|

Harlu

Harlun sankarihautausmaahan on haudattu 102 talvi- ja jatkosodan harlulaista sankarivainajaa, joista yksi on lotta Anna Ahonen, joka kuoli 15.3.1940 Harlun suojeluskuntatalon tulipalossa. 143 kaatunutta harlulaista on haudattu Suomen puolella oleviin sankarihautoihin.

Vapaussodan sankarivainajia Harluun ei ole haudattu, sillä vapaussodan aikana Harlun kuntaa ei ollut vielä olemassa, vaan se aloitti toimintansa vasta 1.8.1922.

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Harlussa sankarivainajat haudattiin kirkon läheisyyteen perustettuun sankarihautausmaahan. Kun alueet jouduttiin luovuttamaan, oli jokaisella sankarihaudalla valkoinen risti. Neuvostoaikana sankarihautausmaa tuhottiin ja päälle haudattiin venäläisiä vainajia mistä johtuen sankarihautausmaan tarkkaa paikkaa ei pysty enää määrittämään.

Nykypäivä

Alkuperäinen sankarihautausmaa on jäänyt melkein kokonaan venäläisten hautojen alle.

Harlun sankarivainajien muistomerkki vihittiin 8.6.1996. Mustasta Pitkärannan marmorista veistetty noin kaksi metriä korkea muistomerkki muistuttaa karjalaisten soitosta ja laulusta, kantelemaisella muodollaan. Muistomerkin suunnitteli Harlun pitäjäseura yhteistyössä Pitkärannan kiviveistämön kanssa, joka myös valmisti muistomerkin. Muistomerkissä on teksti: ”Harlun sankarivainajien muistolle” ja sama venäjäksi, jonka alla on vuosiluvut 1939-1944.

Muistomerkin vihkimistilaisuus alkoi Suomen ja Harlun lippujen saapumisella kansallispukuisten airuiden saattelemana. Virren ”Siunaa ja varjele meitä” jälkeen rovasti Eino Vauramo puhui ja vihki muistomerkin. Puheessaan Vauramo muistutti mieliin Suomen ihmeen eli selviytymisen ylivoimaista vihollista vastaan, sekä jälkipolvien kiitollisuuden vapaana säilyneestä maasta. Harlun pitäjäseuran puheenjohtaja Martti Kervinen puhui velvollisuudestamme sankarivainajia ja heidän muistonsa vaalimista kohtaan. Tilaisuuden lopuksi muistomerkille laskettiin kukkatervehdyksiä ja seppeleitä.

Tiedot


Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Харлу – Harlu

Sankarihautausmaan koordinaatit:

61.800142, 30.959735

Matkapäiväkirja Harlu

Similar Posts

  • |

    En osaa pelätä

    Rautu sijaitsee vain pienen matkan päässä isosta tiestä, jota pitkin usein ajelin ja siksi usein myös poikkesin Raudun sankarihautausmaalle. Aikoinaan alue oli hautausmaa, jonka läheisyydessä oli kirkko. Neuvostotavan mukaan myös Raudun sankarihautausmaalta poistettiin muistomerkit ja vapaussodan sankarihautausmaan päälle rakennettiin taloja ja rakentamisen yhteydessä myös osa viime sotien sankarihautausmaasta tuhoutui. Vanhan hautausmaan alueelle neuvostoaikana myös haudattiin…

  • |

    Pihakaivot kunniaan

    Taas oli kaunis kuuma aurinkoinen päivä, kun ajelin Soanlahdelle. Tie oli hyväkuntoista hiekkatietä, joten matkanteko eteni vauhdikkaasti. Olin lukenut että, Suomen aikaan Soanlahti oli harvaan asuttu pitäjä. Suurin osa pitäjästä oli metsää ja joutomaata. En siksi edes isoa taajamaa etsinyt, kun nykyisin kaikki paikat ovat näivettyneet, myös ne jotka Suomen aikaan olivat vireitä ja elinvoimaisia.

  • |

    Voitonpäivää pakoon

    Voitonpäivä teki tuloaan ja kun kyse ei ole minun suosikkipäivästäni halusin pois Pietarista, mahdollisimman kauaksi paraatista ja muista juhlallisuuksista, sillä luulin, että Viipurissa ei ole paraatia.

    Katsoin missä Vahvialan sankarihautausmaa sijaitsee ja hävetti etten ollut edes sitä aiemmin katsonut, sillä käyn Viipurissa usein ja Vahvialahan on ihan naapurissa!

  • |

    Käkisalmen kivikirkon sankarihautausmaa 

    Käkisalmen kivikirkon viereen on haudattu 130 jatkosodan sankarivainajaa. Talvisodan viisi sankarivainajaa, oli haudattu Käkisalmen vanhalle hautausmaalle, jossa oli myös vapaussodan sankarihautausmaa. Jatkosodan sytytty päätettiin uusi sankarihautausmaa perustaa arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitteleman ja vuonna 1930 vihityn kirkon viereen.

  • |

    Ihantala 

    Sodan aikana Ihantalassa tehtiin talkoilla hautausmaa oman seurakunnan sankarivainajille. Hautausmaan suunnitteli kirkkoherra Suomi Huolila tullessaan rintamalta lomalle Ihantalaan. Sankarihaudat sijaitsivat muutaman kymmenen metrin päässä vuonna 1927 valmistuneesta kirkosta, jonka venäläiset purkivat välirauhan aikana ja siirsivät tuntemattomaksi jääneeseen paikkaan. 

  • |

    Soanlahti

    Juhannuksena 1920 paljastettiin Soanlahdella sankaripatsas vapaussodan sankarivainajille, suuren ihmispaljouden läsnä ollessa. Tuo sankaripatsas oli korkea kapea paasi, jonka huipulla oli kivinen pallo. Patsaan etupuolella oli Karjalan vaakuna, jonka alla oli kymmenen kaatuneen nimet. Patsaaseen oli myös kaiverrettu teksti: ”Eestä lain vapauden ja isänmaan”.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *