Rautjärvi Ilmee 

Ilmeen sankarihautausmaalle on haudattu kahdeksan vapaussodan ja 38 viime sotien sankarivainajaa.

Vapaussodan sankaripatsas

Sankaripatsashanke oli ollut koko paikkakunnan yhteinen ponnistus, jossa varainkeruun päävastuussa olleet paikkakunnan nuorisoseura ja suojeluskunta, järjestivät arpajaisia, juhlia, keräyksiä ja myyjäisiä, patsaskassan kartuttamiseksi.

Ilmeen sankaripatsas paljastettiin juhannusviikolla vuonna 1921, kahdeksan Ilmeen kylän vapaussodan sankarivainajan muistolle. Jumalanpalveluksen jälkeen suojeluskunta asettui kunniavartioon sankaripatsaan ympärille ja tilaisuuden aluksi laulettiin torvisoittokunnan säestyksellä: ”Jumala ompi linnamme”. Seuraavana ohjelmassa oli lipun luovuttaminen Rautjärven Suojeluskunnalle. Ilmeen Nuorisoseuran ja Marttayhdistyksen edustajat luovuttivat lipun suojeluskunnan piiripäällikölle, kapteeni Karimolle ja lipun vihkimisen toimitti kirkkoherra Leo Gummerus, jonka jälkeen laulettiin: ”Isänmaan virsi”.

Patsaan paljastuspuheen piti patsastoimikunnan puheenjohtaja, opettaja Tuomo Teräväinen ja naiskuoro lauloi laulun: ”Valkeus jälkeen synkeyden”. Juhlapuheen piti johtaja Martti Pihkala Helsingistä, puhuen vapaussodan merkityksestä maallemme. Kun kuoro oli laulanut kappaleen: ”Me rauhan saimme” alkoi seppelten lasku. Yhteislauluna torvisoittokunnan säestämänä laulettu: ”Maamme-laulu” päätti arvokkaan tilaisuuden.

Sankaripatsas oli Ilmari Wirkkalan suunnittelema ja Oy Granitin valmistama harmaagraniittipatsas. Patsaan tekstikiven päällä oli alaston nuori sotilas korkeassa polviasennossa, katse kohti taivaanrantaa ja sotilaan edessään oli Karjalan vaakuna. Karjalan vaakunan alapuolella, tekstikivessä oli vapaudenristi ja sen alla teksti: ”Isänmaan puolesta / kortensa kantoivat / urhoina kaatuen / henkensä antoivat / 1918”. Toisella sivulla oli kullatuin kirjaimin sankarivainajien nimet, sekä syntymä- että kuolinajat.

Suomalaisten palattua alueelle jatkosodan aikana elokuussa 1941 oli sankaripatsaan tekstikivi paikallaan mutta sen päällä ollut sotilaspatsas oli pudotettu maahan ja patsaan pää oli poissa.

Päätön sankaripatsas nostettiin paikalleen ja tässä kunnossa sankaripatsas jäi paikalleen, kun alueet pakkoluovutettiin Neuvostoliitolle.

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Samaiselle sankarihautausmaalle haudattiin myös talvisodan ja jatkosodan sankarivainajat. Ensimmäiset sankarihautajaiset talvisodan aikana järjestettiin 12.1.1940, jolloin haudattiin kuusi sankarivainajaa.

Nykyaika

Kun suomalaiset seuraavan kerran pääsivät palaamaan alueelle Neuvostoliiton hajottua, olivat sankarihautausmaan ristit poissa, sankaripatsaan aluskivi kaadettuna ja sotilaspatsas kadonnut. 

Sankaripatsaan aluskivi kunnostettiin ja siihen lisättiin vuosiluvut 1939-1944 ja kiven pitkille sivuille kaiverrettiin kaikkien sotien sankarivainajien nimet. Lisäksi kiven päälle asennettiin risti, kadonnen sotilaspatsaan tilalle. Uusittu sankaripatsas vihittiin 29.5.1994 järjestetyssä juhlassa ja nyt se toimii kaikkien Ilmeen kolmen sodan sankarivainajien muistomerkkinä.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi: 

Ильме – Ilmee

Sankarihautausmaan koordinaatit: 

61.295170, 29.364116