Viipuri – Uuraan saaren Monalan sankarihautausmaa 

Monalan sankarihautoihin on haudattu tai siunattu 14-16 sankarivainajaa, joista osan henkilöllisyys ei ole tiedossa.

Uuraan saarella, Monalan kankaalla sijaitseva hautausmaa vihittiin käyttöön 17.9.1933. Vihkimisen suorittivat Uuraan saariston pastori Paavo Törmänen ja Johanneksen seurakunnan kirkkoherra Aarne Halla.

Hautausmaan alkuperäisen puisen sankariristin betoninen jalusta löytyi kesällä 1989, jonka jälkeen aloitettiin muistomerkin pystyttämisen suunnittelu, johon osallistuivat Uuraalaiset ry, Uuraan saariston Säätiö ja Ravansaariseura ry.

Ruostumattomasta teräksestä valmistettu muistomerkki paljastettiin 9.6.1991 Neuvostoliiton viranomaisten valvonnassa. Tilaisuudessa esiintyi neuvostolaivaston soittokunta ja puhui Vysotskin kaupunginjohtaja. Vuonna 2000 muistomerkki katosi, jonka jälkeen alettiin suunnitella uuutta muistomerkkiä.

Vuonna 2005 paljastettiin graafikko Yrjö Lohkon suunnittelema muistomerkki. Muistomerkki on harmaa graniittipaasi, johon on kaiverrettu teksti: “Miksi on näin – sit en ymmärrä lain. Miksi olimme kaikki – ohikulkijat vain”. Tällä paikalla sijaitsi Johanneksen seurakunnan Monolan hautausmaa ja sankarihauta. Teksti myös venäjäksi.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Высоцк – Vysotsk

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.60340, 28.59500

Similar Posts

  • |

    Nimessä jotain tuttua

    Matka jatkui ja seuraavana listallani oli paikkakunnan nimi, joka oli jotenkin tuttu mutta toisaalta vieras – Enso. Ennen kuin luin paikkakunnasta mitään tieto, mietin liittyyköhän se jotenkin samannimiseen yhtiöön, joka on edelleen toiminnassa ja mielenkiinnolla paneuduin materiaaliin mitä Ensosta löysin. Aiemminkin olen kirjoittanut ettei luovutettu Karjala ollut köyhyyttä ja kurjuutta, niin kuin jotkut edelleen tuntuvat…

  • |

    Hiitola

    Hiitolan sankarihautausmaalle on haudattu 16 vapaussodan ja 173 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa. Hiitolassa, Suomen valtion kolmantena itsenäisyyspäivänä 6.12.1920 paljastettiin vuoden 1918 sodan sankaripatsas 16 sankarivainajan muistolle.

  • |

    Heinjoki

    Heinjoen sankarihautausmaahan, on haudattu 13 vapaussodan ja 37 viime sotien sankarivainajaa.
    1990-luvun alussa suomalaiset löysivät sankaripatsaan jalustan ja siirsivät sen alkuperäiselle paikalleen vuonna 1994 ja kiinnittivät siihen muistolaatan kunnioittamaan kaikkien itsenäisyytemme aikana kaatuneiden heinjokelaisten sankarivainajien muistoa.

  • |

    Rajan pintaan

    Ajelin kohti Kirvua, joka sijaitsee rajavyöhykkeellä ja ilahduin, kun huomasin ettei missään näkynyt miliisejä, vaan rajalle päin kulkeva hiekkatie oli vapaa ja hyvässä kunnossa, joten painoin kaasua ja nautin vauhdin hurmasta. Olen nuoruuteni asunut Keski-Suomessa, joka on kuuluisa hienoista rallipätkistä ja niissä tuli joskus kokeiltua rallitaitoja ja edelleen tykkään, kun sora lentää ja joskus mahanpohjasta…

  • |

    Kuolemajärvi 

    Ennen sotaa pitäjässä asui runsaat 5000 ihmistä, joista sodassa kaatui 244 eli lähes 5% väestöstä. Sankarivainajista 91 on haudattu Kuolemanjärven kirkon sankarihautausmaahan. Kuolemajärven sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1903 valmistuneen, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman graniittikirkon viereen. Talvisodan alussa, 8.12.1939 suomalaisjoukot vetäytyessään räjäyttivät kirkon tornin, jotta venäläiset eivät olisi voineet käyttää tornia tähystys- ja tulenjohtopaikkana.  Kun alueet jouduttiin…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *