|

Summan kenttähautausmaa

Summan kenttähautausmaahan on haudattu 204 tunnistamatonta talvisodan sankarivainajaa.

Summan kenttähautausmaa perustettiin syksyllä 1941, kun suomalaiset joukot saapuivat jatkosodan aikana uudelleen alueelle. Länsi-Kannakselta löydettiin 204 tunnistamatonta vainajaa, jotka haudattiin raakalaudasta tehdyissä arkuissa yhdeksään riviin Summaan perustettuun kenttähautausmaahan. Hautausmaan alue ympäröitiin piikkilangalla, jotta lehmät eivät päässeet haudoille.

Piikkilankojen ansiosta alue löydettiin uudelleen vuonna 1993 entisten summalaisten evakkojen toimesta. Hautausmaan alue varmennettiin koekaivauksilla, joissa esiin nousi arkun kappaleita. Hautausmaa-alue kunnostettiin ympäröivästä luonnosta vain hiukan erottuvaksi Leena Iisakkilan suunnitelman pohjalta.

Kenttähautausmaalle pystytettiin kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnittelema ja taiteilija Ari Laitila toteuttama korkea kivinen muistomerkki. Se paljastettiin pakkassäässä 5.11.1995. Paljastuspuheen piti kansliapäällikkö Jaakko Numminen ja hautausmaan vihkimisestä vastasivat kenttäpiispa Hannu Niskanen ja ortodoksisen osuuden hoiti Isä Timo Tynkkynen. Paikalla juhlallisuuksissa oli vain muutamia ihmisiä.

Virallinen hautausmaa-alue on erotettu kettingillä ympäröivästä alueesta. Kenttähautausmaa on jäänyt avohakkuu alueen laitaan – avohakkuulla kasvaa nykyisin nuorta puustoa.

Muistomerkki on vanhan Viipuri – Pietari tien varrella, Viipurista tultaessa tien vasemmalla puolella. Tien varressa on opasviitta ”Kenttähautausmaa”.
Auto on hyvä jättää heti pienen hiekkatien alussa olevalle levikkeelle ja kävellä siitä kenttähautausmaalle noin 400 metriä.

Tiedot

Summan kenttähautausmaan koordinaatit:

60.508056, 29.021944

Mannerheim-linjan bunkkerit

Mannerheim-linjan SK bunkkerit sijaitsevat kenttähautausmaan lähellä. SK1, SK2, SK3, SK5, SK11, SK14 ja SK15 ovat Viipurista tultaessa tien oikealla puolella. Näistä SK2, joka oli sodan aikana ristitty nimellä Terttu, on oikeastaan ainoa joka on jotenkin säilynyt. 

SK2 koordinaatit: 60.504590, 29.003981

Venäläisten sotahistorian harrastajien toimesta merkityt polut bunkkereille lähtevät Viipuri – Pietari tien vierestä noin 200 metrin päässä kenttähautausmaan risteyksestä Viipuriin päin mentäessä. Polut lähtevät tien vastakkaiselta puolelta, kenttähautausmaan risteykseen nähden.

Similar Posts

  • |

    Hulluja nuo venäläiset

    Kollaanjoki on tunnettu talvisodassa käydyn Kollaan taistelun ansiosta, joka oli yksi talvisodan ratkaisevista torjuntataisteluista. Kollaanoki on 76 km pitkä, se alkaa Kollasjärvestä entisen Suistamon kunnan alueelta, virtaa jonkin matkaa entisen Suojärven kunnan alueella ja laskee Tulemajärveen. Talvisodan taistelupaikat sijoittuivat joen latvoille, missä joki muistuttaa puroa.

  • |

    Taipaleenjoen kenttähautausmaa

    Taipaleenjoen kenttähautausmaahan on haudattu 126 tuntemattomaksi jäänyttä suomalaista talvisodan sankarivainajaa. Höylätystä laudasta valmistetut sankarivainajien arkut ovat hautakartan mukaan seitsemässä rivissä. Ensimmäistä kertaa suomalaiset alkoivat etsiä kentälle jääneitä talvisodan sankarivainajia syyskuussa 1941 joukkojemme vallattua takaisin alueet, jotka jouduttiin talvisodan jälkeen luovuttamaan Neuvostoliitolle. Tuolloin Taipaleenjoen alueelta löydettiin 36 kaatunutta, joista 16 jäi tuntemattomiksi ja heidän hautapaikaksi valittiin…

  • |

    Tuuloksen kenttähautausmaa

    Tuuloksen kenttähautausmaahan haudattiin vuonna 1944 pikaisesti 51 tunnistettua ja kuusi tuntematonta kaatunutta. Kenttähautauksen pakotti neuvostojoukkojen rintaman taakse suorittama maihinnousu, joka katkaisi tieyhteyden. Keväällä 1944 oli päädytty arvioon, että vihollinen suorittaisi maihinnousun RTR 13:n lohkolle, Viteleen ja Tuulosjoen väliselle rannikolle. Arvio muuttui todeksi 23. kesäkuuta, kun neuvostoliittolainen 70. merijalkaväenprikaati nousi maihin kolme kilometriä Tuulosjoen suusta lounaaseen….

  • Tilinpäätös

    Luin opasta projektisuunnitelman tekemisestä ja huomasin, että siinä on pointteja, jotka käyvät hyvin myös tähän suorittamaani sankarihautausmaa projektiin. Opas sanoo, että jokaisella projektilla pitää olla tavoite ja suunnitelma, sillä ne ovat jokaisen onnistuneen projektin lähtökohdat. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi mitä projektilla tavoitellaan ja miksi. Minun projektinisuunnitelmani oli hyvin yksinkertainen ja selkeä. Tavoite oli käydä kesän…

  • |

    Kollaan kenttähautausmaa

    Kollaan kenttähautausmaahan, on haudattu 104 tunnistamatonta sankarivainajaa. Talvisodan jälkeen venäläiset aloittivat Kollaalla kaatuneiden hautaamisen ja löydetyt suomalaisvainajat haudattiin Kollaanmäen kohdalle maantien pohjoispuolelle Jokelan tilan peltoon. Kesällä 1941 Jatkosodan hyökkäysvaiheen rintaman siirryttyä kauemmas itään, suomalaiset aloittivat Kollaan alueella Talvisodan kaatuneiden etsinnät. Tunnistetut lähetettiin kotipitäjiinsä, mutta tunnistamattomat haudattiin edelleen Jokelan tilan peltoon. Vuonna 1943 pellon sankarivainajat siirrettiin…

One Comment

  1. Huh,huh! Olet kyllä aikamoinen nainen, kun tuollaisen projektin olet tehnyt!
    Toivon ainulle runsaasti voimia kaikessa, mihin ryhdyt.
    Ilmoissa nähdään!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *