Värtsilä
Värtsilän sankarihautausmaalle on haudattu vapaussodan sankarivainajat, sekä 196 viime sotien sankarivainajaa.
Värtsilän sankarihautausmaalle on haudattu vapaussodan sankarivainajat, sekä 196 viime sotien sankarivainajaa.
Vuokselaan on haudattu 46 viime sotien sankarivainajaa.
Vuokselan sankarihautatoimikunta, joka koostui seurakunnan, kunnan, suojeluskunnan, lottien, marttojen, aseveljien ja asevelinaisten, sekä kaatuneitten omaisten edustajista, kääntyi syksyllä 1943 sakarivainajain muistotoimikunnan puoleen uuden sankarihautausmaan perustamiseksi.
Valkjärvelle oli pystytetty vapaussodan sankaripatsas vuonna 1922. Sankaripatsas sai paikan kirkkomaan pääportista tultaessa oikealta puolelta. Graniittisessa sankaripatsaassa oli polvistunut sotilas. Sankaripatsaan venäläiset hävittivät välirauhan aikana.
Valkjärven sankarihautausmaalle on haudattu 22 vapaussodan ja 153 viime sotien sankarivainajaa.
Rintamakirjeenvaihtaja Veikko Itkonen oli Terijoella, kun se saatiin vallattua takaisin jatkosodan alussa ja hän kirjoitti seuraavaa:
”Luterilaisen kirkon ympärillä oleva kaunis puisto on muutettu huvittelupaikaksi. Käytävien reunamille on istutettu kirkkaan punaisia kukkia ja niiden keskelle kannettu kirkuvan vihreitä penkkejä. Sankaripatsas on poistettu eikä siitä näy lähistöllä jälkeäkään.
Itse kirkosta on purettu torni, joten rakennuksen ulkonäkö on huomattavasti muuttunut. Kirkon seinässä olevat venäläiset kirjaimet kertovat, millaisia tarkoitusperiä temppeli on Kuusisen hallituskaupungissa palvellut: Kino-Teatteri”
Suistamon kirkonkylällä vietettiin sankaripatsaan paljastusjuhlaa 29.6.1924. Siniristiliput liehuivat kaikkien julkisten rakennusten kuin myös yksityisten lipputangoissa. Patsasta varten oli Suojeluskunta kerännyt rahaa yksityisiltä ja Suistamon kunta oli antanut patsashankkeeseen 15000 markkaa.
Vuoden 1918 sankarivainajien lisäksi Suistamolle on haudattu 247 viime sotien sankarivainajaa.
Juhannuksena 1920 paljastettiin Soanlahdella sankaripatsas vapaussodan sankarivainajille, suuren ihmispaljouden läsnä ollessa. Tuo sankaripatsas oli korkea kapea paasi, jonka huipulla oli kivinen pallo. Patsaan etupuolella oli Karjalan vaakuna, jonka alla oli kymmenen kaatuneen nimet. Patsaaseen oli myös kaiverrettu teksti: ”Eestä lain vapauden ja isänmaan”.
Salmin sankarihautausmaalle haudattiin vapaussodan sankarivainajat vuonna 1918 ja myöhemmin heille pystytettiin, kivinen korkea muistomerkki, joka oli ympäröity ketjuilla. Muistomerkki katosi jatkosodan jälkeen, niin kuin Neuvostoliitossa oli tapana…
Salmiin on haudattu lisäksi yli 400 viime sotien sankarivainajaa.
Uuksuun on haudattu kuusi vapaussodan ja 34 viime sotien sankarivainajaa.
Ruskealaan on haudattu 17 vapaussodan ja 183 viime sotien sankarivainajaa myös päätön sankaripatsas on pystytetty alkuperäiselle paikalleen.
Ensimmäisiä talvisodan sankarihautajaisia vietettiin itsenäisyyspäivänä ja viimeisiä 10.3.1940. Yhteensä 52 talvisodan sankarivainajaa haudattiin Räisälään.
Jatkosodan aikana vielä 124 sankarivainajaa sai viimeisen leposijansa täältä.