|

Harlu

Harlun sankarihautausmaahan on haudattu 102 talvi- ja jatkosodan harlulaista sankarivainajaa, joista yksi on lotta Anna Ahonen, joka kuoli 15.3.1940 Harlun suojeluskuntatalon tulipalossa. 143 kaatunutta harlulaista on haudattu Suomen puolella oleviin sankarihautoihin.

Vapaussodan sankarivainajia Harluun ei ole haudattu, sillä vapaussodan aikana Harlun kuntaa ei ollut vielä olemassa, vaan se aloitti toimintansa vasta 1.8.1922.

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Harlussa sankarivainajat haudattiin kirkon läheisyyteen perustettuun sankarihautausmaahan. Kun alueet jouduttiin luovuttamaan, oli jokaisella sankarihaudalla valkoinen risti. Neuvostoaikana sankarihautausmaa tuhottiin ja päälle haudattiin venäläisiä vainajia mistä johtuen sankarihautausmaan tarkkaa paikkaa ei pysty enää määrittämään.

Nykypäivä

Alkuperäinen sankarihautausmaa on jäänyt melkein kokonaan venäläisten hautojen alle.

Harlun sankarivainajien muistomerkki vihittiin 8.6.1996. Mustasta Pitkärannan marmorista veistetty noin kaksi metriä korkea muistomerkki muistuttaa karjalaisten soitosta ja laulusta, kantelemaisella muodollaan. Muistomerkin suunnitteli Harlun pitäjäseura yhteistyössä Pitkärannan kiviveistämön kanssa, joka myös valmisti muistomerkin. Muistomerkissä on teksti: ”Harlun sankarivainajien muistolle” ja sama venäjäksi, jonka alla on vuosiluvut 1939-1944.

Muistomerkin vihkimistilaisuus alkoi Suomen ja Harlun lippujen saapumisella kansallispukuisten airuiden saattelemana. Virren ”Siunaa ja varjele meitä” jälkeen rovasti Eino Vauramo puhui ja vihki muistomerkin. Puheessaan Vauramo muistutti mieliin Suomen ihmeen eli selviytymisen ylivoimaista vihollista vastaan, sekä jälkipolvien kiitollisuuden vapaana säilyneestä maasta. Harlun pitäjäseuran puheenjohtaja Martti Kervinen puhui velvollisuudestamme sankarivainajia ja heidän muistonsa vaalimista kohtaan. Tilaisuuden lopuksi muistomerkille laskettiin kukkatervehdyksiä ja seppeleitä.

Tiedot


Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Харлу – Harlu

Sankarihautausmaan koordinaatit:

61.800142, 30.959735

Matkapäiväkirja Harlu

Similar Posts

  • |

    Viikonloppu ilman raivaussahaa jatkuu

    Viikonloppu venäläisen työkaverini kanssa jatkui. Minulla päivät Venäjällä alkoivat käydä niin vähiin, että päivät pystyi jo laskemaan yhden käden sormilla. Viimeiselle päivälle ennen paluuta Pietariin, olin suunnitellut, että käymme katsomassa Vuokselan sankarihautausmaan ja matkalla sinne pysähdyimme Kiviniemen sillan kupeeseen lounaalle. Kiviniemi Vuoksi ja sen voima oli Suomen kansan tietoisuuteen tullut jo Kalevalan kautta. Kun Väinämöinen…

  • |

    Säkkijärvi

    Kirkkotarha, jossa Säkkijärven sankarihautausmaa sijaitsi, oli neuvostoaikana tuhottu kokonaan ja jätetty oman onnensa nojaan. 1990 -luvun alkupuolella Säkkijärvi-säätiö raivasi kirkon vieressä olleen sankarihauta-alueen ja pystytti sinne Lauri Nikusen suunnitteleman muistomerkin. Juhlallinen muistomerkin vihkiäistilaisuus oli 11.7.1993, jonka jälkeen on Säkkijärvellä järjestetty muistohetki aina heinäkuun toisena sunnuntaina.

  • |

    Äyräpää

    Äyräpään sankarihautausmaalle on haudattu 76 Äyräpään sankarivainajaa ja viereen perustetulle kenttähautausmaalle 99 tunnistamatonta suomalaista sankarivainajaa. Molempien sotien päätyttyä Äyräpäähän on myös venäläisten toimesta haudattu, sekä suomalaisia, että venäläisiä sotilaita, joten kukaan ei tiedä, kuinka monen kaatuneen viimeinen leposija Äyräpää todellisuudessa on.

  • |

    Koivisto 

    Koiviston sankarihautausmaahan on haudattu 102 sankarivainajaa. Koiviston sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1904 valmistuneen Josef Stenbäckin suunnitteleman kirkon viereen. Sankarihautausmaa vihittiin käyttöön jatkosodan aikana, takaisinvaltauksen ensimmäisenä vuosipäivänä 6.9.1942, jonka jälkeen talvisodassa ja jatkosodan alussa muualle haudattuja koivistolaisia alettiin siirtämään kotiseudun multiin.

  • |

    Rautu 

    Raudun sanakarihautausmaalle on siunattu 23 vapaussodan ja 159 viime sotien sankarivainajaa.
    Rautulaiset pystyttivät veljeshaudalle Ilmari Wirkkalan suunnitteleman sankaripatsaan, johon oli kultakirjaimin kirjoitettu kaatuneitten nimet, sekä teksti: ”Raudun sankarit, rajavartijat Suomen, kaatuneet Karjalan kilpeä kantaen, Isänmaan eestä 1918”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *