Mennessäni aamupalan jälkeen laukkuni kanssa ulos majapaikastani tunsin ilman viilenneen todella paljon yön aikana. Olin lähdössä liikkeelle farkkuhameessa ja t-paidassa, niin kuin melkein koko kesän mutta nyt etsin Nivasta neuletakin ja puin sen päälleni ennen kuin lähdin ajamaan. Yöllä oli satanut vettä reippaasti, sillä paikoin oli isoja lätäköitä ja taivas oli harmaa, enteili lisää sadetta…
Edellinen päivä oli mennyt enemmän ja vähemmän lepäillessä, starttasin Nivan aamulla ajoissa ja otin suunnaksi Lahdenpohjan. Aurinko paistoi taas ja vähän mieltäni painoi se, että Korpiselkä jäi väliin mutta oli pakko lähteä kohti etelää ja Pietaria mutta matkalla oli tarkoitus vielä laittaa muutamat sankarihautausmaat kuntoon. Lahdenpohjassa laitoin Nivan parkkiin ja käveleskelin kylän raitilla. Istuin Kalevala-puiston…
Keväällä 1944 oli päädytty arvioon, että vihollinen suorittaisi maihinnousun RTR 13Fn lohkolle, Viteleen ja Tuulosjoen väliselle rannikolle. Arvio muuttui todeksi 23. kesäkuuta, kun neuvostoliittolainen 70. merijalkaväenprikaati nousi maihin Laatokalta kolme kilometriä Tuulosjoen suusta lounaaseen.
Nyt olen avannut blogin Nainen Lada ja raivaussaha, jossa tulen jakamaan tarinoita ja valokuvia näiltä retkiltäni. Lisäksi listaan sivuilleni kaikki sankari- ja kenttähautausmaat ja pyrin keräämään niihin mahdollisimman paljon tietoa, sekä myös vanhoja valokuvia. Tietoja tulen täydentämään matkan varrella, sitä mukaa kun saan tietoa kerättyä.
Nainen, Lada ja raivaussaha. Viime syksynä kiersin haravoimassa sankarihautausmaita kuljettajan kanssa ja samoin keväällä ensimmäiset kerrat. Työtäni määrittävät aikataulut, sillä tiettyjen asioiden on tapahduttava minuutilleen ja siksi haluaisin, että vapaa-ajalla asiat voisi tehdä fiilis pohjalta. Kuljettajan kanssa näin ei ollut, vaan koko ajan piti neuvotella aika-tauluja, joten päätin hankkia auton.
Säkkijärven kenttähautausmaahan on haudattu 104 tunnistamatonta talvisodan sankarivainajaa. Säkkijärven kenttähautausmaan perustettiin kesällä 1941, kun suomalaiset joukot valtasivat alueen takaisin jatkosodan alkuvaiheessa. Alueen takaisinvallanneita sotilaita kohtasi kammottava näky, sillä venäläiset olivat haudanneet talvisodan loppuhetkien taisteluissa kaatuneet vainajat kuolinpaikoilleen niin huonosti, että osa vainajista oli edelleen osittain näkyvissä maan pinnalla. Suomalaiset tekivätkin ison työn, sillä he kaivoivat…
Viipurin maaseurakunnan sankarihautausmaalle on haudattu 206 sankarivainajaa. Kesällä 1996 paljastettiin Heikki Häiväojan ja Ari Laitilan suunnittelema sankarivainajien muistopaasi Viipurin Maaseurakunnan kirkon jäännösten
viereen.
Valkjärvelle oli pystytetty vapaussodan sankaripatsas vuonna 1922. Sankaripatsas sai paikan kirkkomaan pääportista tultaessa oikealta puolelta. Graniittisessa sankaripatsaassa oli polvistunut sotilas. Sankaripatsaan venäläiset hävittivät välirauhan aikana.
Valkjärven sankarihautausmaalle on haudattu 22 vapaussodan ja 153 viime sotien sankarivainajaa.