Menu
> Luovutetun Karjalan sankari­hautausmaat / Salla

Salla

Vanhaan Sallaan on haudattu 220 viime sotien sankarivainajaa.

Vanhassa Sallassa sankarihautausmaan kunnostusurakka huipentui 18.7.1996, kun siellä paljastettiin sankarivainajien muistomerkki juhlajumalanpalveluksen yhteydessä. Jumalanpalveluksessa puhui piispa Olavi Rimpeläinen ja tilaisuudessa oli paikalla myös Muurmanskin ja Montshegorskin alueen piispan edustaja Nikodim, joka piti luterilaisen jumalanpalveluksen jälkeen ortodoksisen jumalanpalveluksen. Kantalahden kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi kaupunginjohtaja Vladimir Ahrameiko, joka puheessaan pyysi anteeksi suomalaisilta kärsimystä, jonka Neuvostoliitto oli aiheuttanut aloittamalla hyökkäyssodan Suomeen vuonna 1939. ”Olen varma, että Venäjän presidentti Boris Jeltsin yhtyisi anteeksipyyntööni Venäjän kansan puolesta suomalaisille aiheutetuista kärsimyksistä käydyissä sodissa. Venäjä on jo aiemmin tunnustanut hyökänneensä Suomen kimppuun talvisodassa 1939. Kantalahden kaupungin ja alueen puolesta esitän anteeksipyyntömme aiheuttamistamme kärsimyksistä suomalaisille ystävillemme”, sanoi Vladimir Ahrameiko.

Myös tilaisuuteen Moskovasta saapunut Vojennye Memorialyn-yhdistyksen edustaja, Sergei Skulanov puhui. Juhlapuheen tilaisuudessa piti poliisiylijohtaja Olli Urponen, joka on syntyisin Sallasta. Urponen sanoi puheessaan: ”Meidän on elettävä tätä päivää mutta kunnioitamme sankarivainajien muistoa ja arvostamme veteraaneja, jotka ponnistuksillaan turvasivat meille mahdollisuuden jatkaa elämistä vapaassa isänmaassamme.” Urponen painotti puheessaan, että nyt on aika katsoa eteenpäin ja rakentaa jälkipolville luja usko itsenäiseen isänmaahan.

Muistomerkin on suunnitellut professori Ensio Seppänen Kemistä ja se on varmasti suurin luovutetun alueen sankarihautausmaiden muistomerkeistä. Vasemmanpuoleisessa kivessä on laatta, jossa on teksti: ”Tässä hautausmaassa lepää 220 suomalaista vuoden 1918 ja vuosien 1939-1944 sotien sankarivainajaa. 116 sankarivainajaa lepää muualla.” Alla on sama teksti venäjäksi.

Oikeanpuoleisiin kiviin on kaiverrettu vuosilukujen alle eroteltuna talvi- ja jatkosodan sankarivainajien nimet, sekä syntymä- ja kaatumispäivät. Muistomerkissä on myös metallinen ehkä viisi metriä korkea risti. Sankarihautausmaa on aidattu valkoisella aidalla.

Salla-seura on vuokrannut alueelta noin kaksi hehtaaria maata, jonne he ovat rakentaneet ulkoilmakirkon, sekä talousrakennuksia

Ei kommentteja

    Jätä kommentti