|

Sodan uhrien muistolle 

Johannes sijaitsi Viipurinlahden itärannalla Viipurin ja Koiviston välissä. Alue itsenäistyi Viipurista vuonna 1859, jolloin pitäjästä alettiin käyttää Johannes-nimeä. Johanneksen asukasluku vuonna 1939 oli 10 303.

Olin ollut yötä Viipurissa, josta Johannekseen on matkaa 25 kilometriä. Hyväkuntoista tietä pitkin oli ilo ajella, kun matka sujui puolessa tunnissa. 

Johanneksen keskustassa sijaitsee jatkosodan sankarivainajien sankarihautausmaa, johon on haudattu 227 sankarivainajaa. Vuonna 1992 sankarihautausmaalle laitettiin luonnonkivinen muistomerkki, jossa lukee: ”Sodan uhrien muistolle” mutta aluetta ei ole merkitty tai rajattu eikä missään ole tietoa, että paikka on sankarihautausmaa. 

Johanneksen kirkko

Arkkitehti G. Wileniuksen suunnittelema punatiilikirkko valmistui Johannekseen vuonna 1888 mutta kirkko tuhoutui talvisodassa, niin että vain perustukset jäivät. Noille kirkon perustuksille venäläiset rakentavat nyt uutta kirkkoa. Katsoin kirkon rakennustyömaata vain tieltä, sillä portit alueelle olivat kiinni, kun oli sunnuntai.

Niva parkissa kirkon rakennustyömaan edessä. Tien toisella puolella sankarihautausmaa.

Sankarihautausmaalla

Tien toisella puolella on sankarihautausmaa, jonne suuntasin kulkuni. Syksyllä käydessäni itkin, kerätessäni kokonaisia roskapusseja sankarihautausmaan alueelta. Nyt heinä oli niin pitkää, että muistomerkkiä tuskin erotti heinien seasta.

Muistomerkki juuri ja juuri näkyy heinien seasta

Käynnistin raivaussahan ja leikkasin heinän, jonka jälkeen haravoin ja vedin heinät kevytpeitteellä jonkun matkan päähän puiden alle. Muistomerkkiä vastapäätä tien reunaan oli jostain tuotu kasa pari-kolme metristä pajuja, jotka kiskoin myös kauemmaksi.

Kun sankarihautausmaan alue näytti hyvälle, laitoin muistomerkille kukat ja pidin hiljaisen hetken.

Olin jo valmis lähtemään, kun vanhempi naishenkilö tuli anteeksi pyydellen kysymään olisiko minulla hetki aikaa vastata häntä askarruttavaan kysymykseen. Nainen kertoi, että häntä on jo vuosia vaivannut mikä kyseinen muistomerkki on. Kerroin, että paikka on suomalaisten sankarihautausmaa, jonne on haudattu 227 sankarivainajaa. Naisen oli vaikea ymmärtää, että jalkojemme alle oli haudattu sotilaita, eikä muistomerkkiä ollut vain pystytetty kuolleiden sotilaiden muistoksi. Kun juttutuokiomme päättyi ja lähdin ajelemaan, mietin – eikö sodasta ole jo riittävän kauan aikaa, eikö jo viitsisi venäjän puolellakin jo kertoa totuus ja pystyttää sankarihautausmaille info-taulut, jotta ihmiset tietäisivät mistä on kyse.


Similar Posts

  • |

    Niin metsä vastaa kuin huudetaan

    Syksyllä kävin haravoimassa sankarihautausmaita ja pitäjäseura, josta sain kiitoksia ja palautetta, sekä pitäjäseuran puolesta, että useammalta yksityishenkilöltä oli Äyräpää. Tänä kesänä kävin Äyräpäässä vasta kaksi viikkoa sitten ja syksyisten kauniiden palautteiden tähden päätin, että Äyräpään pitäjäseuran ansaitsee terveiset nopeasti, joten tänään suuntaamme Äyräpäähän. Outo tunne Joka kerta, kun lähestyn Äyräpäätä vauhti hidastuu ja perillä ensimmäiseksi…

  • Tilinpäätös

    Luin opasta projektisuunnitelman tekemisestä ja huomasin, että siinä on pointteja, jotka käyvät hyvin myös tähän suorittamaani sankarihautausmaa projektiin. Opas sanoo, että jokaisella projektilla pitää olla tavoite ja suunnitelma, sillä ne ovat jokaisen onnistuneen projektin lähtökohdat. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi mitä projektilla tavoitellaan ja miksi. Minun projektinisuunnitelmani oli hyvin yksinkertainen ja selkeä. Tavoite oli käydä kesän…

  • |

    Pyhäjärvi Vpl 

    Pyhäjärvi Vpl:n on haudattu 19 vapaussodan sankarivainajaa, sekä yli 130 viime sotien sankarivainajaa.

    Kunnan nimen yhteydessä ollut tunnus Vpl tarkoittaa Viipurin lääniä, sillä Suomessa oli tuolloin kaksi muutakin Pyhäjärvi-nimistä kuntaa: Pyhäjärvi Ol eli nykyinen Pyhäjärvi Oulun läänissä, sekä nykyään Karkkilaan kuuluva Pyhäjärvi Ul Uudenmaan läänissä.

  • |

    Impilahti 

    Impilahden sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1939 Impilahden kirkon läheisyyteen. Ensimmäiset sankarihautajaiset järjestettiin 20.12.1939. Sankarihautausmaalle pystytettiin iso, valkoinen puuristi ensimmäisen sankarihautauksen yhteydessä. Ristin valmisti pastori Yrjö Kohonen.

  • |

    Jaakkima 

    Jaakkiman sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1918 vapaussodan kaatuneille. Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat haudattiin samaan sankarihautausmaahan, kirkon eteen. Jokaisella sankarihaudalla oli puinen valkoinen risti ja vapaussodan sankarihaudoilla nimikivet ja sankaripatsas jäi ehjänä paikalleen, kun alueet jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle 1944.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *