|

Jääski, Enso 

Enson Vastasmäkeen on haudattu 115 viime sotien kaatunutta.

Hauta-alue vihittiin käyttöön ensimmäisten sankarihautajaisten yhteydessä 25.12.1939.
Sankarihautausmaalla ei ollut muistomerkkiä tai kiviä vaan valkoinen iso puuristi. Lisäksi jokaisella haudalla oli pienet puuristit.

Enson valtauksen vuosipäivänä suoritetusta juhlatilaisuudesta. Juhlayleisöä Enson tiellä matkalla sankarihaudoille.
Enso 1942.08.21
Sankarihaudoilla.
Enso 1942.08.21
Kenraalimajuri Pajari laskee seppeleen haudalle.
Enso 1942.08.21
Sankarihaudoilla.
Enso 1942.08.21

Heti alueiden pakkoluovutuksen jälkeen syksyllä 1944 venäläiset tuhosivat hauta-alueen, poistaen ristit ja lanaten alueen. Sankarihautausmaan alueesta tehtiin perunapelto ja myöhemmin alue metsittyi.

Nykyaika

Kun paluu luovutetuille alueille tuli mahdolliseksi hauta-alueen paikkaa oli mahdotonta tunnistaa ja tiedot sen sijainnista olivat ristiriitaisia. Vuonna 1993 perustettu Enson sankarihautatoimikunta suoritti alueella kaivauksia, joissa löydettiin arkun osia ja näin hauta-alueen paikka saatiin varmistettua..

Muistomerkin perustukseen tarvittavat materiaalit tehtiin kokoamista vaille valmiiksi Imatralla rakennusliike Evälahden toimesta ja heidän rahoittamamanaan. Rakennusliike Lipsanen puolestaan lahjoitti salaojatarpeet ja eristeet.  Muistomerkin suunnitteli DI Timo Lehtoviita ja tämän yli kolme metrisen valkobetonisen sankariristin valmisti Lakan Betoni.

Sankariristiä ei saatu pystytettyä suunnitellusti, sillä Venäjän rajaviranomaiset pysäyttivät muistomerkin matkan rajalla mutta toisella yrityksellä muistomerkki pääsi rajan yli ja määränpäähän. Sankariristi pystytettiin paikalleen vuonna 1994 vain puutarhuri Ahti Arposen suunnittelema maisemointi jäi vuoden 1995 kevääseen ja kesään. 

Valkobetonisessa sankariristissä on isolla Pro patria ja alempana metallilaatta, jossa on teksti: ”Sodissa 1939-40 ja 1941-44 / kaatuneiden / suomalaisten / sankarivainajien / hautausmaa” ja toisessa pienemmässä laatassa sama venäjäksi.

Juhlallisessa vihkijäistilaisuudessa 2.7.1995 muistomerkin vihki rovasti Kalervo Seppänen, joka on itsekin ensolaisia. Juhlatoimikunnan puheenjohtaja Erkki Seppänen sanoi puheessaan: ”Tämä muistomerkki on kiitollisuudenosoitus niille miehille ja naisille, jotka lepäävät tämän ristin alla ja samalla Sankariristi on myös viesti, että heitä ei ole unohdettu”.

Tilaisuudessa muistomerkki luovutettiin Svetogorskin kaupungille ja sen vastaanotti kaupunginjohtaja Gennadi Glazov. Tilaisuudessa puhuivat Viipurin apulaiskaupunginjohtaja Boris Bevzov ja Imatran kaupunginjohtaja Jarkko Paronen. Enso-Gutzeitin puheenvuoron käytti Jorma Ignatius, joka muistutti, että paikkakunta sai Enso nimensä paikkakunnalle vuonna 1887 perustetun tuotantolaitoksen mukaan. Tilaisuudessa kuultiin myös valtiovallan tervehdys, jonka toi kansanedustaja Sinikka Hurskainen. Vihkijäistilaisuuden lopuksi oli Vastamäen kansakoululla Enson Marttojen järjestämä kahvitilaisuus.

