Menu
> Luovutetun Karjalan sankari­hautausmaat / Suojärvi

Suojärvi

Aikoinaan Suojärvi oli Viipurin läänin suurin pitäjä ja Suojärvi oli myös pakkoluovutettujen alueiden suurin pitäjä.

Suojärven sankarihautausmaalle on haudattu 272 sankarivainajaa, joista osa oli talvisodassa haudattu ensin Värtsilään ja Sortavalaan ja jatkosodassa Jerosten kylän väliaikaishautoihin. Karjalaisten palattua kotiseudulleen vuonna 1942 muualle haudatut siirrettiin kotiseudun multiin, Kuikanniemeen perustettuun sankarihautausmaahan. Hautausmaalle on lisäksi haudattu kuusi siviiliä.

Sankarihautausmaa oli hylättynä koko neuvostoajan ja se paikallistettiin uudelleen metsittyneen lepikon seasta kesällä 1990. Pitäjäseuran aktiivit hakivat luvan alueen kunnostamiseen Suojärven piirin johdolta ja kunnostustyöt päästiin aloittamaan kesällä 1991.

Sankarihautausmaalle hankittiin noin kaksimetrinen luonnonkivi, johon kiinnitettiin muistolaatta, joka paljastettiin sunnuntaina 28. kesäkuuta 1992. Laatassa ylinnä on vuosiluvut 1939-1944, joiden alapuolella on teksti: ”Sodissa kaatuneiden Suojärveläisten sankarivainajien muistolle” ja sama venäjäksi.

Tilaisuudessa Nurmeksen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Martti Honkaselkä toimitti muistopalveluksen ja Juuan evankelisluterilaisen seurakunnan kirkkoherra Martti Mulari piti hartauden. Juhlapuheen piti Suojärven pitäjäseuran puheenjohtaja Nestor Norppa. Tilaisuuteen osallistui myös Suojärven piirin korkein johto. Juhlassa oli paikalla sankarivainajien omaisia ja myös niitä, jotka olivat olleet vuonna 1942 evakosta paluun jälkeen pidetyssä juhlallisessa muistotilaisuudessa.

Suojärvellä ei jääty lepäilemään laakereille, vaikka muistomerkki oli saatu pystytettyä suurelle sankarihauta-alueelle, joka muuten oli tyhjä. Sankarihautausmaa aidattiin valkoisella lauta-aidalla vuonna 1995 ja samalla kolme vuotta aiemmin paljastettuun muistokiveen kiinnitettiin metallinen risti. Myöhemmin muistokiven taakse pystytettiin vielä korkea puuristi ja aluetta hoidettiin huolella.

Vuonna 2007 Suojärven Pitäjäseura aloitti suuren hankkeen saadakseen kaikille haudatuille oman ristin. Lupa tuli Venäjältä yllättävän nopeasti ja 300 ristiä valmistettiin talkootyönä ja kovan uurastuksen jälkeen keväällä 2009 ne olivat valmiina. Luvat risteille olivat kunnossa, mutta matka tyssäsi Venäjän tulliin, jossa ongelmat jatkuivat pitkin vuotta. Vasta marraskuussa, kun asiasta oli Suomessa jo tehty välikysymys hallitukselle, ristien vienti Suojärven Kuikkaniemeen onnistui.

Alueen ennallistaminen toteutettiin alkuperäisiä hautakarttoja apuna käyttäen ja lisäksi aluetta tutkittaessa löytyi maan sisästä vielä jäänteitä alkuperäisistä risteistä, jotka alueelle sotavuosina pystytettiin.

Nyt Suojärven Kuikkaniemen sankarihautausmaa on ennallistettu alkuperäiseen kuntoon. Jokaisella 272 haudalla on puinen risti, jossa on nimilaatta. Sankarihautausmaa on siinä kunnossa, kuin se oli vuonna 1944, kun Suojärvi jouduttiin pakkoluovuttamaan, ja suojärveläiset joutuivat lähtemään evakkoon.

Ei kommentteja

    Jätä kommentti