|

Neljäsataa ajohevosta

Matkalla Suojärvelle, näin kesän ensimmäisen liikenneonnettomuuden. Ajelin pitkällä suoralla alamäessä, kun näin edempänä jotain mustaa lentävän ilmassa volteilla vastaantulevien kaistalta, yli kaistan jota ajoin ja jatkavan matkaa tien reunan aukiolle. Hiljensin välittömästi, sillä mielestäni kyseessä oli auto. Kun saavuin paikalle, oli sinne pysähtynyt jo useampia autoja ja niistä muutama ihminen juoksi aukion reunassa olevaa rutistunutta mustaa autoa kohti. Yksi mies keräsi rojua pois tieltä. Näytti, että musta henkilöauto oli ohittaessaan ottanut osumaa rekan kanssa ja sen seurauksena lähtenyt ilmalentoon. Paikalla näytti olevan tarpeeksi väkeä, joten jatkoin matkaa pysähtymättä.

Kesäloman vapautta

Myöhemmin alkoi mieli tehdä jotain syötävää ja koska keli oli aurinkoisen kaunis, toivoin löytäväni kahvilan järven rannalta. Pysähdyin levikkeelle ja katsoin kartta sovelluksesta lähistön kahviloita. Parinkymmenen kilometrin päässä näkyi kahvila, joka sijaitsi järven rannalla mutta viimeiset kymmenen kilometriä olivat todella pientä tietä. Päätin ajella katsomaan millainen kahvila sijaitsi niin syrjäisessä paikassa, sillä kesälomalla oli aikaa.

Parkkipaikalta ravintolalle oli rakennettu kaunis puusilta suon yli

Kahvila oli mökkikylän yhteydessä ja koko paikka oli todella positiivinen yllätys. Kahvila oli rakennettu kelosta ja järven puolella oli iso terassi. Kahvilassa oli monipuolinen maistuva karjalainen menu, palvelu oli nopeaa ja hyvää ja maisema henkeäsalpaavan kaunis. Kun olin syönyt ja juonut kaikessa rauhassa kysyin tarjoilijalta, onko heillä mökkiä vapaana.

Hetken päästä sain vastauksen, että yksi vapaa mökki löytyy ja sehän riitti minulle. Maksoin mökin, varasin illaksi rantasaunan ja jatkoin auringonpaisteessa nautiskelua. Saunan kuistilta myöhemmin taas ihailin maisemaa kun aurinko värjäsi taivaanrannan punertavaksi.  

Suomen Suojärvi

Suojärvi oli pinta-alaltaan luovutetun Karjalan suurin pitäjä. Vuonna 1939 Suojärvellä oli 15934 asukasta. Suojärvi oli Salmin ohella ainutlaatuinen pitäjä Suomessa, sillä 98 prosenttia suojärveläisistä oli karjalankielisiä ortodokseja

Suomen itsenäistymisen aikoihin Suojärvi oli vaatimaton maatalouspitäjä. Rautatien valmistuminen vuonna  1922 muutti kuitenkin tilanteen. Puu alkoi käydä kaupaksi ja sahoja perustettiin eri puolille pitäjää ja niiden houkuttelemina väestöä muutti alueelle eri puolilta Suomea. Vuonna 1939 teollisuustyöläisten osuus väestöstä oli peräti 47,3 %. Suurimmilla hakkuutyömailla oli ajohevosia neljäsataa ja metsätyömiehiä tuhansia.  Suojärvi vaurastui nopeasti ja pitäjässä oli eniten rekisteröityjä autoja koko Viipurin läänissä ja Seurahuoneen viinanmyynti oli läänin ravintoloiden suurin. 

Talvisodan syttyessä jäi Suojärven rajakylistä 1800 henkeä siviilisotavangeiksi, joista runsaat 800 henkeä oli Hyrsylän mutkan alueelta. Heidät palautettiin Suomeen toukokuun lopulla vuonna 1940. 

Sankarihautausmaalla

Suojärven sankarihautausmaalle, joka sijaitsee Kuikkaniemessä ajelin pikkutietä, jota reunustivat venäläisten datsat, joiden pihoissa kukat kukkivat kauniisti. Sankarihautausmaa sijaitsee kauniilla paikalla niemessä eli vesi ympäröi sankarihautausmaan kolmea sivustaa. 

