|

Salla

Vanhaan Sallaan on haudattu 220 viime sotien sankarivainajaa.

Nykyaika

Vanhassa Sallassa sankarihautausmaan kunnostusurakka huipentui 18.7.1996, kun siellä paljastettiin sankarivainajien muistomerkki juhlajumalanpalveluksen yhteydessä.

Jumalanpalveluksessa puhui piispa Olavi Rimpeläinen ja tilaisuudessa oli paikalla myös Muurmanskin ja Montshegorskin alueen piispan edustaja Nikodim, joka piti luterilaisen jumalanpalveluksen jälkeen ortodoksisen jumalanpalveluksen. Kantalahden kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi kaupunginjohtaja Vladimir Ahrameiko, joka puheessaan pyysi anteeksi suomalaisilta kärsimystä, jonka Neuvostoliitto oli aiheuttanut aloittamalla hyökkäyssodan Suomeen vuonna 1939. ”Olen varma, että Venäjän presidentti Boris Jeltsin yhtyisi anteeksipyyntööni Venäjän kansan puolesta suomalaisille aiheutetuista kärsimyksistä käydyissä sodissa. Venäjä on jo aiemmin tunnustanut hyökänneensä Suomen kimppuun talvisodassa 1939. Kantalahden kaupungin ja alueen puolesta esitä anteeksipyyntömme aiheuttamistamme kärsimyksistä suomalaisille ystävillemme”, sanoi Vladimir Ahrameiko.

Myös tilaisuuteen Moskovasta saapunut Vojennye Memorialyn-yhdistyksen edustaja, Sergei Skulanov puhui. Juhlapuheen tilaisuudessa piti poliisiylijohtaja Olli Urponen, joka on syntyisin Sallasta. Urponen sanoi puheessaan: ”Meidän on elettävä tätä päivää mutta kunnioitamme sankarivainajien muistoa ja arvostamme veteraaneja, jotka ponnistuksillaan turvasivat meille mahdollisuuden jatkaa elämistä vapaassa isänmaassamme.” Urponen painotti puheessaan, että nyt on aika katsoa eteenpäin ja rakentaa jälkipolville luja usko itsenäiseen isänmaahan.

Muistomerkin on suunnitellut professori Ensio Seppänen Kemistä ja se on varmasti suurin luovutetun alueen sankarihautausmaiden muistomerkeistä. Vasemmanpuoleisessa kivessä on laatta, jossa on teksti: ”Tässä hautausmaassa lepää 220 suomalaista vuoden 1918 ja vuosien 1939-1944 sotien sankarivainajaa. 116 sankarivainajaa lepää muualla.” Alla on sama teksti venäjäksi.
Oikeanpuoleisiin kiviin on kaiverrettu vuosilukujen alle eroteltuna talvi- ja jatkosodan sankarivainajien nimet, sekä syntymä- ja kaatumispäivät. Muistomerkissä on myös metallinen ehkä viisi metriä korkea risti. Sankarihautausmaa on aidattu valkoisella aidalla.

Salla-seura on vuokrannut alueelta noin kaksi hehtaaria maata, jonne he ovat rakentaneet ulkoilmakirkon, sekä talousrakennuksia

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Sankarihautausmaan koordinaatit:

66.969018, 29.210027

Similar Posts

  • |

    Suomen neljänneksi suurin maalaiskunta

    Ajelin Ensosta kohti Jääskeä iloisella mielellä venäläisen popin pauhatessa radiosta. Miliisin tarkastuspisteellä morjestin siellä päivystäneille miehille, joista toinen heilautti kättä vastaukseksi. Jääsken kirkkopuistossa Matka Jääsken sankarihautausmaalle kesti vain vartin verran ja pian jo katselin siellä paikkoja. Autolta kävellessä, oli ensimmäisenä kirkon muistomerkki, jossa lukee: “Tällä paikalla sijaitsi vuosina 1844-1941 Jääsken pitäjän viides kirkko, A.F. Granstedtin…

  • |

    Impilahti 

    Impilahden sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1939 Impilahden kirkon läheisyyteen. Ensimmäiset sankarihautajaiset järjestettiin 20.12.1939. Sankarihautausmaalle pystytettiin iso, valkoinen puuristi ensimmäisen sankarihautauksen yhteydessä. Ristin valmisti pastori Yrjö Kohonen.

  • |

    Viikonloppu ilman raivaussahaa jatkuu

    Viikonloppu venäläisen työkaverini kanssa jatkui. Minulla päivät Venäjällä alkoivat käydä niin vähiin, että päivät pystyi jo laskemaan yhden käden sormilla. Viimeiselle päivälle ennen paluuta Pietariin, olin suunnitellut, että käymme katsomassa Vuokselan sankarihautausmaan ja matkalla sinne pysähdyimme Kiviniemen sillan kupeeseen lounaalle. Kiviniemi Vuoksi ja sen voima oli Suomen kansan tietoisuuteen tullut jo Kalevalan kautta. Kun Väinämöinen…

  • |

    Johannes 

    Luovutetussa Karjalassa, Johanneksessa on kaksi sankarivainajien hauta-aluetta, toinen sijaitsee välirauhan aikana puretun kirkon lähellä ja toinen noin kilometrin päässä Ristimäen uudella hautausmaalla. Johanneksen kahdelle sankarihautausmaalle on haudattu yhteensä 18 vapaussodan ja 227 viime sotien sankarivainajaa.

  • |

    Hiitola

    Hiitolan sankarihautausmaalle on haudattu 16 vapaussodan ja 173 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa. Hiitolassa, Suomen valtion kolmantena itsenäisyyspäivänä 6.12.1920 paljastettiin vuoden 1918 sodan sankaripatsas 16 sankarivainajan muistolle.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *