|

Käkisalmen kivikirkon sankarihautausmaa 

Käkisalmen kivikirkon viereen on haudattu 130 jatkosodan sankarivainajaa.

Jatkosodan sankarivainajat

Talvisodan viisi sankarivainajaa, oli haudattu Käkisalmen vanhalle hautausmaalle, jossa oli myös vapaussodan sankarihautausmaa. Jatkosodan sytytty päätettiin uusi sankarihautausmaa perustaa arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitteleman ja vuonna 1930 vihityn kirkon viereen.

Käkisalmen valloituksen vuosipäivän 21.8.1942 kunniaksi sankarihaudoilla. Taustalla pahasti runneltu kirkko.
Kuvia seppelten laskusta sankarihaudoille Käkisalmessa itsenäisyyspäivänä 1942.
Kuvia seppelten laskusta sankarihaudoille Käkisalmessa itsenäisyyspäivänä 1942.

Kun alueet jouduttiin pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle, oli jokaisen sankarivainajan haudalla valkoinen risti, jossa oli sankarivainajan tiedot, sekä iso valkoinen puuristi.

Käkisalmen sankarihauta 1943-10-04

Neuvostoaika

Neuvostoaikana kaikki sankarihautausmaan symbolit poistettiin ja sankarihautojen päälle on haudattu vuosina 1981-1991 kuusi venäläistä vainajaa.

Kirkon kirkollinen sisustus purettiin ja kirkko muutettiin kulttuuritaloksi.

Nykyaika

Käki-Säätiö pystytti vuonna 1996 Kauko Kokon suunnitteleman muistomerkin jatkosodan sankarivainajien muistoksi. Muistomerkin vihkiäiset pidettiin 6.7.1996, vihkimisen suoritti noin kahdensadan vieraan läsnä ollessa kenttäpiispa Hannu Niskanen. Kenttäpiispa aloitti puheensa samalla Raamatun jakeella, kuin lääninrovasti Niilo Mustala samalla paikalla 21.5.1944 aloitti sankarivainajien muistopäivän puheensa. Profeetta Jeremian sanoin: ”Laulakaa Herralle, ylistäkää Herraa! Hän pelastaa avuttoman.” – Nämä Raamatun sanat silloin, vuonna 1944 toivat lohdutusta ja toivoa maailmanhistorian pyörteisiin joutuneille ihmisille. Nyt, runsaan puolen vuosisadan mentyä olemme jälleen samalla paikalla muistamassa sankarivainajien, mutta nyt rauhan ja sovinnon ilmapiirissä. Kenttäpiispa päätti puheensa sanoilla: – Ainoa kestävä turvamme on ikiaikojen Jumalassa. Häneen luottaen haluamme pyhittää jatkosodan sankarivainajien muistomerkin. Kertokoon se kaikille tänne tuleville kansamme historiasta, kalliista uhreista, sekä Jumalasta, joka antaa meille tulevaisuuden ja toivon.

Muistomerkissä on teksti: ”Tämä on 2. maailmansodassa kaatuneiden 105:n käkisalmelaisen soturin leposija / Muistomerkin pystytti vuonna 1996 Käki-Säätiö” ja vieressä on sama teksti venäjäksi.

Uusi muistomerkki

4.6.2019 paljastettiin kivikirkon viereen uusi muistomerkki 130 jatkosodassa kaatuneen sankarivainajan kunniaksi, vain 15 metrin päähän edellisestä muistomerkistä. Tarvittiinko uusi muistomerkki, kun arkistoja tutkimalla todettiin, että sankarivainajia onkin 130 aiemmassa muistomerkissä lukevan 105 sijaan – tästä ei ole tietoa, mutta vierekkäin on nyt kaksi muistomerkkiä…

Tämä muistomerkkihanke sai alkunsa Käkisalmen pitäjässä syntyneen Pro Kexholm-yhdistyksen Kaarlo Telasuon aloitteesta. Käkisalmen kaupunginjohtaja Aleksander Soklakov suhtautui hankkeeseen myönteisesti ja hanke etenkin nopeasti. Rahoitus järjestyi opetus- ja kulttuuriministeriöltä, sekä yksityisiltä lahjoittajilta. 

Muistomerkin tummanpunainen graniitti on Kirvusta Yläkuunun louhokselta ja sen työstämisestä vastasi Kaarlahden kiviveistämö. Muistomerkin malli tuli Kaarlo Telasuolta, joka myös vastasi muistomerkkiin kaiverrettujen tietojen paikkansa pitävyydestä. Muistomerkin kiven kaiverrusten suunnittelusta ja työn valvonnasta vastasi teollinen suunnittelija Otso Lindfors, jonka juuret ovat äidin puolelta Käkisalmessa. Kun muistomerkki oli asennettu paikoilleen ympäristön maisemoinnista, vastasivat Käkisalmen kaupungin puutarhatyöntekijät.

Muistomerkissä on iso kultainen risti, jonka alla on vuosiluvut 1939-1945. Muistomerkin kapeilla sivuilla on sankarivainajien nimet, sekä syntymä- ja kuolinpäivä. Sotilaiden lisäksi muistomerkissä on yhden sairaanhoitajan ja kahden Lotan nimet.

Muistomerkin jalustassa on venäjänkielinen teksti: ”Suomen tasavallan ja Venäjän federaation hallitusten välisen sopimuksen mukaisesti sotilashautausmaan alue, johon on haudattu 130 suomalaista sotilasta, palautettiin ja vuonna 2018 pystytettiin muistomerkki, johon heidät on luetteloitu”.

Kirkko

Käkisalmen kirkko on viimeiset vuodet seisonut tyhjillään, sillä toiminta kiellettiin kaupungin toimesta rakennuksen huonosta kunnosta johtuen. Rakennukseen on uusittu katto, ovet ja ikkunat mutta sisällä muutoksia ei ole näkynyt, vaan rakennustarvikkeet ovat pysyneet samoilla paikoilla.

Ikkunasta otettu sisäkuva kirkosta

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Приозерск – Priozersk

Sankarihautausmaan koordinaatit:

61.0294, 30.06443

Google maps street view

Street vie näkymässä Käkisalmen kivikirkon sankarihautausmaan vanha muistomerkki.

Google maps street view

Street view näkymän keskellä edessä sankarihautausmaan uusi muistomerkki. Uudesta muistomerkistä ylöspäin sähkölinjan suuntaisesti, näkyy vanha muistomerkki, jonka huipulla on risti.

Similar Posts

  • Tammiston hautausmaa

    Minulta kysyttiin miksi sivuillani ei ole mainittu Viipurin Tammisuolla sijaitsevaa Tammiston sankarihautausmaata ja lyhyt vastaus on, ettei Tammistolla ole sankarihautausmaata. Olen etsinyt tietoa ja vaikka Karjalansankarihaudat sivuston mukaan siellä sijaitsi vuoden 1918 vapaussodan sankarivainajien hautausmaa ei tuo tieto pidä paikkaansa. Sivustolla myös sanotaan, että siellä sijaitsi talvisodan sankarivainajien hautausmaa mutta myöhemmin sivulla lukee: Vuonna 1942…

  • |

    Johannes 

    Luovutetussa Karjalassa, Johanneksessa on kaksi sankarivainajien hauta-aluetta, toinen sijaitsee välirauhan aikana puretun kirkon lähellä ja toinen noin kilometrin päässä Ristimäen uudella hautausmaalla. Johanneksen kahdelle sankarihautausmaalle on haudattu yhteensä 18 vapaussodan ja 227 viime sotien sankarivainajaa.

  • |

    Soanlahti

    Juhannuksena 1920 paljastettiin Soanlahdella sankaripatsas vapaussodan sankarivainajille, suuren ihmispaljouden läsnä ollessa. Tuo sankaripatsas oli korkea kapea paasi, jonka huipulla oli kivinen pallo. Patsaan etupuolella oli Karjalan vaakuna, jonka alla oli kymmenen kaatuneen nimet. Patsaaseen oli myös kaiverrettu teksti: ”Eestä lain vapauden ja isänmaan”.

  • |

    Saunaan Laatokan rannalle

    Uuksun kylä, entisessä Salmin pitäjässä, sijaitsee Uuksunjoen suulla Pitkäranta – Salmi -maantien varrella. Suomen aikana alueella oli kaksi kylää; Ylä-Uuksu, jossa asui reilut 400 asukasta ja Ala-Uuksu, jossa oli reilut 500 asukasta.
    Maanviljelys oli alueen pääasiallinen elinkeino mutta alueella harjoitettiin myös karjataloutta, kalastusta, metsästystä ja myös teollisuutta löytyi.

  • | |

    Putinin kaverille ropoja

    Olen aiemmin jo täällä blogissa kirjoittanut, että suosikki paikkakuntani luovutetussa Karjalassa on Käkisalmi. Yhden postauksen nimi jopa on: Rakkauteni Käkisalmi. Käkisalmeen pääsi Pietarista helposti ja nopeasti junalla ja Käkisalmessa on kauniit maisemat, sekä Vuoksen että Laatokan rannoilla, niin mitä muuta ihminen vapaapäivistä toivoo? No, hyvän majapaikan tietenkin ja sellainenkin Käkisalmesta Laatokan rannalta löytyy. Tochka na…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *