|

Jääski, Enso 

Enson Vastasmäkeen on haudattu 115 viime sotien kaatunutta.

Hauta-alue vihittiin käyttöön ensimmäisten sankarihautajaisten yhteydessä 25.12.1939.
Sankarihautausmaalla ei ollut muistomerkkiä tai kiviä vaan valkoinen iso puuristi. Lisäksi jokaisella haudalla oli pienet puuristit.

Enson valtauksen vuosipäivänä suoritetusta juhlatilaisuudesta. Juhlayleisöä Enson tiellä matkalla sankarihaudoille.
Enso 1942.08.21
Sankarihaudoilla.
Enso 1942.08.21
Kenraalimajuri Pajari laskee seppeleen haudalle.
Enso 1942.08.21
Sankarihaudoilla.
Enso 1942.08.21

Heti alueiden pakkoluovutuksen jälkeen syksyllä 1944 venäläiset tuhosivat hauta-alueen, poistaen ristit ja lanaten alueen. Sankarihautausmaan alueesta tehtiin perunapelto ja myöhemmin alue metsittyi.

Nykyaika

Kun paluu luovutetuille alueille tuli mahdolliseksi hauta-alueen paikkaa oli mahdotonta tunnistaa ja tiedot sen sijainnista olivat ristiriitaisia. Vuonna 1993 perustettu Enson sankarihautatoimikunta suoritti alueella kaivauksia, joissa löydettiin arkun osia ja näin hauta-alueen paikka saatiin varmistettua..

Muistomerkin perustukseen tarvittavat materiaalit tehtiin kokoamista vaille valmiiksi Imatralla rakennusliike Evälahden toimesta ja heidän rahoittamamanaan. Rakennusliike Lipsanen puolestaan lahjoitti salaojatarpeet ja eristeet.  Muistomerkin suunnitteli DI Timo Lehtoviita ja tämän yli kolme metrisen valkobetonisen sankariristin valmisti Lakan Betoni.

Sankariristiä ei saatu pystytettyä suunnitellusti, sillä Venäjän rajaviranomaiset pysäyttivät muistomerkin matkan rajalla mutta toisella yrityksellä muistomerkki pääsi rajan yli ja määränpäähän. Sankariristi pystytettiin paikalleen vuonna 1994 vain puutarhuri Ahti Arposen suunnittelema maisemointi jäi vuoden 1995 kevääseen ja kesään. 

Valkobetonisessa sankariristissä on isolla Pro patria ja alempana metallilaatta, jossa on teksti: ”Sodissa 1939-40 ja 1941-44 / kaatuneiden / suomalaisten / sankarivainajien / hautausmaa” ja toisessa pienemmässä laatassa sama venäjäksi.

Juhlallisessa vihkijäistilaisuudessa 2.7.1995 muistomerkin vihki rovasti Kalervo Seppänen, joka on itsekin ensolaisia. Juhlatoimikunnan puheenjohtaja Erkki Seppänen sanoi puheessaan: ”Tämä muistomerkki on kiitollisuudenosoitus niille miehille ja naisille, jotka lepäävät tämän ristin alla ja samalla Sankariristi on myös viesti, että heitä ei ole unohdettu”.

Tilaisuudessa muistomerkki luovutettiin Svetogorskin kaupungille ja sen vastaanotti kaupunginjohtaja Gennadi Glazov. Tilaisuudessa puhuivat Viipurin apulaiskaupunginjohtaja Boris Bevzov ja Imatran kaupunginjohtaja Jarkko Paronen. Enso-Gutzeitin puheenvuoron käytti Jorma Ignatius, joka muistutti, että paikkakunta sai Enso nimensä paikkakunnalle vuonna 1887 perustetun tuotantolaitoksen mukaan. Tilaisuudessa kuultiin myös valtiovallan tervehdys, jonka toi kansanedustaja Sinikka Hurskainen. Vihkijäistilaisuuden lopuksi oli Vastamäen kansakoululla Enson Marttojen järjestämä kahvitilaisuus.

Kirkon alue ja sankarihautausmaa ovat nykyisin pienteollisuusaluetta. Sankarihautausmaa on lukitun portin takana mutta sinne pääsee käymään viereisen teollisuuslaitoksen väen ollessa töissä.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Светогорск – Svetogorsk

Sankarihautausmaan koordinaatit:

61.10112, 28.87566

Google maps street view

Street view ei näytä sankarihautausmaata, joka sijaitsee pienteollisuusalueella mutta kuvassa näkyy TV torni, jonka alaosa on Enson kirkon torni. Sankarihautausmaa sijaitsee noin 50 metriä kirkontornista oikealle.

Similar Posts

  • |

    Säkkijärvi

    Kirkkotarha, jossa Säkkijärven sankarihautausmaa sijaitsi, oli neuvostoaikana tuhottu kokonaan ja jätetty oman onnensa nojaan. 1990 -luvun alkupuolella Säkkijärvi-säätiö raivasi kirkon vieressä olleen sankarihauta-alueen ja pystytti sinne Lauri Nikusen suunnitteleman muistomerkin. Juhlallinen muistomerkin vihkiäistilaisuus oli 11.7.1993, jonka jälkeen on Säkkijärvellä järjestetty muistohetki aina heinäkuun toisena sunnuntaina.

  • |

    Matkan varrella

    Kävin aika usein Viipurissa ja Kanneljärvi oli siinä matkan varrella, kun Pietarista ajelin, niin toisinaan kävin Kanneljärven kirkolla vain ajamassa lenkin, jonka jälkeen jatkoin matkaa. Tälläkin kertaa sankarihautausmaa ja sen ympäristö olivat kauniit ja hyvässä kunnossa, kuten joka kerta, kun Kanneljärvelle olen käynyt. Paikallinen seurakunta huolehti alueesta esimerkillisesti. Otin sankarihautausmaan muistomerkistä kuvan ja muutamia muitakin…

  • |

    Kuolemajärvi 

    Ennen sotaa pitäjässä asui runsaat 5000 ihmistä, joista sodassa kaatui 244 eli lähes 5% väestöstä. Sankarivainajista 91 on haudattu Kuolemanjärven kirkon sankarihautausmaahan. Kuolemajärven sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1903 valmistuneen, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman graniittikirkon viereen. Talvisodan alussa, 8.12.1939 suomalaisjoukot vetäytyessään räjäyttivät kirkon tornin, jotta venäläiset eivät olisi voineet käyttää tornia tähystys- ja tulenjohtopaikkana.  Kun alueet jouduttiin…

  • |

    Uusi tuttavuus

    En muista kuulleeni Hiitola nimistä paikkakuntaa ennen kuin asuessani Pietarissa aloin etsiä tietoa luovutetussa Karjalassa sijaitsevista sankarihautausmaista. Siltä varalta, että jollain toisella on sama tilanne, niin kirjoitan tähän pienen tietoiskun Hiitolasta. Hiitola on Laatokan länsirannikon keskiosassa sijaitseva Laatokan rantapitäjä. Hiitolan läpi virtaa Hiitolanjoki, joka laskee Laatokkaan. Suomen aikaan Hiitola oli tyypillinen karjalainen maanviljelyspitäjä, jossa asukkaita ennen…

  • |

    Evakkohelvetti 

    Kurkijoelle ajelin illalla ja ihmettelin miten kesällä voi olla niin pimeää mutta koko taivas oli tummissa pilvissä. Tie oli huonossa kunnossa ja kaiken muun lisäksi vielä ajoin vahingossa väärälle tielle. Tien laidassa oli aina välillä kylttejä, joissa kerrottiin tien olevan ajokiellossa ja, että jokainen ajaa siellä omalla vastuullaan tien huonosta kunnosta johtuen. Jos näin kerrotaan…

  • |

    Käkisalmen markkinoilla

    ”Kun Käkisalmen markkinoilta ennen sotia väärän vitosen isä toi kotia. Sanoi, että raha meille onnen suo, rikkautta, rakkautta pirttiin tuo…” lauloi Veikko Lavi itse kirjoittamassaan Väärä vitonen laulussa. Suomen aikaan Käkisalmen markkinat olivat käsite ja kuuluisa tapahtuma Kannaksella, jonne saavuttiin pitkistäkin matkoista, koko perheen voimin. Markkinat tarjosivat maaseudun väestölle tilaisuuden myydä tuotteitaan kaupunkilaisille ja vastaavasti…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *