|

Soanlahti

Soanlahdelle on haudattu 10 vapaussodan ja 80 viime sotien sankarivainajaa.

Vapaussodan sankaripatsas

Juhannuksena 1920 paljastettiin Soanlahdella sankaripatsas vapaussodan sankarivainajille, suuren ihmispaljouden läsnä ollessa. Tuo sankaripatsas oli korkea kapea paasi, jonka huipulla oli kivinen pallo. Patsaan etupuolella oli Karjalan vaakuna, jonka alla oli kymmenen kaatuneen nimet. Patsaaseen oli myös kaiverrettu teksti: ”Eestä lain vapauden ja isänmaan”.

Soanlahden vuoden 1918 sankarihauta
Karjalan Liiton kokoelma
Vapaussodan muistomerkki
Kuva: Terho Mauri 1933
Kansatieteen kuvakokoelma


Sankaripatsas jäi paikalleen, kun alueelta lähdettiin evakkoon talvisodan jälkeen. Kun alueella päästiin palaamaan kesällä 1941 löydettiin patsas turmeltuna. Laiskat venäläiset olivat muuttaneet patsaan omille sankarivainajilleen korvaamalla Karjalan vaakunan punatähdellä ja suomalaisten kaatuneiden nimet oli vaihdettu venäläisiin nimiin. Tarina kertoo, että myöhemmin kyseinen muistomerkki toimi sillan palkkina, mutta sen nykyisestä sijainnista ei ole tietoa.

Soanlahden sankaripatsas, jonka venäläiset ovat jättäneet paikalleen, mutta uusineet tekstin.

Talvi-ja jatkosodan sankarivainajat

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat haudattiin samalle sankarihautausmaalle vapaussodan sankarivainajien kanssa, arkkitehti Ludvig Lindqvistin suunnitteleman kirkon viereen. Jokaisen sankarivainajan haudalla oli valkoinen risti, kun alueet jouduttiin pakkoluovuttamaan.

Talvisodan ensimmäisille soanlahtelaisille sankarivainajille kaivetaan hautaa Karjalan Liiton kokoelma

Neuvostoaikana sankarihautausmaan aluetta käytettiin karjan laitumena ja alueelle oli rakennettu myös navetta sekä karja-aitauksia.

Nykyaika


Soanlahti-seura pystytti sankarihautausmaalle uuden punagraniittisen muistomerkin kaikkien kolmen sodan sankarivainajille vuonna 1992. Tässä muistomerkissä on sama teksti kuin oli alkuperäisessä sankaripatsaassa: ”Eestä lain vapauden ja isänmaan”. Jonka alle on kaiverrettu kaikkien Soanlahden sankarivainajien nimet eroteltuna vuosilukujen 1918 ja 1939 – 1944 alle.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Соанлахти – Soanlahti

Sankarihautausmaan koordinaatit:

62.030860, 31.034405

Matkapäiväkirja Soanlahti

Similar Posts

  • |

    Kesän viimeiset lämpimät

    Ajelin Jääskesestä Antrean kautta Vuoksenrantaan, joka Suomen aikaan oli kunta, joka sijaitsi Vuoksen rannalla Karjalankannaksella ja asukkaita siellä oli vuonna 1939, ennen talvisodan syttymistä 3 602. Ajellessa muistelin edellistä retkeäni Vuoksenrantaan. Kevättalvella, kun aurinko paistoi jo lämpimästi ja alkoi olla viimeiset hetket, että Vuoksen jäälle uskalsi mennä, lähdin ystäväni kanssa käymään Vuokselassa ja Vuoksenrannassa. Päätimme ajaa Vuokselasta Vuoksenrantaan…

  • |

    Sortavala

    Sortavalan sankarihautausmaahan on haudattu 452 sankarivainajaa.
    Uudemman tutkimuksen mukaan haudattuja on enemmän, sillä sankarivainajia siirrettiin myös väliaikaishaudoista kotiseudun sankarihautausmaahan. Luetteloa tarkennetaan, täydennetään ja korjataan edelleen tarpeen mukaan.

  • |

    Säkkijärvi

    Kirkkotarha, jossa Säkkijärven sankarihautausmaa sijaitsi, oli neuvostoaikana tuhottu kokonaan ja jätetty oman onnensa nojaan. 1990 -luvun alkupuolella Säkkijärvi-säätiö raivasi kirkon vieressä olleen sankarihauta-alueen ja pystytti sinne Lauri Nikusen suunnitteleman muistomerkin. Juhlallinen muistomerkin vihkiäistilaisuus oli 11.7.1993, jonka jälkeen on Säkkijärvellä järjestetty muistohetki aina heinäkuun toisena sunnuntaina.

  • |

    Kaikki viihtyi Viipurissa

    Viipurin uusi tuomiokirkko rakennettiin vuosina 1889-1893 suunnittelukilpailun voittaneen viipurilaisen arkkitehti Eduard Dippelin suunnitelmien mukaan. Kirkko vihkiäisiä vietettiin 3. joulukuuta 1893. Tiilistä rakennettu uusgoottilaistyylinen kirkko oli poikkilaivainen pitkäkirkko, jossa oli istumapaikat 1800 sanankuulijalle. Kirkon länsipäässä kohosi korkea ja kapea kellotorni, jonka molemmin puolin oli lisäksi pienet kulmatornit. Kirkkosalin holveissa oli Lauri Välkkeen maalaukset ja alttaritaulun ”Kristuksen…

  • |

    Ihantala 

    Sodan aikana Ihantalassa tehtiin talkoilla hautausmaa oman seurakunnan sankarivainajille. Hautausmaan suunnitteli kirkkoherra Suomi Huolila tullessaan rintamalta lomalle Ihantalaan. Sankarihaudat sijaitsivat muutaman kymmenen metrin päässä vuonna 1927 valmistuneesta kirkosta, jonka venäläiset purkivat välirauhan aikana ja siirsivät tuntemattomaksi jääneeseen paikkaan. 

  • |

    Vuoksela

    Vuokselaan on haudattu 46 viime sotien sankarivainajaa.
    Vuokselan sankarihautatoimikunta, joka koostui seurakunnan, kunnan, suojeluskunnan, lottien, marttojen, aseveljien ja asevelinaisten, sekä kaatuneitten omaisten edustajista, kääntyi syksyllä 1943 sakarivainajain muistotoimikunnan puoleen uuden sankarihautausmaan perustamiseksi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *