|

Vahviala

Vahvialaan on haudattu noin 75 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa.

Vahvialan hautausmaa Rauhamaa perustettiin vuonna 1915. Kahden hehtaarin suuruiselle hautausmaalle on haudattu noin 800 seurakunnan jäsentä. Keskelle hautausmaa-aluetta perustettiin sankarihautausmaa vuonna 1940 ja sinne on haudattu vuosien 1939-1944 vahvialaiset sankarivainajat.

Vahvialan ensimmäinen sankarivainaja oli Armas Kupsu, joka kaatui Kuolemanjärven Summassa 3.12.1939 ja kuolinilmoituksen perusteella hänet haudattiin Rauhamaan sankarihautaan 13.12.1939. Rauhamaan hautapaikkaluettelossa viimeisenä on Eino Ylärakkola, jonka samainen luettelo kertoo kaatuneen 18.6.1944 mutta ei ole varmuutta haudattiinko hänet Vahvialaan, vaikka nimi on hautapaikkaluettelossa mainittu. Vahvialaan annettiin evakuointimääräys 18.6.1944, osa väestöstä lähti alueelta muutama päivä sen jälkeen.

Nykyaika

Vuonna 1993 Vahviala-seura sai entisen sankarihautausmaan alueelta 15×20 metrin alueen hallintaansa Viipurin kaupunginhallituksen luvan myötä. Vahvialan sankarivainajille pystytettiin muistomerkki vuonna 1996. Luonnonkiveen kiinnitetyn muistolaatan suunnitteli Pentti Sipiläinen. Laatassa lukee: ”Vahvialan sankarivainajille / Vahviala- seura” ja alla on sama teksti venäjäksi.

Sankarivainajien muistomerkin paljastustilaisuudessa puhui Erkki Ihalainen, joka sanoi:
”Sankaritekojen arvoa on vaikea määritellä niiden tapahtuma hetkellä, mutta aika antaa etäisyyttä, jolloin tajutaan tekojen merkitys. Jos ajattelemme vaihtoehtoja, mitä olisi ollut tarjolla ilman näitten sotilaitten uhria, tulemme vakuuttuneiksi silloisten tekojen oikeellisuudesta. Vaikka uhri oli raskas, se kuitenkin kannatti, koska Suomi säilyi”.
Vahviala seura luovutti tilaisuudessa muistomerkin paikallisten viranomaisten hoitoon ja hallintaan.

Juhlassa kuultiin Jorma Koskelaisen ja Pertti Salon laulu esitykset Pentti Sipiläisen säestämänä ja Jouko Mynttinen esitti sankarivainajille omistetun runon. Tilaisuus päättyi seppeleenlaskuun ja yhdessä laulettuun Karjalaisten lauluun. Suomen opetusministeriö antoi rahallista avustusta muistomerkki hankkeeseen.
Vuonna 1997 muistomerkkialuetta kunnostettiin ja se ympäröitiin valkoisella aidalla.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Яшино – Jašino

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.791763, 28.449620

Matkapäiväkirja Vahviala

Similar Posts

  • Lada Niva sen olla pitää

    Nainen, Lada ja raivaussaha. Viime syksynä kiersin haravoimassa sankarihautausmaita kuljettajan kanssa ja samoin keväällä ensimmäiset kerrat. Työtäni määrittävät aikataulut, sillä tiettyjen asioiden on tapahduttava minuutilleen ja siksi haluaisin, että vapaa-ajalla asiat voisi tehdä fiilis pohjalta. Kuljettajan kanssa näin ei ollut, vaan koko ajan piti neuvotella aika-tauluja, joten päätin hankkia auton.

  • |

    Poltetun maan taktiikkaa 

    Talvisodan puolustuslinja, Mannerheim-linja, kulki Johanneksen kautta. Rintaman läheisyyden vuoksi pitäjästä oli heti sodan sytyttyä alettu evakuoida ihmisiä ja karjaa. Latoihin kerätty sato oli puitu öisin, pakattu junan vaunuihin ja viety pois samoin kuin polkupyörät ja ompelukoneet. Kun sellutehtaan veturia vietiin pois, sen jäljessä oli laite, joka irrotti ja väänsi ratakiskot. Viestimiehet purkivat jopa puhelinlangat teiden varsilta käytettäväksi muualla. Johannes oli enää vain riisuttu versio itsestään.

  • |

    Ihantala 

    Sodan aikana Ihantalassa tehtiin talkoilla hautausmaa oman seurakunnan sankarivainajille. Hautausmaan suunnitteli kirkkoherra Suomi Huolila tullessaan rintamalta lomalle Ihantalaan. Sankarihaudat sijaitsivat muutaman kymmenen metrin päässä vuonna 1927 valmistuneesta kirkosta, jonka venäläiset purkivat välirauhan aikana ja siirsivät tuntemattomaksi jääneeseen paikkaan. 

  • |

    Suomen neljänneksi suurin maalaiskunta

    Ajelin Ensosta kohti Jääskeä iloisella mielellä venäläisen popin pauhatessa radiosta. Miliisin tarkastuspisteellä morjestin siellä päivystäneille miehille, joista toinen heilautti kättä vastaukseksi. Jääsken kirkkopuistossa Matka Jääsken sankarihautausmaalle kesti vain vartin verran ja pian jo katselin siellä paikkoja. Autolta kävellessä, oli ensimmäisenä kirkon muistomerkki, jossa lukee: “Tällä paikalla sijaitsi vuosina 1844-1941 Jääsken pitäjän viides kirkko, A.F. Granstedtin…

  • |

    Uusi tuttavuus

    En muista kuulleeni Hiitola nimistä paikkakuntaa ennen kuin asuessani Pietarissa aloin etsiä tietoa luovutetussa Karjalassa sijaitsevista sankarihautausmaista. Siltä varalta, että jollain toisella on sama tilanne, niin kirjoitan tähän pienen tietoiskun Hiitolasta. Hiitola on Laatokan länsirannikon keskiosassa sijaitseva Laatokan rantapitäjä. Hiitolan läpi virtaa Hiitolanjoki, joka laskee Laatokkaan. Suomen aikaan Hiitola oli tyypillinen karjalainen maanviljelyspitäjä, jossa asukkaita ennen…

  • |

    Rajan pintaan

    Ajelin kohti Kirvua, joka sijaitsee rajavyöhykkeellä ja ilahduin, kun huomasin ettei missään näkynyt miliisejä, vaan rajalle päin kulkeva hiekkatie oli vapaa ja hyvässä kunnossa, joten painoin kaasua ja nautin vauhdin hurmasta. Olen nuoruuteni asunut Keski-Suomessa, joka on kuuluisa hienoista rallipätkistä ja niissä tuli joskus kokeiltua rallitaitoja ja edelleen tykkään, kun sora lentää ja joskus mahanpohjasta…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *