|

Harlu

Harlun sankarihautausmaahan on haudattu 102 talvi- ja jatkosodan harlulaista sankarivainajaa, joista yksi on lotta Anna Ahonen, joka kuoli 15.3.1940 Harlun suojeluskuntatalon tulipalossa. 143 kaatunutta harlulaista on haudattu Suomen puolella oleviin sankarihautoihin.

Vapaussodan sankarivainajia Harluun ei ole haudattu, sillä vapaussodan aikana Harlun kuntaa ei ollut vielä olemassa, vaan se aloitti toimintansa vasta 1.8.1922.

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Harlussa sankarivainajat haudattiin kirkon läheisyyteen perustettuun sankarihautausmaahan. Kun alueet jouduttiin luovuttamaan, oli jokaisella sankarihaudalla valkoinen risti. Neuvostoaikana sankarihautausmaa tuhottiin ja päälle haudattiin venäläisiä vainajia mistä johtuen sankarihautausmaan tarkkaa paikkaa ei pysty enää määrittämään.

Nykypäivä

Alkuperäinen sankarihautausmaa on jäänyt melkein kokonaan venäläisten hautojen alle.

Harlun sankarivainajien muistomerkki vihittiin 8.6.1996. Mustasta Pitkärannan marmorista veistetty noin kaksi metriä korkea muistomerkki muistuttaa karjalaisten soitosta ja laulusta, kantelemaisella muodollaan. Muistomerkin suunnitteli Harlun pitäjäseura yhteistyössä Pitkärannan kiviveistämön kanssa, joka myös valmisti muistomerkin. Muistomerkissä on teksti: ”Harlun sankarivainajien muistolle” ja sama venäjäksi, jonka alla on vuosiluvut 1939-1944.

Muistomerkin vihkimistilaisuus alkoi Suomen ja Harlun lippujen saapumisella kansallispukuisten airuiden saattelemana. Virren ”Siunaa ja varjele meitä” jälkeen rovasti Eino Vauramo puhui ja vihki muistomerkin. Puheessaan Vauramo muistutti mieliin Suomen ihmeen eli selviytymisen ylivoimaista vihollista vastaan, sekä jälkipolvien kiitollisuuden vapaana säilyneestä maasta. Harlun pitäjäseuran puheenjohtaja Martti Kervinen puhui velvollisuudestamme sankarivainajia ja heidän muistonsa vaalimista kohtaan. Tilaisuuden lopuksi muistomerkille laskettiin kukkatervehdyksiä ja seppeleitä.

Tiedot


Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Харлу – Harlu

Sankarihautausmaan koordinaatit:

61.800142, 30.959735

Matkapäiväkirja Harlu

Similar Posts

  • |

    Matkan varrella

    Kävin aika usein Viipurissa ja Kanneljärvi oli siinä matkan varrella, kun Pietarista ajelin, niin toisinaan kävin Kanneljärven kirkolla vain ajamassa lenkin, jonka jälkeen jatkoin matkaa. Tälläkin kertaa sankarihautausmaa ja sen ympäristö olivat kauniit ja hyvässä kunnossa, kuten joka kerta, kun Kanneljärvelle olen käynyt. Paikallinen seurakunta huolehti alueesta esimerkillisesti. Otin sankarihautausmaan muistomerkistä kuvan ja muutamia muitakin…

  • |

    Kaukola 

    Kaukolaan on haudattu 19 vapaussodan ja 142 viime sotien sankarivainajaa. Vapaussodan sankaripatsas paljastettiin Kaukolassa elokuussa 1921. Tilaisuuteen oli saapunut niin paljon väkeä, että jumalanpalveluksen ajaksi kaksi kolmasosaa ihmisistä joutui jäämään ulos, sillä he eivät mahtuneet sisälle kirkkoon.

  • |

    Sakkola

    Sakkolaan on haudattu 20 vapaussodan ja noin 120 viime sotien sankarivainajaa.
    Sakkolan kirkonkylän nuorisoseura alkoi sisällissodan päätyttyä syksyllä 1918 puuhaamaan muistomerkkiä sankarihaudalle. Muistomerkin valmisti Kiviveistämö Oy Granit yrityksen taiteilijan Ilmari Wirkkalan suunnitelman mukaan.

  • |

    Viikonloppu ilman raivaussahaa 

    Viisi vuotta Pietarissa olivat menneet todella nopeasti. Seuraavalla viikolla, viiden vuoden työsopimukseni ja työviisumini olivat umpeutumassa ja oli aika palata Suomeen. Oli käynyt selväksi, että en kerkeäisi kesän aikana käymään jokaisella meidän sankarihautausmaalla, vaikka se oli ollut tavoitteeni, niin päätin viettää viimeisen viikonlopun luovutetussa Karjalassa ilman raivaussahaa. Otin mukaani viikonlopun viettoon noin 60-vuotiaan venäläisen työkaverin,…

  • |

    Uusi tuttavuus

    En muista kuulleeni Hiitola nimistä paikkakuntaa ennen kuin asuessani Pietarissa aloin etsiä tietoa luovutetussa Karjalassa sijaitsevista sankarihautausmaista. Siltä varalta, että jollain toisella on sama tilanne, niin kirjoitan tähän pienen tietoiskun Hiitolasta. Hiitola on Laatokan länsirannikon keskiosassa sijaitseva Laatokan rantapitäjä. Hiitolan läpi virtaa Hiitolanjoki, joka laskee Laatokkaan. Suomen aikaan Hiitola oli tyypillinen karjalainen maanviljelyspitäjä, jossa asukkaita ennen…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *