|

Sodan uhrien muistolle 

Johannes sijaitsi Viipurinlahden itärannalla Viipurin ja Koiviston välissä. Alue itsenäistyi Viipurista vuonna 1859, jolloin pitäjästä alettiin käyttää Johannes-nimeä. Johanneksen asukasluku vuonna 1939 oli 10 303.

Olin ollut yötä Viipurissa, josta Johannekseen on matkaa 25 kilometriä. Hyväkuntoista tietä pitkin oli ilo ajella, kun matka sujui puolessa tunnissa. 

Johanneksen keskustassa sijaitsee jatkosodan sankarivainajien sankarihautausmaa, johon on haudattu 227 sankarivainajaa. Vuonna 1992 sankarihautausmaalle laitettiin luonnonkivinen muistomerkki, jossa lukee: ”Sodan uhrien muistolle” mutta aluetta ei ole merkitty tai rajattu eikä missään ole tietoa, että paikka on sankarihautausmaa. 

Johanneksen kirkko

Arkkitehti G. Wileniuksen suunnittelema punatiilikirkko valmistui Johannekseen vuonna 1888 mutta kirkko tuhoutui talvisodassa, niin että vain perustukset jäivät. Noille kirkon perustuksille venäläiset rakentavat nyt uutta kirkkoa. Katsoin kirkon rakennustyömaata vain tieltä, sillä portit alueelle olivat kiinni, kun oli sunnuntai.

Niva parkissa kirkon rakennustyömaan edessä. Tien toisella puolella sankarihautausmaa.

Sankarihautausmaalla

Tien toisella puolella on sankarihautausmaa, jonne suuntasin kulkuni. Syksyllä käydessäni itkin, kerätessäni kokonaisia roskapusseja sankarihautausmaan alueelta. Nyt heinä oli niin pitkää, että muistomerkkiä tuskin erotti heinien seasta.

Muistomerkki juuri ja juuri näkyy heinien seasta

Käynnistin raivaussahan ja leikkasin heinän, jonka jälkeen haravoin ja vedin heinät kevytpeitteellä jonkun matkan päähän puiden alle. Muistomerkkiä vastapäätä tien reunaan oli jostain tuotu kasa pari-kolme metristä pajuja, jotka kiskoin myös kauemmaksi.

Kun sankarihautausmaan alue näytti hyvälle, laitoin muistomerkille kukat ja pidin hiljaisen hetken.

Olin jo valmis lähtemään, kun vanhempi naishenkilö tuli anteeksi pyydellen kysymään olisiko minulla hetki aikaa vastata häntä askarruttavaan kysymykseen. Nainen kertoi, että häntä on jo vuosia vaivannut mikä kyseinen muistomerkki on. Kerroin, että paikka on suomalaisten sankarihautausmaa, jonne on haudattu 227 sankarivainajaa. Naisen oli vaikea ymmärtää, että jalkojemme alle oli haudattu sotilaita, eikä muistomerkkiä ollut vain pystytetty kuolleiden sotilaiden muistoksi. Kun juttutuokiomme päättyi ja lähdin ajelemaan, mietin – eikö sodasta ole jo riittävän kauan aikaa, eikö jo viitsisi venäjän puolellakin jo kertoa totuus ja pystyttää sankarihautausmaille info-taulut, jotta ihmiset tietäisivät mistä on kyse.


Similar Posts

  • |

    Rannat rakkaat Antrean 

    Olin kerran aiemmin käynyt Antreassa ajaen vain sen läpi ja matkalla pysähtynyt entisen kirkon paikalla mutta sankarihautausmaan muistomerkillä en ollut koskaan käynyt.

    Tällä kertaa ajelin Antreaan Viipurista, jossa olin yöpynyt. Matkalla oli miliisin tarkistuspiste, jossa ensin minulle näytettiin stop-merkkiä mutta ilmeisesti punaisista kilvistä johtuen, sitten näytettiin, että saan jatkaa matkaa.

  • |

    Sadetta luvassa

    Aamu oli taas aurinkoinen, kuten kaikki aamut olivat olleet viimeisten kolmen viikon aikana, jotka olin kesälomaa luovutetussa Karjalassa viettänyt. Säätiedotus kuitenkin lupasi sadetta seuraaville päiville iltapäivästä alkaen, joten painoin kaasua vähän tavallista reippaammin, jotta olisin valmis ennen sadetta. Ajelin kohti Värtsilää iloisella mielellä. Stereot puuhasivat ja hiukset hulmusivat, kun ajelin ikkunat auki. Saattoi pieni hymy…

  • |

    Kuolemajärvi 

    Ennen sotaa pitäjässä asui runsaat 5000 ihmistä, joista sodassa kaatui 244 eli lähes 5% väestöstä. Sankarivainajista 91 on haudattu Kuolemanjärven kirkon sankarihautausmaahan. Kuolemajärven sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1903 valmistuneen, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman graniittikirkon viereen. Talvisodan alussa, 8.12.1939 suomalaisjoukot vetäytyessään räjäyttivät kirkon tornin, jotta venäläiset eivät olisi voineet käyttää tornia tähystys- ja tulenjohtopaikkana.  Kun alueet jouduttiin…

  • |

    Evakkohelvetti 

    Kurkijoelle ajelin illalla ja ihmettelin miten kesällä voi olla niin pimeää mutta koko taivas oli tummissa pilvissä. Tie oli huonossa kunnossa ja kaiken muun lisäksi vielä ajoin vahingossa väärälle tielle. Tien laidassa oli aina välillä kylttejä, joissa kerrottiin tien olevan ajokiellossa ja, että jokainen ajaa siellä omalla vastuullaan tien huonosta kunnosta johtuen. Jos näin kerrotaan…

  • |

    Rautu 

    Raudun sanakarihautausmaalle on siunattu 23 vapaussodan ja 159 viime sotien sankarivainajaa.
    Rautulaiset pystyttivät veljeshaudalle Ilmari Wirkkalan suunnitteleman sankaripatsaan, johon oli kultakirjaimin kirjoitettu kaatuneitten nimet, sekä teksti: ”Raudun sankarit, rajavartijat Suomen, kaatuneet Karjalan kilpeä kantaen, Isänmaan eestä 1918”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *