Menu
> Luovutetun Karjalan sankari­hautausmaat / Vahviala

Vahviala

Vahvialaan on haudattu noin 75 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa.

Vahvialan hautausmaa Rauhamaa perustettiin vuonna 1915. Kahden hehtaarin suuruiselle hautausmaalle on haudattu noin 800 seurakunnan jäsentä. Keskelle hautausmaa-aluetta perustettiin sankarihautausmaa vuonna 1940 ja sinne on haudattu vuosien 1939-1944 vahvialaiset sankarivainajat. Sankarihaudalle pystytettiin sankarivainajien muistomerkki vuonna 1996.

Vahvialan ensimmäinen sankarivainaja oli Armas Kupsu, joka kaatui Kuolemanjärven Summassa 3.12.1939 ja kuolinilmoituksen perusteella hänet haudattiin Rauhamaan sankarihautaan 13.12.1939. Rauhamaan hautapaikkaluettelossa viimeisenä on Eino Ylärakkola, jonka samainen luettelo kertoo kaatuneen 18.6.1944 mutta ei ole varmuutta haudattiinko hänet Vahvialaan, vaikka nimi on hautapaikkaluettelossa mainittu. Vahvialaan annettiin evakuointimääräys 18.6.1944, osa väestöstä lähti alueelta muutama päivä sen jälkeen.

Vuonna 1993 Vahviala-seura sai entisen sankarihautausmaan alueelta 15×20 metrin alueen hallintaansa Viipurin kaupunginhallituksen luvan myötä.


Vahvialan sankarivainajille pystytettiin muistomerkki vuonna 1996. Luonnonkiveen kiinnitetyn muistolaatan suunnitteli Pentti Sipiläinen. Laatassa lukee: ”Vahvialan sankarivainajille / Vahviala- seura” ja alla on sama teksti venäjäksi.


Sankarivainajien muistomerkin paljastustilaisuudessa puhui Erkki Ihalainen, joka sanoi: ”Sankaritekojen arvoa on vaikea määritellä niiden tapahtuma hetkellä, mutta aika antaa etäisyyttä, jolloin tajutaan tekojen merkitys. Jos ajattelemme vaihtoehtoja, mitä olisi ollut tarjolla ilman näitten sotilaitten uhria, tulemme vakuuttuneiksi silloisten tekojen oikeellisuudesta. Vaikka uhri oli raskas, se kuitenkin kannatti, koska Suomi säilyi”.
Vahviala seura luovutti tilaisuudessa muistomerkin paikallisten viranomaisten hoitoon ja hallintaan.Juhlassa kuultiin Jorma Koskelaisen ja Pertti Salon laulu esitykset Pentti Sipiläisen säestämänä ja Jouko Mynttinen esitti sankarivainajille omistetun runon. Tilaisuus päättyi seppeleenlaskuun ja yhdessä laulettuun Karjalaisten lauluun.
Suomen opetusministeriö antoi rahallista avustusta muistomerkki hankkeeseen.

Vuonna 1997 muistomerkkialuetta kunnostettiin ja se ympäröitiin valkoisella aidalla.

Ei kommentteja

    Jätä kommentti