Kollaanjoki on tunnettu talvisodassa käydyn Kollaan taistelun ansiosta, joka oli yksi talvisodan ratkaisevista torjuntataisteluista. Kollaanoki on 76 km pitkä, se alkaa Kollasjärvestä entisen Suistamon kunnan alueelta, virtaa jonkin matkaa entisen Suojärven kunnan alueella ja laskee Tulemajärveen. Talvisodan taistelupaikat sijoittuivat joen latvoille, missä joki muistuttaa puroa.
Keväällä 1944 oli päädytty arvioon, että vihollinen suorittaisi maihinnousun RTR 13Fn lohkolle, Viteleen ja Tuulosjoen väliselle rannikolle. Arvio muuttui todeksi 23. kesäkuuta, kun neuvostoliittolainen 70. merijalkaväenprikaati nousi maihin Laatokalta kolme kilometriä Tuulosjoen suusta lounaaseen.
Nyt olen avannut blogin Nainen Lada ja raivaussaha, jossa tulen jakamaan tarinoita ja valokuvia näiltä retkiltäni. Lisäksi listaan sivuilleni kaikki sankari- ja kenttähautausmaat ja pyrin keräämään niihin mahdollisimman paljon tietoa, sekä myös vanhoja valokuvia. Tietoja tulen täydentämään matkan varrella, sitä mukaa kun saan tietoa kerättyä.
Nainen, Lada ja raivaussaha. Viime syksynä kiersin haravoimassa sankarihautausmaita kuljettajan kanssa ja samoin keväällä ensimmäiset kerrat. Työtäni määrittävät aikataulut, sillä tiettyjen asioiden on tapahduttava minuutilleen ja siksi haluaisin, että vapaa-ajalla asiat voisi tehdä fiilis pohjalta. Kuljettajan kanssa näin ei ollut, vaan koko ajan piti neuvotella aika-tauluja, joten päätin hankkia auton.
Summan kenttähautausmaahan on haudattu 204 tunnistamatonta talvisodan sankarivainajaa. Summan kenttähautausmaa perustettiin syksyllä 1941, kun suomalaiset joukot saapuivat jatkosodan aikana uudelleen alueelle. Länsi-Kannakselta löydettiin 204 tunnistamatonta vainajaa, jotka haudattiin raakalaudasta tehdyissä arkuissa yhdeksään riviin Summaan perustettuun kenttähautausmaahan. Hautausmaan alue ympäröitiin piikkilangalla, jotta lehmät eivät päässeet haudoille. Piikkilankojen ansiosta alue löydettiin uudelleen vuonna 1993 entisten summalaisten evakkojen…
Taipaleenjoen kenttähautausmaahan on haudattu 126 tuntemattomaksi jäänyttä suomalaista talvisodan sankarivainajaa. Höylätystä laudasta valmistetut sankarivainajien arkut ovat hautakartan mukaan seitsemässä rivissä. Ensimmäistä kertaa suomalaiset alkoivat etsiä kentälle jääneitä talvisodan sankarivainajia syyskuussa 1941 joukkojemme vallattua takaisin alueet, jotka jouduttiin talvisodan jälkeen luovuttamaan Neuvostoliitolle. Tuolloin Taipaleenjoen alueelta löydettiin 36 kaatunutta, joista 16 jäi tuntemattomiksi ja heidän hautapaikaksi valittiin…
Säkkijärven kenttähautausmaahan on haudattu 104 tunnistamatonta talvisodan sankarivainajaa. Säkkijärven kenttähautausmaan perustettiin kesällä 1941, kun suomalaiset joukot valtasivat alueen takaisin jatkosodan alkuvaiheessa. Alueen takaisinvallanneita sotilaita kohtasi kammottava näky, sillä venäläiset olivat haudanneet talvisodan loppuhetkien taisteluissa kaatuneet vainajat kuolinpaikoilleen niin huonosti, että osa vainajista oli edelleen osittain näkyvissä maan pinnalla. Suomalaiset tekivätkin ison työn, sillä he kaivoivat…
Tuuloksen kenttähautausmaahan haudattiin vuonna 1944 pikaisesti 51 tunnistettua ja kuusi tuntematonta kaatunutta. Kenttähautauksen pakotti neuvostojoukkojen rintaman taakse suorittama maihinnousu, joka katkaisi tieyhteyden. Keväällä 1944 oli päädytty arvioon, että vihollinen suorittaisi maihinnousun RTR 13:n lohkolle, Viteleen ja Tuulosjoen väliselle rannikolle. Arvio muuttui todeksi 23. kesäkuuta, kun neuvostoliittolainen 70. merijalkaväenprikaati nousi maihin kolme kilometriä Tuulosjoen suusta lounaaseen….
Kollaan kenttähautausmaahan, on haudattu 104 tunnistamatonta sankarivainajaa. Talvisodan jälkeen venäläiset aloittivat Kollaalla kaatuneiden hautaamisen ja löydetyt suomalaisvainajat haudattiin Kollaanmäen kohdalle maantien pohjoispuolelle Jokelan tilan peltoon. Kesällä 1941 Jatkosodan hyökkäysvaiheen rintaman siirryttyä kauemmas itään, suomalaiset aloittivat Kollaan alueella Talvisodan kaatuneiden etsinnät. Tunnistetut lähetettiin kotipitäjiinsä, mutta tunnistamattomat haudattiin edelleen Jokelan tilan peltoon. Vuonna 1943 pellon sankarivainajat siirrettiin…