|

Vahviala

Vahvialaan on haudattu noin 75 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa.

Vahvialan hautausmaa Rauhamaa perustettiin vuonna 1915. Kahden hehtaarin suuruiselle hautausmaalle on haudattu noin 800 seurakunnan jäsentä. Keskelle hautausmaa-aluetta perustettiin sankarihautausmaa vuonna 1940 ja sinne on haudattu vuosien 1939-1944 vahvialaiset sankarivainajat.

Vahvialan ensimmäinen sankarivainaja oli Armas Kupsu, joka kaatui Kuolemanjärven Summassa 3.12.1939 ja kuolinilmoituksen perusteella hänet haudattiin Rauhamaan sankarihautaan 13.12.1939. Rauhamaan hautapaikkaluettelossa viimeisenä on Eino Ylärakkola, jonka samainen luettelo kertoo kaatuneen 18.6.1944 mutta ei ole varmuutta haudattiinko hänet Vahvialaan, vaikka nimi on hautapaikkaluettelossa mainittu. Vahvialaan annettiin evakuointimääräys 18.6.1944, osa väestöstä lähti alueelta muutama päivä sen jälkeen.

Nykyaika

Vuonna 1993 Vahviala-seura sai entisen sankarihautausmaan alueelta 15×20 metrin alueen hallintaansa Viipurin kaupunginhallituksen luvan myötä. Vahvialan sankarivainajille pystytettiin muistomerkki vuonna 1996. Luonnonkiveen kiinnitetyn muistolaatan suunnitteli Pentti Sipiläinen. Laatassa lukee: ”Vahvialan sankarivainajille / Vahviala- seura” ja alla on sama teksti venäjäksi.

Sankarivainajien muistomerkin paljastustilaisuudessa puhui Erkki Ihalainen, joka sanoi:
”Sankaritekojen arvoa on vaikea määritellä niiden tapahtuma hetkellä, mutta aika antaa etäisyyttä, jolloin tajutaan tekojen merkitys. Jos ajattelemme vaihtoehtoja, mitä olisi ollut tarjolla ilman näitten sotilaitten uhria, tulemme vakuuttuneiksi silloisten tekojen oikeellisuudesta. Vaikka uhri oli raskas, se kuitenkin kannatti, koska Suomi säilyi”.
Vahviala seura luovutti tilaisuudessa muistomerkin paikallisten viranomaisten hoitoon ja hallintaan.

Juhlassa kuultiin Jorma Koskelaisen ja Pertti Salon laulu esitykset Pentti Sipiläisen säestämänä ja Jouko Mynttinen esitti sankarivainajille omistetun runon. Tilaisuus päättyi seppeleenlaskuun ja yhdessä laulettuun Karjalaisten lauluun. Suomen opetusministeriö antoi rahallista avustusta muistomerkki hankkeeseen.
Vuonna 1997 muistomerkkialuetta kunnostettiin ja se ympäröitiin valkoisella aidalla.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Яшино – Jašino

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.791763, 28.449620

Matkapäiväkirja Vahviala

Similar Posts

  • |

    Terijoen huvilat

    Venäjälle pakkoluovutetuista alueista on paljon ”kultaisia muistoja” ja osa muistoista liittyy Terijokeen. Moni on myös kuullut tarinoita Terijoen lomista, vaikka itse ei siellä koskaan olisikaan käynyt. Terijoki tunnettiin pitkistä, kauniista hiekkarannoistaan ja pitsihuviloistaan. Suurruhtinaskunnan aikana kesäisin alueen huvilat täyttyivät Pietarin yläluokasta, jolloin Terijoen asukasluku noin kymmenkertaistui. Terijoki alkoi vilkastua, kun Pietarin ja Viipurin välinen rautatie…

  • |

    Saunaan Laatokan rannalle

    Uuksun kylä, entisessä Salmin pitäjässä, sijaitsee Uuksunjoen suulla Pitkäranta – Salmi -maantien varrella. Suomen aikana alueella oli kaksi kylää; Ylä-Uuksu, jossa asui reilut 400 asukasta ja Ala-Uuksu, jossa oli reilut 500 asukasta.
    Maanviljelys oli alueen pääasiallinen elinkeino mutta alueella harjoitettiin myös karjataloutta, kalastusta, metsästystä ja myös teollisuutta löytyi.

  • |

    Suistamo

    Suistamon kirkonkylällä vietettiin sankaripatsaan paljastusjuhlaa 29.6.1924. Siniristiliput liehuivat kaikkien julkisten rakennusten kuin myös yksityisten lipputangoissa. Patsasta varten oli Suojeluskunta kerännyt rahaa yksityisiltä ja Suistamon kunta oli antanut patsashankkeeseen 15000 markkaa.
    Vuoden 1918 sankarivainajien lisäksi Suistamolle on haudattu 247 viime sotien sankarivainajaa.

  • |

    Uusikirkko

    Ensimmäisiä sankarihautajaisia vietettiin Uudenkirkon sankarihautausmaalla pian Uudenkirkon takaisinvaltauksen jälkeen syksyllä 1941. Ensimmäinen haudattu sankarivainaja oli Tauno Johannes Anttalainen, joka haudattiin 26.10.1941 ja viimeinen hautaus suoritettiin 11.6.1944. Sankarihautausmaan koko oli noin 60 m x 35 m ja syksyllä 1942 tilattiin sankarihautausmaan puutarhasuunnitelma, jonka toteutti Helsingin Puutarhatoimisto Oy.

  • |

    Käkisalmen kivikirkon sankarihautausmaa 

    Käkisalmen kivikirkon viereen on haudattu 130 jatkosodan sankarivainajaa. Talvisodan viisi sankarivainajaa, oli haudattu Käkisalmen vanhalle hautausmaalle, jossa oli myös vapaussodan sankarihautausmaa. Jatkosodan sytytty päätettiin uusi sankarihautausmaa perustaa arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitteleman ja vuonna 1930 vihityn kirkon viereen.

  • |

    Rahalla saa ja hevosella pääsee

    Pitää paikkansa, että olen kirjoittanut ja edelleen kirjoitan Sotavainajien muiston vaalimisyhdistykselle raportteja sankarihautausmailta ja laitan valokuvia ja he jakavat ne edelleen pitäjäseuroille mutta kukaan edellä mainittu ei maksa minulle tästä.  Virallinen työnantajani, jolle työskentelen Pietarissa elokuun loppuun saakka ei ole millään tavalla mukana tässä sankarihautausmaa projektissa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *