|

Käkisalmen vanha hautausmaa 

Käkisalmen vanhalle hautausmaalle on haudattu 37 vapaussodan sankarivainajaa, sekä viisi talvisodan sankarivainajaa. Jatkosodan sankarivainajat haudattiin kivikirkon viereen.

Vapaussodan sankaripatsas

Vuoden 1921 juhannuksena järjestettyjen Suojeluskunnan kesäjuhlien yhteydessä paljastettiin Käkisalmen vanhalla hautausmaalla Ilmari Wirkkalan suunnittelema sankaripatsas, vapaussodan sankarivainajan muistoksi. Patsaan toteutti kiviveistämö Oy Granit. Sankaripatsas on kolminkertaisen jalustan päällä seisova ylöspäin kapeneva korkea tekstikivi, jonka päällä on alaston Karjalan kilpeä pitelevä mies polvillaan. Tekstikiven yläreunassa on risti ja sen alla vuosiluku 1918. Vuosiluvun alapuolella on kaatuneiden nimet syntymäaikoineen ja kuolinpaikkoineen, sekä teksti 19 tuntematonta sankaria. Nimiluettelon alle on vedetty viiva ja sen alapuolella on teksti: ”Kunnia sankareille / kunnia kaatuneille / kunnia kantaneille / Karjalan kilpeä / isänmaan eestä”.

Käkisalmen sankarihaudalla.
Käkisalmi 1941.08.23

Kun suomalaiset palasivat Käkisalmeen jatkosodan aikana, seisoi sankaripatsas koskemattomana alkuperäisellä paikallaan, jonne se myös jäi, kun suomalaiset joutuivat jättämään alueet 1944.

Talvisodan sankarivainajat

Talvisodan sankarivainajat haudattiin samalle sankarihautausmaalle vapaussodan sankarivainajien kanssa.

Käkisalmi on juhlinut siirtoväen päivää. Paikallinen varuskunta kunniakäynnillä talvisodan sankarihaudalla.

Kun alueet jouduttiin pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle, oli hyvin hoidetulla sankarihautausmaalla sankaripatsaan lisäksi jokaisen sankarivainajan haudalla valkoinen risti, jossa oli sankarivainajan tiedot.

Nykyaika

Kun suomalaiset pääsivät palaamaan Käkisalmeen 1990-luvun alussa, löytyi päätön sankaripatsas kaadettuna jalustansa vierestä. Muistomerkki nostettiin suomalaisvoimin pystyyn vuonna 1996 ja se seisoi vuosia päättömänä. Tekstikiven oikeaan reunaan lisättiin vuonna 1998 Kauko Kokon suunnittelema laatta viiden talvisodan sankarivainajan muistolle, joten nykyisin muistomerkki on sekä vapaussodan, että talvisodan sankarivainajien yhteinen muistomerkki.

Sankaripatsaan kunnostus

Vuonna 2017 tehtiin anomus Priozerskin piirihallinnolle mahdollisuudesta kunnostaa sankaripatsas. Anomus hyväksyttiin ja Priozerskin virkamiesten ohjeen mukaan myös patsaan ympäristö tuli siistiä muistomerkin arvolle sopivaksi.

Uuden pään valmistaminen osoittautui kuitenkin hankalaksi, sillä taiteilija Ilmari Wirkkalan runsaista arkistoista ei löytynyt alkuperäisiä piirustuksia tästä sankaripatsaasta, vaan apuna oli vain muutamia melkein sata vuotta vanhoja valokuvia. Haasteen ottivat kuitenkin vastaan kuvanveistäjä Jelena Mironova, joka valmisti pään ja pään asentamisessa muistomerkkiin avusti taiteilija Ilja Shmoilov. Ympäristön kunnostamisesta ja patsaan edessä olevan laatoituksen tekemisestä vastasi Vladimir Pepelov. Kesästä 2018 saakka on sankaripatsas seisonut kunnostettuna alkuperäisellä paikallaan ja patsaallahan on ikää jo yli 100 vuotta.

Kuva: Aleks Szluns
Kuva: Aleks Szluns
Kuva: Aleks Szluns
Kuva: Aleks Szluns

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Приозерск – Priozersk

Sankaripatsaan koordinaatit:

61.045189, 30.114728

Similar Posts

  • |

    Suomen Riviera 

    Terijoen alueen pitkät hiekkarannat ja aurinkoinen sää houkuttelivat kesänviettäjiä ja pietarilainen yläluokan varakkaat kauppiaat ja virkamiehet ryhtyivät rakentamaan huviloita Terijoelle ja sen lähikyliin Kuokkalaan ja Raivolaan, joihin Pietarista pääsi kesällä kätevästi junalla monta kertaa päivässä.

  • Blogi on avattu

    Nyt olen avannut blogin Nainen Lada ja raivaussaha, jossa tulen jakamaan tarinoita ja valokuvia näiltä retkiltäni. Lisäksi listaan sivuilleni kaikki sankari- ja kenttähautausmaat ja pyrin keräämään niihin mahdollisimman paljon tietoa, sekä myös vanhoja valokuvia. Tietoja tulen täydentämään matkan varrella, sitä mukaa kun saan tietoa kerättyä.

  • |

    Vahviala

    Vahvialan hautausmaa Rauhamaa perustettiin vuonna 1915. Kahden hehtaarin suuruiselle hautausmaalle on haudattu noin 800 seurakunnan jäsentä. Keskelle hautausmaa-aluetta perustettiin sankarihautausmaa vuonna 1940 ja sinne on haudattu vuosien 1939-1944 vahvialaiset sankarivainajat.

  • |

    Käkisalmen kivikirkon sankarihautausmaa 

    Käkisalmen kivikirkon viereen on haudattu 130 jatkosodan sankarivainajaa. Talvisodan viisi sankarivainajaa, oli haudattu Käkisalmen vanhalle hautausmaalle, jossa oli myös vapaussodan sankarihautausmaa. Jatkosodan sytytty päätettiin uusi sankarihautausmaa perustaa arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitteleman ja vuonna 1930 vihityn kirkon viereen.

  • |

    Säkkijärvi

    Kirkkotarha, jossa Säkkijärven sankarihautausmaa sijaitsi, oli neuvostoaikana tuhottu kokonaan ja jätetty oman onnensa nojaan. 1990 -luvun alkupuolella Säkkijärvi-säätiö raivasi kirkon vieressä olleen sankarihauta-alueen ja pystytti sinne Lauri Nikusen suunnitteleman muistomerkin. Juhlallinen muistomerkin vihkiäistilaisuus oli 11.7.1993, jonka jälkeen on Säkkijärvellä järjestetty muistohetki aina heinäkuun toisena sunnuntaina.

  • |

    Rannat rakkaat Antrean 

    Olin kerran aiemmin käynyt Antreassa ajaen vain sen läpi ja matkalla pysähtynyt entisen kirkon paikalla mutta sankarihautausmaan muistomerkillä en ollut koskaan käynyt.

    Tällä kertaa ajelin Antreaan Viipurista, jossa olin yöpynyt. Matkalla oli miliisin tarkistuspiste, jossa ensin minulle näytettiin stop-merkkiä mutta ilmeisesti punaisista kilvistä johtuen, sitten näytettiin, että saan jatkaa matkaa.

One Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *