|

Salmi

Salmiin on haudattu yli 400 sankarivainajaa.

Vapaussodan sankarivainajat


Salmin sankarihautausmaalle haudattiin vapaussodan sankarivainajat vuonna 1918 ja myöhemmin heille pystytettiin, kivinen korkea muistomerkki, joka oli ympäröity ketjuilla. Muistomerkki katosi jatkosodan jälkeen, niin kuin Neuvostoliitossa oli tapana…

Salmin vuoden 1918 sankaripatsas ortodoksisen kirkon sankarihautausmaalla Tulemalla
Karjalan Liiton kokoelma

Talvi-ja jatkosodan sankarivainajat

Viime sotien sankarivainajat, sekä ortodoksit, että luterilaiset haudattiin ortodoksisen hautausmaan yhteyteen perustettuun sankarihautausmaahan, jonne oli myös haudattu Vapaussodan sankarivainajat. Salmin sankarihautaan haudattiin yhteensä yli neljäsataa sankarivainajaa.

Suomen aikaan Salmin väestöstä isoin osa oli ortodokseja ja vähemmistö luterilaisia mutta ihmiset olivat oppineet elämään ja tuleman toimeen keskenään, vaikka heillä oli omat seurakunnat ja omat kirkkorakennukset. Sankarivainajien muistotilaisuuksissa Salmin sankarihautausmaalla oli tapana pitää ortodoksien rituaalin mukainen sielunrukous, jonka lisäksi tilaisuudessa puhui luterilainen pappi ja tilaisuudessa veisattiin luterilaisten virsiä, sillä tilaisuudet olivat paikkakunnan yhteisiä. Joillain toisilla paikkakunnilla missä ortodoksit olivat vähemmistönä, syntyi ongelmia eri kirkkokuntien pappien välillä ja tästä johtuen Salmin rovasti M. Michailov kirjoitti sanomalehteen: ”Älkäämme viekö kirkoissa vallitsevaa ahdasmielisyyttä ja riitaa sankarihautoja ympäröivään yksimielisyyteen ja rakkauteen. Älkäämme ainakaan me papit!”

Salmin uudelta suurelta sankarihautausmaalta.
Salmin sankarihautausmaalta.
Salmin pitäjän Tuleman kylässä sankarivainajien muistopäivänä
Toukokuu 1944
Museovirasto, Historian kuvakokoelma
Salmin pitäjän Tuleman kylässä sankarivainajien muistopäivänä
Toukokuu 1944
Museovirasto, Historian kuvakokoelma

Venäläiset hävittivät ristit, kun heistä tuli alueen isäntiä vuonna 1944 pakkoluovutuksen jälkeen ja hautasivat suomalaisten sankarivainajien päälle 718 omaa kaatunuttaan.

Nykyaika


Nykyisin Salmin sankarihautausmaalla on kaksi muistokiveä, toinen on suomalaisten ja toinen on venäläisten. Suomalaisten kivessä on teksti: ”Tässä lepää yli neljäsataa salmilaista sankarivainajaa / Olkaa iäti muistetut te autuuteen kutsutut”.

Suomalaisten muistokivi paljastettiin 27.6.1992. Tilaisuus alkoi Salmin ortodoksisen kirkon Pyhän Nikolaoksen rauniokirkossa pidetyllä rukouspalveluksella, joka oli sodan jälkeen ensimmäinen kirkollinen toimitus tuolla paikalla, sillä kirkko vaurioitui käyttökelvottomaksi sodassa. Palveluksen toimittivat metropoliitta Leo, sekä Aunuksen ja Petroskoin piispa Manuel. Palveluksen jälkeen juhlaväki siirtyi saattueena sankarihautausmaalle. Tilaisuudessa kuultiin sekä suomalaisten, että venäläisten puheita ja lopuksi laskettiin seppeleitä muistomerkille, joka pystytettiin yli 400 salmilaisen sankarivainajan muistolle.

Sankarihauta-alueen toisessa päässä on pieni suomalaisten pystyttämä muistomerkki ja alueen toisessa päässä venäläisten mahtipontinen muistomerkki patsaineen ja muovikukkineen.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Салми – Salmi

Sankarihautausmaan koordinaatit:

61.369190, 31.858892

Google maps street view

Matkapäiväkirja Salmi

Similar Posts

  • |

    Ihantala 

    Sodan aikana Ihantalassa tehtiin talkoilla hautausmaa oman seurakunnan sankarivainajille. Hautausmaan suunnitteli kirkkoherra Suomi Huolila tullessaan rintamalta lomalle Ihantalaan. Sankarihaudat sijaitsivat muutaman kymmenen metrin päässä vuonna 1927 valmistuneesta kirkosta, jonka venäläiset purkivat välirauhan aikana ja siirsivät tuntemattomaksi jääneeseen paikkaan. 

  • |

    En osaa pelätä

    Rautu sijaitsee vain pienen matkan päässä isosta tiestä, jota pitkin usein ajelin ja siksi usein myös poikkesin Raudun sankarihautausmaalle. Aikoinaan alue oli hautausmaa, jonka läheisyydessä oli kirkko. Neuvostotavan mukaan myös Raudun sankarihautausmaalta poistettiin muistomerkit ja vapaussodan sankarihautausmaan päälle rakennettiin taloja ja rakentamisen yhteydessä myös osa viime sotien sankarihautausmaasta tuhoutui. Vanhan hautausmaan alueelle neuvostoaikana myös haudattiin…

  • |

    Koivisto 

    Koiviston sankarihautausmaahan on haudattu 102 sankarivainajaa. Koiviston sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1904 valmistuneen Josef Stenbäckin suunnitteleman kirkon viereen. Sankarihautausmaa vihittiin käyttöön jatkosodan aikana, takaisinvaltauksen ensimmäisenä vuosipäivänä 6.9.1942, jonka jälkeen talvisodassa ja jatkosodan alussa muualle haudattuja koivistolaisia alettiin siirtämään kotiseudun multiin.

  • |

    Sakkola

    Sakkolaan on haudattu 20 vapaussodan ja noin 120 viime sotien sankarivainajaa.
    Sakkolan kirkonkylän nuorisoseura alkoi sisällissodan päätyttyä syksyllä 1918 puuhaamaan muistomerkkiä sankarihaudalle. Muistomerkin valmisti Kiviveistämö Oy Granit yrityksen taiteilijan Ilmari Wirkkalan suunnitelman mukaan.

  • |

    Pälkjärvi 

    Kivenhakkaaja Kassisen valmistama Pälkjärven sankaripatsas paljastettiin vuoden 1922 helluntaina suurin juhlallisuuksin ja runsaan yleisöjoukon läsnäollessa viiden Pälkjärven sankarivainajan kunniaksi.
    Myös viime sotien sankarivainajat haudattiin samalle sankarihautausmaalle, joka oli perustettu Ferdinand Öhmanin suunnitteleman ja vuonna 1869 vihityn puukirkon  lähelle.

  • |

    Työhän paskotte meijän puhtaat tiet

    Kaunis aurinkoinen päivä ja hyväkuntoinen tie, niin Pälkjärven sankarihautausmaan viitta tuli nopeammin kuin uskoi ja kaahasin kovaa vauhtia ohi. Kävin vain vähän matkan päässä kääntymässä ja palasin takaisin sankarihautausmaalle. Pälkjärven sankarihautausmaa sijaitsee ison tien vieressä ja sinne on tienviitta, jossa lukee isolla suomeksi Pälkjärven sankarihaudat ja alla sama pienemmällä venäjäksi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *