivainajaa.

Puretun kirkon lähelle, tien toiselle puolelle on haudattu 110 viime sotien sankarivainajaa, joista viisi on lottia. Hauta-alueelle paljastettiin 13.9.1992 muistomerkki, joka on luonnonkivi, johon on kiinnitetty pronssilaatta, jossa on teksti: ”1939-1944 Sodan uhrien muistolle”. 

Johannes-seuran puheenjohtaja Kauko Hörkkö sanoi puheessaan: ”Olkoon tämä muistomerkki kehotus tuleville sukupolville rakentaa parempi maailma, jossa sodalla ja keskinäisellä vihan pidolla ei ole sijaa.” Tilaisuudessa puhui myös konsuli Markus Lyyra ja Venäjän suurlähetystön tervehdyksen toi ministerineuvos Ignatiev. ”Muistomerkin paljastaminen sodan uhreille osoittaa, että meidän maittemme välisessä suhteessa on alkanut uusi ajanlasku. Meidän kansamme tulevat ikuisesti elämään naapureina, ystävinä ja sen vuoksi ajatellen menneitä aikoja meidän kuin tulevienkin sukupolvien on tehtävä kaikki mahdollinen, että meidän valtioittemme suhteissa ei olisi enää mustia sivuja”, sanoi ministerineuvos.

Puheen sankarivainajille piti Eino Raininko, ja tilaisuuden musiikista vastasi Johannes-pelimannit, pietarilainen Rimski-Korsakov-kvintetti ja kalevalaisia säveliä esittänyt sovjetskiläinen lauluryhmä.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Советский – Sovetski

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.52967, 28.67000

Google maps street view

Google maps näkymässä kaikkein vasemmanpuoleisin kivi heinikossa, on sankarihautausmaan muistomerkki. Tien toisella puolella oli aikoinaan kirkko, jonka perustuksille venäläiset ovat aloittaneet rakentamaan kirkkoa, jonka pitäisi valmistua vuonna 2023.

Matkapäiväkirja Johannes

Similar Posts

  • |

    Suojärvi

    Suojärven sankarihautausmaalle on haudattu 272 sankarivainajaa, joista osa oli talvisodassa haudattu ensin Värtsilään ja Sortavalaan ja jatkosodassa Jerosten kylän väliaikaishautoihin. Karjalaisten palattua kotiseudulleen vuonna 1942 muualle haudatut siirrettiin kotiseudun multiin, Kuikanniemeen perustettuun sankarihautausmaahan.

  • |

    Sortavala

    Sortavalan sankarihautausmaahan on haudattu 452 sankarivainajaa.
    Uudemman tutkimuksen mukaan haudattuja on enemmän, sillä sankarivainajia siirrettiin myös väliaikaishaudoista kotiseudun sankarihautausmaahan. Luetteloa tarkennetaan, täydennetään ja korjataan edelleen tarpeen mukaan.

  • |

    Uusikirkko

    Ensimmäisiä sankarihautajaisia vietettiin Uudenkirkon sankarihautausmaalla pian Uudenkirkon takaisinvaltauksen jälkeen syksyllä 1941. Ensimmäinen haudattu sankarivainaja oli Tauno Johannes Anttalainen, joka haudattiin 26.10.1941 ja viimeinen hautaus suoritettiin 11.6.1944. Sankarihautausmaan koko oli noin 60 m x 35 m ja syksyllä 1942 tilattiin sankarihautausmaan puutarhasuunnitelma, jonka toteutti Helsingin Puutarhatoimisto Oy.

  • |

    Valkjärvi

    Valkjärvelle oli pystytetty vapaussodan sankaripatsas vuonna 1922. Sankaripatsas sai paikan kirkkomaan pääportista tultaessa oikealta puolelta. Graniittisessa sankaripatsaassa oli polvistunut sotilas. Sankaripatsaan venäläiset hävittivät välirauhan aikana.
    Valkjärven sankarihautausmaalle on haudattu 22 vapaussodan ja 153 viime sotien sankarivainajaa.

  • |

    Ihantala 

    Sodan aikana Ihantalassa tehtiin talkoilla hautausmaa oman seurakunnan sankarivainajille. Hautausmaan suunnitteli kirkkoherra Suomi Huolila tullessaan rintamalta lomalle Ihantalaan. Sankarihaudat sijaitsivat muutaman kymmenen metrin päässä vuonna 1927 valmistuneesta kirkosta, jonka venäläiset purkivat välirauhan aikana ja siirsivät tuntemattomaksi jääneeseen paikkaan. 

  • |

    Hulluja nuo venäläiset

    Kollaanjoki on tunnettu talvisodassa käydyn Kollaan taistelun ansiosta, joka oli yksi talvisodan ratkaisevista torjuntataisteluista. Kollaanoki on 76 km pitkä, se alkaa Kollasjärvestä entisen Suistamon kunnan alueelta, virtaa jonkin matkaa entisen Suojärven kunnan alueella ja laskee Tulemajärveen. Talvisodan taistelupaikat sijoittuivat joen latvoille, missä joki muistuttaa puroa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *