Suuret Sankarihautajaiset

Lappeenrannassa järjestettiin Sankarihautajaiset, Kaatuneitten muistopäivänä sunnuntaina 21. toukokuuta 2023.  Sankarihautajaisissa siunattiin 48 tunnistamatonta Venäjältä maastoetsinnöissä löydettyä suomalaista sotilasta.

Sankarihautajaiset alkoivat muistojumalanpalveluksella Lappeen Marian kirkossa, jonka jälkeen sankarivainajien siunaaminen, arkkujen hautaan laskeminen ja seppeleiden lasku tapahtuivat Lappeenrannan sankarihautausmaalla.

Muistojumalanpalvelus

Muistojumalanpalveluksessa liturgina toimi piispa Seppo Häkkinen ja jumalanpalveluksessa saarnasi kenttärovasti Markus Korpela. Kirkossa musiikista vastasivat Karjalan lauluveikot ja Rakuunasoittokunta.

Saarnassa kenttärovasti Korpela kertoi vuoden 1944 syyskuun 23. päivän tapahtumista Käkisalmesta, kun Puolustusvoimain viimeinen yksikkö, oli poistumassa kaupungista. Tuon viimeisen yksikön eli 19. prikaatin 3. komppanian päällikkönä toimi Käkisalmelainen luutnantti Härkönen, jolle kotikaupungin jättäminen ei varmasti ollut helppoa. Viimeinen yksikkö ei lähtiessään tuhonnut paikkoja, vaan viimeisenä tehtävänä komppanian miehet kävivät aamuhämärissä siistimässä sankarihautausmaat, jossa he myös pitivät muistohetken ja laskivat sankarihaudoille havuseppeleet, jotka oli koristeltu pihlajanmarjoilla. 

Oma esimerkki toimii paremmin, kuin käskyt ja vaatimukset totesi Korpela saarnassaan. Edelleen tarvitaan hyviä esimerkkejä toisten ihmisten johtamisessa ja ja inhimillistä ääntä. On tärkeää, että ne henkilöt joilla on valtaa ja asemaa, näyttää oikeaa esimerkkiä.

Muistojumalanpalvelus päättyi kiitolliseen tunnelmaan, kun ensin veisattiin yhdessä virsi; Soi kunniaksi Luojan nyt, virsi kiitoksen, jonka jälkeen Karjalan lauluveikot esittivät Finlandian.

Sankarihautausmaalla

Muistojumalanpalveluksen jälkeen sankarivainajat siunattiin ja heidän arkkunsa laskettiin hautaan Lappeenrannan sankarihautausmaalla perinteisin juhlallisin menoin.

Tilaisuuden alussa veisattiin virsi Sun kätes Herra voimakkaan, jonka jälkeen Sankarivainajien hautaan siunaamista johti kenttärovasti Markus Korpela Pääesikunnasta ja häntä avustivat Maavoimien esikunnan kenttärovasti Sanna Timonen ja Maasotakoulun sotilaspastori Juuso Sikiö. Sotilaspappien lisäksi avustajina toimivat kirkkoherra Mika Lehtola ja rovasti Jorma Taipale. 

Valtioneuvoston puolesta muistosanat tilaisuudessa lausui Puolustusministeriön kansliapäällikkö Esa Pulkkinen. Puolustusvoimien virallisena edustajana sankarihautajaisissa oli pääesikunnan komentopäällikkö, lippueamiraali Tuomas Tiilikainen. Kunnialaukauksista vastasi Maasotakoulun kunnialaukausosasto.

Perinteisin menoin

Sankarihautajaiset olivat vaikuttava tilaisuus. Oli hienoa nähdä, sekä kirkossa, että sankarihautausmaalla monisatapäinen  ihmisjoukko kunnioittamassa näiden tunnistamattomien sankarivainajien muistoa ja saattamassa heitä viimeiselle matkalle. Olen lukenut sota-ajan sankarihautajaisista, joissa usein osa ihmisistä ei mahtunut sisälle kirkkoon, kun väkeä tuli paikalle niin paljon.

Hienoa oli myös, että tilaisuuden kulku oli perinteinen kunnialaukauksia unohtamatta. Kadetit juhlauniformuissaan ja valkoisissa hanskoissaan kantamassa arkkuja soittokunnan soittaessa surumielistä sävelmää, tekivät tilaisuudesta juhlallisen arvokkaan.

Sankarivainajat

Sankarivainajien löytöpaikkojen perusteella  voidaan päätellä, että haudatuista 44 oli talvisodan ja neljä jatkosodan sankarivainajia. Lähes puolet näistä sankarivainajista löydettiin Taipaleenjoen maastosta, jonne he olivat jääneet talvisodan taisteluissa. Taipaleenjoen taisteluihin osallistui paljon Keski-Suomen miehiä mutta näillä näillä haudatuilla sankarivainajilla ei ollut mitään minkä avulla heidät olisi voitu tunnistaa, joten he jäivät tunnistamattomiksi. 

Lappeenrannan sankarihautausmaahan on kolmen viime vuosikymmenen aikana haudattu 14 eri tilaisuudessa noin 900 tunnistamatonta isänmaan puolesta kaatunutta sankarivainajaa. Tämän lisäksi Helsinkiin, Kajaaniin ja Joensuuhun on haudattu 130 tunnistamattomaksi jäänyttä. 

Kentälle jääneiden ja kadonneiden etsintä tuli mahdolliseksi Suomen ja Venäjän solmittua 1992 toisen maailmansodan seurasuksena menehtyneiden sotilaiden muiston vaalimista koskevan valtiosopimuksen. Etsintöjen tuloksena noin 1600 suomalaisen sotilaan jäänteet on tuotu Suomeen. Heistä 424 on tähän mennessä voitu luotettavasti tunnistaa ja luovuttaa omaisille kotiseuduillaan haudattaviksi.