Sankarihautausmaa pysäytti. Suojärven sankarihautausmaa on luovutetun alueen sankarihautausmaista toinen, joka on ennallistettu eli siellä on valkoiset puuristit jokaiselle sankarivainajalle, niin kuin vuonna 1944, kun alueet jouduttiin pakkoluovuttamaan. Suojärven sankarihautausmaalla on 273 valkoista ristiä, 273 sankarivainajaa. 

Kävelin ristirivistön edessä, luin nimiä ja syntymä- ja kuolinvuosia – nuoria miehiä, joiden elämä katkesi kesken.

Sankarihautausmaan heinä oli vasta leikattu, joten ainoastaan haravoin muistomerkin ympäryksen ja keräsin puista tippuneet oksat koko sankarihautausmaan alueelta.

Lopuksi laitoin kukat muistomerkille ja pidin hiljaisen hetken.

Suojärven sankarihautausmaa on niemessä, joten kävelin myös rannoilla katsomassa aukeavaa näkymää.

Similar Posts

  • |

    Sadetta luvassa

    Aamu oli taas aurinkoinen, kuten kaikki aamut olivat olleet viimeisten kolmen viikon aikana, jotka olin kesälomaa luovutetussa Karjalassa viettänyt. Säätiedotus kuitenkin lupasi sadetta seuraaville päiville iltapäivästä alkaen, joten painoin kaasua vähän tavallista reippaammin, jotta olisin valmis ennen sadetta. Ajelin kohti Värtsilää iloisella mielellä. Stereot puuhasivat ja hiukset hulmusivat, kun ajelin ikkunat auki. Saattoi pieni hymy…

  • |

    Tuhotut kylät, poltetut talot

    Jatkosodan alussa, kun pakkoluovutettuja alueita saatiin vallattua takaisin, paljastui karu todellisuus paikkakunnilta, joissa oli sodittu kahteen kertaan eli paikkakunnilta jotka sijaitsivat Venäjän rajan tuntumassa. Noilla paikkakunnilla iso osa rakennuksista oli tuhoutunut, sillä talvisodan alussa taloja oli poltettu, sillä ei haluttu jättää viholliselle lämpimiä tupia, osa taloista oli tuhoutunut pommituksissa ja osan taloista polttivat venäläiset perääntyessään…

  • |

    Kuolemajärvi 

    Ennen sotaa pitäjässä asui runsaat 5000 ihmistä, joista sodassa kaatui 244 eli lähes 5% väestöstä. Sankarivainajista 91 on haudattu Kuolemanjärven kirkon sankarihautausmaahan. Kuolemajärven sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1903 valmistuneen, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman graniittikirkon viereen. Talvisodan alussa, 8.12.1939 suomalaisjoukot vetäytyessään räjäyttivät kirkon tornin, jotta venäläiset eivät olisi voineet käyttää tornia tähystys- ja tulenjohtopaikkana.  Kun alueet jouduttiin…

  • |

    Siviilejä sotavangeiksi 

    Pajalta käänsin Nivan nokan kohti Salmin sankarihautausmaata, jonne haudattiin jo vapaussodan sankarivainajat vuonna 1918 ja myöhemmin heille pystytettiin, kivinen korkea muistomerkki, joka oli ympäröity ketjuilla. Neuvostoaikana suomalaisten muisto haluttiin hävittää ja ensimmäisinä tuhottiin sotilashautausmaat ja Salmistakin vapaussodan muistomerkki hävitettiin.

  • |

    Säkkijärvi

    Kirkkotarha, jossa Säkkijärven sankarihautausmaa sijaitsi, oli neuvostoaikana tuhottu kokonaan ja jätetty oman onnensa nojaan. 1990 -luvun alkupuolella Säkkijärvi-säätiö raivasi kirkon vieressä olleen sankarihauta-alueen ja pystytti sinne Lauri Nikusen suunnitteleman muistomerkin. Juhlallinen muistomerkin vihkiäistilaisuus oli 11.7.1993, jonka jälkeen on Säkkijärvellä järjestetty muistohetki aina heinäkuun toisena sunnuntaina.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *