Salmi-Uuksu
Uuksuun on haudattu kuusi vapaussodan ja 34 viime sotien sankarivainajaa.
Luovutetun Karjalan sankarihautausmaat
Sakkola
Sakkolaan on haudattu 20 vapaussodan ja noin 120 viime sotien sankarivainajaa.
Sakkolan kirkonkylän nuorisoseura alkoi sisällissodan päätyttyä syksyllä 1918 puuhaamaan muistomerkkiä sankarihaudalle. Muistomerkin valmisti Kiviveistämö Oy Granit yrityksen taiteilijan Ilmari Wirkkalan suunnitelman mukaan.
Rautjärvi Ilmee
Ilmeen sankarihautausmaalle on haudattu kahdeksan vapaussodan ja 38 viime sotien sankarivainajaa.
Sankaripatsashanke oli ollut koko paikkakunnan yhteinen ponnistus, jossa varainkeruun päävastuussa olleet paikkakunnan nuorisoseura ja suojeluskunta, järjestivät arpajaisia, juhlia, keräyksiä ja myyjäisiä, patsaskassan kartuttamiseksi.
Käkisalmen kivikirkon sankarihautausmaa
Käkisalmen kivikirkon viereen on haudattu 130 jatkosodan sankarivainajaa. Talvisodan viisi sankarivainajaa, oli haudattu Käkisalmen vanhalle hautausmaalle, jossa oli myös vapaussodan sankarihautausmaa. Jatkosodan sytytty päätettiin uusi sankarihautausmaa perustaa arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitteleman ja vuonna 1930 vihityn kirkon viereen.
Kuolemajärvi
Ennen sotaa pitäjässä asui runsaat 5000 ihmistä, joista sodassa kaatui 244 eli lähes 5% väestöstä. Sankarivainajista 91 on haudattu Kuolemanjärven kirkon sankarihautausmaahan. Kuolemajärven sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1903 valmistuneen, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman graniittikirkon viereen. Talvisodan alussa, 8.12.1939 suomalaisjoukot vetäytyessään räjäyttivät kirkon tornin, jotta venäläiset eivät olisi voineet käyttää tornia tähystys- ja tulenjohtopaikkana. Kun alueet jouduttiin…
Koivisto
Koiviston sankarihautausmaahan on haudattu 102 sankarivainajaa. Koiviston sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1904 valmistuneen Josef Stenbäckin suunnitteleman kirkon viereen. Sankarihautausmaa vihittiin käyttöön jatkosodan aikana, takaisinvaltauksen ensimmäisenä vuosipäivänä 6.9.1942, jonka jälkeen talvisodassa ja jatkosodan alussa muualle haudattuja koivistolaisia alettiin siirtämään kotiseudun multiin.
Kaukola
Kaukolaan on haudattu 19 vapaussodan ja 142 viime sotien sankarivainajaa. Vapaussodan sankaripatsas paljastettiin Kaukolassa elokuussa 1921. Tilaisuuteen oli saapunut niin paljon väkeä, että jumalanpalveluksen ajaksi kaksi kolmasosaa ihmisistä joutui jäämään ulos, sillä he eivät mahtuneet sisälle kirkkoon.
Jääski, Enso
Enson Vastasmäkeen on haudattu 115 viime sotien kaatunutta. Hauta-alue vihittiin käyttöön ensimmäisten sankarihautajaisten yhteydessä 25.12.1939.
Sankarihautausmaalla ei ollut muistomerkkiä tai kiviä vaan valkoinen iso puuristi. Lisäksi jokaisella haudalla oli pienet puuristit.
Johannes – Ristimäen uusi hautausmaa
Luovutetussa Karjalassa sijainneen Johanneksen seurakunnan Ristimäen uudelle hautausmaalle on haudattu talvisodan sankarivainajia.
Jaakkima
Jaakkiman sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1918 vapaussodan kaatuneille. Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat haudattiin samaan sankarihautausmaahan, kirkon eteen. Jokaisella sankarihaudalla oli puinen valkoinen risti ja vapaussodan sankarihaudoilla nimikivet ja sankaripatsas jäi ehjänä paikalleen, kun alueet jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle 1944.