Menu
> Luovutetun Karjalan sankari­hautausmaat / Värtsilä

Värtsilä

Värtsilän sankarihautausmaalle on haudattu vapaussodan sankarivainajat, sekä 196 viime sotien sankarivainajaa.

Värtsilän sankaripatsas paljastettiin 26.9.1920. Punaisesta graniitista valmistetun muistomerkin valmisti O.Y Granit rakennusmestari Eemil Henrikssonin piirustusten mukaan. Patsaan etusivun yläreunaan on risti, jonka alla on kohokuvana Karjalan vaakunan käsivarret, joiden alla on kultakirjaimin kirjoitettu teksti:
”Kodin, vapauden ja synnyinmaan puolesta uhrasivat nuoret elämänsä”
Toisella sivulla on kaatuneiden nimet, kaatumispaikka ja aika, sekä ikä.
Toisella sivulla on lause: ”Kiitollisuudella kotiseudun kansalaiset”
Evakkoon lähtiessä suomalaiset ottivat sankaripatsaan mukaansa ja nykyisin se löytyy Suomen puolelta Värtsilän Kirkkopuistosta.

Värtsilän sankarihautausmaa pelastettiin aiotun rakennushankkeen alta vuonna 1991. Värtsilän kirkon paikalla seisoo nykyisin uusi ortodoksinen kirkko ja hautausmaita ylläpitävät suomalaiset talkoolaiset.

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajien muistomerkki pystytettiin vuonna 1992.
Tilaisuuteen osallistui noin 500 ihmistä rajan molemmilta puolilta.
Tilaisuus alkoi puhallinyhtyeen esittämällä ”Karjalan jääkäreiden marssilla”.
Värtsilän toimeenpanevan komitean puheenjohtaja Juri Panov muistutti puheessaan, että vuosikymmeniä venäläisille uskoteltiin ainoan vihollisen olevan suomalaisen sotilaan ja häpeävänsä, että eivät olleet tällaista velvollisuutta hoitaneet, kun suomalaiset puolestaan ovat kunnioittaneet ja kunnostaneet alueellaan sijaitsevat venäläisten sankarihaudat.

Kivessä on teksti: ”Tähän on siunattu 196 suomalaista sotilasta, jotka kaatuivat vuosien 1939-1944 sodissa”. Alla on sama teksti venäjäksi.

Sankarihautausmaan alue on aidattu valkoisella aidalla.
Kaatuneiden nimilaatat ovat kirkon eteisessä Suomen Värtsilässä.

Ei kommentteja

    Jätä kommentti