Menu
> Luovutetun Karjalan sankari­hautausmaat / Ruskeala

Ruskeala

Ruskealaan on haudattu 17 vapaussodan ja 183 viime sotien sankarivainajaa.

Ruskealan sankaripatsaan paljastusjuhlaa vietettiin sunnuntaina 30.9.1923. Seuraavien viikkojen aikana patsaan paljastuksesta uutisoitiin maamme suurimmissa lehdissä varmasti enemmän kuin minkään toisen sankaripatsaan paljastamisesta. Ilman pastori A. Tolsaa ehkä koko juhlasta ei olisi kirjoitettu ensimmäistäkään sanomalehtiuutista eikä meille olisi jäänyt tietoa tapahtuneesta, niin kuin joidenkin paikkakuntien kohdalla näyttää tapahtuneen. Mutta pastori A. Tolsan ansiosta aiheesta kirjoittivat ainakin; Helsingin Sanomat, Karjalainen, Iltalehti, Kouvolan Sanomat, Länsi-Uusimaa, Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, Vapaus, Haminan Lehti, Uusi Aura, Kokkola ja Vaasa.

”Merkillinen pappi

Viime sunnuntaina paljastettiin Ruskealan hautausmaalla asianmukaisin juhlamenoin vapaussodan kaatuneiden hautapatsas. Sen vastaanottajaksi seurakunnan puolesta oli pyydetty seurakunnan sielunpaimen, pastori A. Tolsa, mutta kieltäytyi hän ilmoittamalla, ettei hyväksy sankaripatsaiden pystyttämistä. Pastori Tolsan aamulla kirkossa pitämä saarna kuuluu myöskin olleen varsin merkillinen sisällöltään”.

Jumalanpalveluksen päätyttyä siirtyi juhlayleisö ja suojeluskunta hautausmaalle torvisoittokunnan marssiessa edellä. Tilaisuudessa puhui pastori Uimo Kallio, jonka jälkeen patsaan paljastustoimikunnan puheenjohtaja, maanviljelijä J. Kirmanen kertoi patsaan hankinnan vaiheista ja luovutti patsaan seurakunnalle. Seurakunnan puolesta patsaan otti vastaan kirkon isäntä U. Kuosmanen, kiittäen niitä, jotka olivat patsaan saaneet aikaan. Kun sankarivainajien lähiomaiset olivat laskeneet, kukkatervehdyksensä astui patsaalle Joensuun piirin suojeluskuntien tohtori D. Ruuth tuoden kukkatervehdyksen. Patsaalle laskettiin monia seppeleitä, jonka jälkeen tilaisuus päättyi torvisoittokunnan soittamaan virteen.

Patsas kuvasi pieksut jalassa rukousasennossa seisovaa suojeluskuntalaista sotilasta. Sotilaan kiväärin perä oli oikean jalan vieressä ja ylöspäin osoittavan kiväärin piipulle sotilas oli asettanut lakkinsa. Vasemmassa hihassa sotilaalla oli käsivarsinauha. Patsaan olla olevassa jalustassa ylinnä oli vapaudenristi ja sen alla teksti: ”Isänmaan puolesta 1918”. Jalustan sivuille on kaiverrettu yhdeksän kaatuneen nimet, kuolinaikoineen ja kuolin paikkoineen. Patsaan tekijästä ei ole varmuutta mutta Suistamolla oli samanlainen sankaripatsas ja Haukiputaan sankarihautausmaalla samanlainen sankaripatsas on edelleen pystyssä ja sen tekijän kerrotaan olleen Väinö Porila.

Välirauhan aikana venäläiset kaatoivat sankaripatsaan. 1990-luvulla suomalaiset löysivät sankaripatsaan jalustan alkuperäiseltä paikaltaan ja myöhemmin löydettiin myös päätön sankaripatsas. Sankaripatsaan löydetyt osat kunnostettiin ja nyt se on jälleen pystyssä vanhalla paikallaan, venäläishautojen keskellä.

Ruskealan talvi- ja jatkosodan sankarihautausmaalle on toteutettu muistolehto kokoamalla jäljellä olevat suomalaisten hautakivet entisten sankarihautojen paikalle ja alueen reunaan on pystytetty Ruskeala-Seuran toimesta vuonna 1993 muistomerkki sankarivainajille. Muistomerkki kertoo karua kieltään siitä, että Ruskealakin maksoi kovan hinnan Suomen vapaudesta, sillä muistomerkin molemmilla puolilla olevat kivipaadet, ovat täynnä Ruskealan sankarivainajien nimiä, joita on yhteensä 183.

Ruskealan sankarivainajien muistomerkissä oli laatta, jossa oli teksti: ”1939 – 1944 Sankarivainajien muistolle. Yli rajojen kulkee uskon ja toivon tie. ”Laatta katosi vuoden 2020 aikana. Patsaan jalustassa lukee patsaan asettaja ja vuosi eli Ruskeala seura 1993.

Sankarihauta- ja nykyinen muistolehtoalue on ympäröity matalalla valkoisella aidalla.

Ei kommentteja

    Jätä kommentti