Menu
> Luovutetun Karjalan sankari­hautausmaat / Viipuri

Viipuri – Uuden tuomiokirkon sankarihautausmaa

Viipurin Uuden tuomiokirkon sankarihautausmaalle on haudattu 27 vapaussodan ja noin 700 viime sotien sankarivainajaa. Sankarihauta-alue sijaitsee Aallon kirjaston vieressä olevassa puistossa.

Viipurissa järjestettiin toukokuussa 1918 suuret sankarihautajaiset. Lauantaina 11.5.1918 uuden tuomio kirkon viereen varatuille hautapaikoille haudattiin Patterinmäen taisteluissa kaatuneet, sekä Viipurin vankilassa surmansa saaneet valkoisten vainajat. Siunauksen toimitti Hannes Mustakallio. Sankarihautaan haudattiin kaikkiaan 27 sankarivainajaa. Alueelle pystytettiin sankaripatsas ja lisäksi vieläkin jäljellä olevaa koroketta kiersi haudattujenvapaussankareiden nimilaatat. Kätensä valaan nostanut sankaripatsas paljastettiin vuonna 1921.

Viipurissa vapaussodan sankaripatsaiden hankinnassa Viipurin kaupunginvaltuusto järjesti kilpailun kolmen muistomerkin suunnittelusta. Muistomerkit olivat tarkoitettu uuden Tuomiokirkon viereen ja Ristimäen hautausmaalle haudattujen sankarivainajien haudoille, sekä Ristimäen hautausmaalle yhdeksän saksalaisen sotilaan haudalle. Ensimmäisen kilpailun voitti Gunnar Finnen ja Carolus Lindbergin sankaripatsas ”Vala”.

Uuden tuomiokirkon sankaripatsaassa korkean pystykiven päällä oli toiselle jalalle polvistunut puolialaston mies, jolla oli oikea käsi vala asennossa. Sankaripatsaan pystykiven oikeanpuoleiseen sivuun oli kaiverrettu vuosiluku 1918 ja vasempaan sivuun runon säkeet: ”Astumme kuoloon kuin voittoon uskoen valkean vapauden koittoon”. Patsasta ympäröivissä nimilaatoissa olivat kaikkien vapaussankareiden nimet.

Viipurissa järjestettiin sankaripatsaiden paljastusjuhlat, Viipurin vapautuksen kolmantena vuosipäivänä, toukokuussa 1921. Tilaisuudet järjestettiin samaan aikaan uuden Tuomiokirkon sankarihautausmaalla, Ristimäen hautausmaalla, jossa paljastettiin kaksi muistomerkkiä, sekä Sorvalin hautausmaan, uudemmalla saksalais-ruotsalaisella alueella paljastettiin Vapaussodan vainajien muistomerkki. Siinä oli neljä nimeä, sekä suomeksi ja ruotsiksi teksti:

Suomea puolustain kävi kuoloon kukkeat urhothenki se säilyvä on nuorien sankarien


Uuden tuomiokirkon vieressä sijaitsevan sankaripatsaan paljastustilaisuudessa oli kunniavartio Karjalan kaartista, sekä Viipurin suojeluskunnasta. Suojeluskuntien liput liehuivat lippulinnassa, esillä oli Viipurin suojeluskunnan, sekä kaikkien kaupunkiin saapuneiden suojeluskuntien liput. Juhlapuheen piti valtuuston puheenjohtaja hovioikeuden asessori N.J.H. Jack. Tilaisuuden musiikista vastasi Karjalan kaartin soittokunta, kapellimestari musiikkivänrikki näriin johdolla.
Välirauhan aikana sankaripatsas ja nimilaatat katosivat.

Uuden Tuomiokirkon sankarihautaan haudattiin 27 vapaussodan aikana kaatuneen lisäksi noin 700 viime sotien sankarivainajaa. Kun suomalaiset menettivät Viipurin 20.6.1944, oli uuden Tuomiokirkon hautakaivanto auki kirjaston puoleisesta päästä ja on todennäköistä, että venäläiset hautasivat kaupungilta löytyneet suomalaiset tähän avonaiseen hautaan.

Haudoilla oli jatkosodan alussa puuristit, jotka ehdittiin korvaamaan kivi laatoilla ennen kaupungin menetystä. Sodan jälkeen laatat katosivat. Talvisodassa vaurioitunut Tuomiokirkko katosi lopullisesti vuonna 1949 tai vuonna 1950. Yhtenä päivänä paikalliset asukkaat saivat käskyn teipata ikkunat, sillä kirkon rauniot räjäytettiin ja paikalle tehtiin puisto. Samassa yhteydessä hävisi myös sankaripatsaan jalusta.

Neuvostoliiton hajottua sankaripatsaan paikalle pystytettiin vuonna 1993 Juhan Lankisen suunnittelema muistokivi, jossa on suomeksi, ruotsiksi, venäjäksi ja saksaksi teksti: ”Viipuriin haudattujen vainajien muistoksi”. Sankarihautojen ääriviivat ovat vielä erotettavissa ja porrastus on havaittavissa. Sankarihautausmaan alue on nykyisin osa puistoa.

Ei kommentteja

    Jätä kommentti