Menu
> Luovutetun Karjalan sankari­hautausmaat / Suistamo

Suistamo

Suistamolle on haudattu 247 sankarivainajaa.

Suistamon kirkonkylällä vietettiin sankaripatsaan paljastusjuhlaa 29.6.1924. Siniristiliput liehuivat kaikkien julkisten rakennusten kuin myös yksityisten lipputangoissa. Patsasta varten oli Suojeluskunta kerännyt rahaa yksityisiltä ja Suistamon kunta oli antanut patsashankkeeseen 15000 mk.

Jumalanpalveluksen jälkeen siirryttiin sankarihautausmaalle, jossa rovasti Pewtsow puhui, aiheenaan: ”Suurin on se rakkaus, joka antaa henkensä lähimmäisensä edestä”, jonka jälkeen patsas paljastettiin.

Kauniissa graniittipatsaassa kolmenkertaisen jalustan päällä oli rukousasennossa seisova suojeluskuntalainen sotilas, pieksut jalassa. Sotilaan kiväärin perä oli oikean jalan vieressä ja ylös osoittavan kiväärin piipulle sotilas oli asettanut lakkinsa. Vasemmassa hihassa sotilaalla oli käsivarsinauha. Patsaan olla olevassa jalustassa oli teksti: ”Puolesta Karjalan / ja isänmaan / kaatuivat Karjalan rintamalla / 1918” jonka alle oli kaiverrettu kaatuneiden nimet. Patsaan vasemmalla sivulla oli karjalan vaakuna ja oikealla sivulla oli vapaudenristi.

Patsaan tekijästä ei ole varmuutta mutta Haukiputaan sankarihautausmaalla on samanlainen sankaripatsas ja sen tekijän kerrotaan olleen Väinö Porila. Samanlainen sankaripatsas oli myös Ruskealassa.

Tilaisuuden lopussa seppeltenlaskun jälkeen Maanviljelijä Mäkinen puhui niistä velvollisuuksista, joita jokaisella kansalaisella on isänmaataan kohtaan ja joista kukaan ei ole oikeutettu vetäytymään syrjään. Arvokas tilaisuus päättyi soittokunnan esittämään Porilaisten-marssiin.

Ihmisiä oli paikalla todella paljon, vaikka sankarihautausmaan sijainnista oli ollut paikkakunnalla erimielisyyksiä. Vasta päivää ennen hautajaisia asia oli saatu sovittua. Suojeluskunta oli halunnut maata pappilasta, johon kirkkoherra ei suostunut. Kirkkoherra ehdotti sankarihautausmaan paikaksi vanhaa hautausmaata, minne sankarivainajien isät eivät antaneet poikiaan haudata. Lopulta sankarihautausmaan paikaksi valittiin kirkon vierus, minne myös muistomerkki pystytettiin.

Nykyisin korkea patsaan jalusta on alkuperäisellä paikallaan ja vähän matkan päässä maassa on rikotun sotilaspatsaan osat.

Suistamo Seura pystytti vähän matkan päässä sijaitsevalle talvi- ja jatkosodan sankarihautausmaalle muistomerkin sankarivainajille vuonna 1992. Suistamo Seuran muistomerkkihankkeen vetäjänä toimi Alvar Lytsy ja seuran puheenjohtajana Marjatta Autio.

Sankaripatsaan paljastustilaisuudessa puhui 5.7.1992 Joensuun Seudun Suistamolaisten pj. Heikki Ihatsu ja muistomerkin siunasi Arkkipiispa Johannes. Ohjelmaa esittivät sekä suomalaisvieraat, että paikalliset lähiseudun asukkaat, myös lapset.

Muistomerkin keskimmäisessä punaisessa kivessä on ylhäällä voitonseppele, jonka sisään on kaiverrettu vuosiluvut 1939 – 1944. Seppeleen alapuolella on teksti: ”Olit kunniaksi Isänmaallesi” ja kiven alalaidassa on tiedot pystyttäjästä eli Suistamoseura 1992. Punaisen kiven molemmilla puolin on mustat kivet, joihin on kaiverrettu kaikkien 247 sankarivainajan nimet.

Sankarihautausmaan alue on tasainen nurmikkoalue, joka on aidattu valkoisella aidalla.

Ei kommentteja

    Jätä kommentti