Kirkon alue ja sankarihautausmaa ovat nykyisin pienteollisuusaluetta. Sankarihautausmaa on lukitun portin takana mutta sinne pääsee käymään viereisen teollisuuslaitoksen väen ollessa töissä.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Светогорск – Svetogorsk

Sankarihautausmaan koordinaatit:

61.10112, 28.87566

Google maps street view

Street view ei näytä sankarihautausmaata, joka sijaitsee pienteollisuusalueella mutta kuvassa näkyy TV torni, jonka alaosa on Enson kirkon torni. Sankarihautausmaa sijaitsee noin 50 metriä kirkontornista oikealle.

Similar Posts

  • |

    Vuoksenranta

    Vuoksenrannan sankarihautausmaalle on haudattu 111 sankarivainajaa.
    Vuoksenrannan sankarivainajat haudattiin arkkitehti Wäinö Keinäsen suunnitteleman ja vuonna 1935 valmistuneen punatiilikirkon viereen. Sodan aikana sankarihautajaiset olivat suurimpia tilaisuuksia mitä kirkonmäellä järjestettiin.

  • |

    Terijoki

    Rintamakirjeenvaihtaja Veikko Itkonen oli Terijoella, kun se saatiin vallattua takaisin jatkosodan alussa ja hän kirjoitti seuraavaa:
    ”Luterilaisen kirkon ympärillä oleva kaunis puisto on muutettu huvittelupaikaksi. Käytävien reunamille on istutettu kirkkaan punaisia kukkia ja niiden keskelle kannettu kirkuvan vihreitä penkkejä. Sankaripatsas on poistettu eikä siitä näy lähistöllä jälkeäkään.

    Itse kirkosta on purettu torni, joten rakennuksen ulkonäkö on huomattavasti muuttunut. Kirkon seinässä olevat venäläiset kirjaimet kertovat, millaisia tarkoitusperiä temppeli on Kuusisen hallituskaupungissa palvellut: Kino-Teatteri”

  • |

    Terijoen huvilat

    Venäjälle pakkoluovutetuista alueista on paljon ”kultaisia muistoja” ja osa muistoista liittyy Terijokeen. Moni on myös kuullut tarinoita Terijoen lomista, vaikka itse ei siellä koskaan olisikaan käynyt. Terijoki tunnettiin pitkistä, kauniista hiekkarannoistaan ja pitsihuviloistaan. Suurruhtinaskunnan aikana kesäisin alueen huvilat täyttyivät Pietarin yläluokasta, jolloin Terijoen asukasluku noin kymmenkertaistui. Terijoki alkoi vilkastua, kun Pietarin ja Viipurin välinen rautatie…

  • |

    Säkkijärven kenttähautausmaa

    Säkkijärven kenttähautausmaahan on haudattu 104 tunnistamatonta talvisodan sankarivainajaa. Säkkijärven kenttähautausmaan perustettiin kesällä 1941, kun suomalaiset joukot valtasivat alueen takaisin jatkosodan alkuvaiheessa. Alueen takaisinvallanneita sotilaita kohtasi kammottava näky, sillä venäläiset olivat haudanneet talvisodan loppuhetkien taisteluissa kaatuneet vainajat kuolinpaikoilleen niin huonosti, että osa vainajista oli edelleen osittain näkyvissä maan pinnalla. Suomalaiset tekivätkin ison työn, sillä he kaivoivat…

  • |

    Siviilejä sotavangeiksi 

    Pajalta käänsin Nivan nokan kohti Salmin sankarihautausmaata, jonne haudattiin jo vapaussodan sankarivainajat vuonna 1918 ja myöhemmin heille pystytettiin, kivinen korkea muistomerkki, joka oli ympäröity ketjuilla. Neuvostoaikana suomalaisten muisto haluttiin hävittää ja ensimmäisinä tuhottiin sotilashautausmaat ja Salmistakin vapaussodan muistomerkki hävitettiin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *